Uutiset

Työkoneet

Purkupäivät 2023 tarjosi alan viimeisintä tietoa

Suomen Purkuliikkeiden liitto ry (FDA) järjesti syyskuun alussa Helsingissä Purkupäivän, jonka aikana monet asiantuntijat valaisivat purkualan viimeisimpiä kuulumisia. Purkualan ja kiertotalouden ammattilaisia tilaisuuteen osallistui yli 120. Purkupäivän aikana julkaistiin myös vuoden parhaat purkuhankkeet. Ykköseksi kiilasi Turun Aluepurkaus Oy:n Hepokullan hanke. Kyseessä on Suomen suurin korjaushanke, jonka vaikuttavuus ja uudenlaisen teknologian käyttö vetosivat tuomaristoon.

Suomen Purkuliikkeiden liitto ry kertoo nettisivuillaan, että tarkoituksena on toimia purku-, asbesti-, pöly-, home- ja kosteussaneerausalalla toimivien oikeuskelpoisten yhteisöjen keskusjärjestönä ja yhteistoimintaelimenä pyrkien edistämään alan yleistä kehitystä. Näitä toimialoja harjoittavat voivat hakea jäseneksi. Tällä hetkellä jäseniä on 13.

FDA on siis jäsenyritystensä edunvalvoja, joka pyrkii kaikin tavoin edistämään edellä mainittujen toimialojen liiketoimintaa. Alan arvostus ei varmaankaan ole parhaalla mahdollisella tasolla, joten senkin kasvattamisessa liitolla on tärkeä tehtävä. Lainsäädäntö sekä viranomaismääräykset muuttuvat ja sen tiedottamisessa sekä jäsenistön kouluttamisessakin riittää työsarkaa.

Liiton asioita hoitaa hallitus, jonka jäsenmäärä on vähintään kolme tai enintään 10. Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii Kai Salmi, joka myös toimi Purkupäivien avaajana. Purkuliikkeet ovat hyvin edustettuina hallituksessa. Muun muassa sellaiset Konepörssinkin sivuilta tutut nimet kuin Sparal Oy, Purkupiha Oy ja Umacon Oy ovat edustettuina hallituksessa ja jäsenistössä.

Kai Salmi

FDA on jäsenenä kansainvälisessä, vuonna 1978 perustetussa EDA:ssa (European Demolition Association). Sen toimenkuva on pitkälti samanlainen kuin Suomen paikallisliiton, mutta toimialueena on koko Eurooppa. Sillä on 106 jäsentä, joiden joukossa kansallisia liittoja sekä runsaasti kone- ja työlaitevalmistajia. Suomesta Dynaset ja Rammer ovat jäsenyytensä lunastaneet.

EDA:n pääsihteeri Jose Blanco toi terveiset Purkupäivien osallistujille. Varsin värikkäässä ja välillä melko kaukana aiheestakin kulkeneella puheenvuorolla rohkaistiin ihmisiä lähestymään asioita monesta eri näkökulmasta.

Euroopan ja koko maailmankin suuret haasteet ja mahdollisuudet Blanco nimittäin listasi täysin samoin argumentein. Eli sellaiset asiat kuin markkinoiden heilahtelu, alan työvoiman saanti, yleinen mielipide, sääntöviidakko jne. ovat joko positiivisia tai negatiivisia alan haasteita, riippuen miltä suunnalta katsoo ja miten asioita osaa hyödyntää.

EDA on Euroopan yhteinen purku- ja kierrätysalan kattojärjestö, johon kuuluu jäseniä useasta eri maasta. Monet kone- ja työlaitevalmistajat kuuluvat tähän liittoon. Nettisivuilla on muun muassa paljon alan julkaisuja ilmaiseksi ladattavissa.

Monisäikeinen, lakien ja asetusten sävyttämä purku- ja kierrätysala vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja siinä liitoilla, sekä kansallisella että kansainvälisellä, on suuri rooli. Päivän aikana kuultiinkin monia asiantuntijoita ja kotiin viemisinä oli runsaasti alan viimeisintä tietoa.

Kierrätysastetta nostetaan, valvontaa tehostetaan

Rakennusten purkamisessa syntyy vuosittain miljoonia tonneja jätettä, ja EU tavoitteleekin purkujätteen 90 prosentin kierrätysastetta, mikä tuo uusia haasteita käytännön tekijöille koko Euroopassa. Suomessa kierrätys on jo tuttua puuhaa purkutyömaillakin, mutta tehostamisen varaa on edelleen.

Meillä Suomessa uusi rakentamislaki tähtää edellä mainitun 90 prosentin tavoitteen saavuttamiseen. Se hyväksyttiin keväällä 2023 ja astuu voimaan tammikuussa 2025. Harri Hakaste Ympäristöministeriöstä valotti, mitä kiertotaloutta edistävä laki pitää sisällään muun muassa purkumateriaalien ja rakennusjätteiden osalta.


Rakennuslain purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys kertoo seuraavaa:

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, josta on käytävä ilmi arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien määristä.

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä.

Myös uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot syntyneistä rakennusjätteistä.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksessä edellytetyt tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan.


Selvitys purkutyöstä tehdään kahdessa vaiheessa eli hakuvaiheessa ja toteutuksen jälkeen. Uusi laki siis edellyttää vertaamaan etukäteen eri materiaalien arvioituja määriä toteutuneisiin. Näin pyritään varmistamaan, että kaikki purkutyössä syntyvä materiaali menee asiallisesti eteenpäin. Niin sanottu purkumateriaalin ”dumppaaminen” vaikeutuu.

Tavoitteena on myös purkumateriaalien kiertotalouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistäminen, rakennus- ja purkujätetilastojen laadun parantaminen, maamassakoordinoinnin edellytysten parantaminen ja alan digitalisaation tehostaminen.

Purkamisilmoitusta tehtäessä on eri materiaalit kuten betoni, tiili, asfaltti, metalli, lasi, eristeet ym. mitoitettava painoyksikköinä. Myös sähkö- ja elektroniikkalaitteet on jaoteltava erikseen. Maa- ja kiviaineksista tehdään myös tarkka selvitys tilavuusyksikköinä.

Kaiken kaikkiaan uusi rakentamislaki edellyttää seikkaperäistä selostusta kaikesta syntyvästä materiaalista ja myös sen soveltuvuudesta kiertotalouden käyttöön.

Tapahtuman yhteydessä oli myös pienimuotoinen näyttely. Rototiltin Suomen maajohtaja Niko Suomela kertoi, että heillä purkupuoli on eriytetty omaksi osastokseen.

Elementtien uudelleenkäyttöä

Purkupäivillä nähtiin myös esimerkki purettavien rakennusosien uudelleenkäytöstä. Saton hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala ja rakennuttajapäällikkö Jari Kiesilä kertoivat projektista, jossa vanhan purettavan kerrostalon ulkoseinäelementtejä, ikkunoita, pihalaattoja ym. käytetään uudelleen, kun tontille pystytetään uutta rakennuskantaa.

Skanska taas tiedotti juuri äskettäin, että tamperelaisesta 1980-luvun kerrostalosta irrotetaan betonielementtejä ehjinä uudelleenkäyttöä varten. Purkuhanke on osa kansainvälistä ReCreate-tutkimushanketta, jossa tutkitaan, millä tekniikalla elementit saadaan parhaiten ehjinä irti uudelleenkäyttöä varten sekä millainen hiilijalanjälki irrotetuille ja tehdaskunnostetuille elementeille muodostuu.

Monisäikeinen, lakien ja asetusten sävyttämä purku- ja kierrätysala vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja siinä liitoilla, sekä kansallisella että kansainvälisellä, on suuri rooli.

Elementtien irrottaminen kokonaisina on edellytys niiden uudelleenkäytölle. Rakennusta ei kuitenkaan ole alun perin suunniteltu osina purettavaksi.

Rakennuksen purkutöistä ja elementtien irrotuksesta vastaa Umacon, mutta irrotustekniikan ja -järjestyksen se on suunnitellut yhdessä Parman, Rambollin, Skanskan ja Tampereen yliopiston kanssa. Irrotukseen on monia eri tapoja, joista on valittu kullekin elementille sopiva. Betonielementtien valmistaja Consolis Parma huolehtii purettujen elementtien tarkastamisesta, mahdollisista mittamuutoksista ja tarvittavasta varustelusta uudelleenkäyttöä varten yhtiön Kangasalan tehtaalla. Osa elementeistä koekuormitetaan Tampereen yliopiston Hervannan laboratoriossa.

Edellä mainitut ovat pilottikohteita. Lienee vielä pitkä matka siihen, että kokonaisten rakennusten osien kierrätyksestä saadaan taloudellisesti kannattavaa.

Vuoden purkuhanke on Turussa

Vuoden purkuhanke 2023 on Turun Aluepurkauksen Hepokullan hanke, jolle myönnetyn palkinnon otti vastaan Turun Aluepurkauksen toimitusjohtaja Jukka Vesalainen.

”Lähdimme projektissa liikkeelle vanhasta totuudesta: Oma koti kullan kallis”, aloitti Vesalainen.

Kyseessä on Suomen suurin korjaushanke, jossa käytettiin yrityksen itse kehittämää ja patentoimaa hydraulitarrainta. Se on erittäin hiljainen verrattuna perinteiseen piikkauspurkuun. Tarrain oli kiinni purkurobotissa, joka nostettiin kurottajalla seinälle. Tuomaristo arvioi hankkeen vaikuttavuuden ja skaalautuvuuden erittäin merkittäväksi.

Perinteisiin menetelmiin verrattuna uusi tekniikka kolminkertaisti päivittäisen purkumäärän ja puolitti säilytettävien seinärakenteiden sisäpuoliset vauriot. Tekniikka soveltuu Vesalaisen mukaan myös sisätilojen saneerauspurkuun. Hankkeen jätemateriaalista kierrätettiin noin 90 prosenttia. Vuoden purkuhankkeen innovaatio sopii mittavaan määrään rakennuskantaa, sillä vastaavia 1970-luvun betonielementtikohteita on paljon sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

Vuoden purkuhanke on Turun Aluepurkauksen toteuttama saneeraus Turun Hepokullassa. Mittava, Suomen suurimmaksikin tituleerattu kolmevuotinen hanke käsittää yhteensä 26 kerrostaloa ja 800 asuntoa. Betonielementtien purkamiseen ulkoseinistä käytettiin yrityksen itse kehittämää
ja patentoimaa hydraulitarrainta. Palkinnon vastaanottivat Turun Aluepurkauksen miehet Jukka Vesalainen (kesk.) ja Tomi Eriksson (vas.). Yhteistyökumppania projektissa edusti Mikko Jokinen (Suomen Ohutlevyasennus Oy).

”Uusi työlaitteemme on 80 prosenttia hiljaisempi kuin iskuvasara. Tarkemmin en nyt avaa laitteen toimintaperiaatetta, mutta korona-aikana ihmiset pystyivät paremmin tekemään etätöitä sisällä, vaikka me työskentelimme seinän takana”, sanoi Vesalainen.

Sparal Oy sai kunniamaininnan. Yritys purki Porin Tahkoluodossa laiturirakenteita 12 metriä vedenpinnan alla keskellä ruuhkaista satamaa. Rahtilaivojen kasvanut koko vaati satama-altaan syvyyden kasvattamisen 12 metristä 15 metriin. Puretut rakenteet olivat osittain 1960-luvulta.

Projektissa purettiin teräsbetonisten laiturirakenteiden lisäksi niiden päällä olleet metallirakenteet sekä erilaiset öljy- ja nesteputket. Työtä suoritettiin aina, kun meriolosuhteet sallivat, olipa päivä tai yö, arki tai pyhä. Merenpinnan alapuolella tehty työ oli äärimmäisen vaativaa. Kierrätys kohteessa onnistui tuomariston mukaan erinomaisesti. Materiaalikierrätyksen lisäksi kohteessa pystyttiin kierrättämään uusiokäyttöön teräksinen silta.

Sparal Oy sai kunniamaininnan Porin Tahkoluodossa toteuttamastaan vedenalaisesta purkuprojektista.

Projektiin valmistettiin vedenalaiseen työskentelyyn soveltuva 20-metrinen puomisto Kobelcoon sekä hankittiin tarvittavat leikkurit ja kourat. Koneen kokonaispaino oli noin 55 tonnia, ja tällä kannateltiin noin 2,5 tonnin painoisia työkaluja 16 metrin syvyydessä.

Konetta ja työtä ohjattiin lauttaan kiinnitettyjen kauko-ohjattujen kaikuluotaimien sekä koneen ohjausjärjestelmään lisättyjen asentotunnistusten avulla. Työalue peilattiin myös kaikuluotausaluksella työn edetessä. Peilauksista, kaikuluotaimista ja koneohjausjärjestelmästä huolimatta purkutyö osoittautui erittäin hankalaksi ilman suoraa näköyhteyttä ja koneen heilahdellessa arvaamattomasti.

Työmaavarustuksessa otettiin huomioon mereen putoamisen riski sekä sen estäminen. Merenkäynnin vuoksi työntekijät voivat useasti pahoin, mitä torjuttiin työvuorojärjestelyillä ja pahoinvointilääkkeillä. Säännöllisissä kokouksissa tilaajan kanssa seurattiin projektin etenemistä.

Kuten edellä mainituista esimerkeistä voi todeta, vaatii purkutyö onnistuakseen paljon erikoisosaamista, ennakkosuunnittelua ja oikeanlaisen kaluston.





Lue seuraavaksi