Blogi
Hyvä liikenneinfra on osa huoltovarmuutta
Kevät antaa ensimmäisiä merkkejä tulostaan, ja se on varmasti monelle meistä mielialaa kohottava asia. Merkkejä on myös siitä, että yleinen talouden aallonpohja olisi ohitettu, ja varovainen toiveikkuus paremmasta olisi viriämässä.
Metsäteollisuus on kasvattamassa kotimaisen puun käyttöä, ja se on hyvä signaali kaikelle elinkeinotoiminnalle. Suomen kansatalous pitää saada kasvuun, ja se onnistuu tuotantoa lisäämällä. Tuotannon kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että yhteiskunta tarjoaa sille riittävät edellytykset. Kasvu ei saa kariutua siihen, että raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljettaminen ei huonokuntoisen tieverkon takia onnistu tehokkaasti ja sujuvasti, tai kuljettamisen kustannukset muuten karkaavat käsistä.
Suomen hallitus kokoontuu huhtikuun puolivälissä kehysriiheen laatimaan kehyksiä ensivuoden valtion budjetille. Lähtökohdat ovat luvalla sanoen haastavat, sillä talous pitäisi saada kasvuun ja valtava alijäämä tilkittyä.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kehottaa maaliskuun alussa julkaisemassaan tiedotteessa hallitusta pitämää kiinni toimista, joilla yritysten kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja logistiikasta aiheutuvia kustannuksia hillitä. SKALin mukaan tällaisia toimia ovat muun muassa jakeluvelvoitteen pitäminen kohtuullisena, polttoaineveron alennus ja panostukset tieinfraan.
SKALin mukaan kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannukset olivat viime vuonna 15 prosenttia korkeammat kuin Ukrainan sotaa edeltävänä vuonna 2021. Kustannusten nousu välittyy väistämättä myös kuljetusliikkeiden asiakasyrityksille, mikä heikentää niiden kilpailukykyä. Merkkejä siitä, että kustannustaso palautuisi alemmalle tasolle, ei ole.
”Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-idän tilanne ovat osoittaneet, kuinka laajasti yhteiskunta ja elinkeinoelämä ovat riippuvaisia toimivista kuljetuksista ja logistiikasta”, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Liikenneinfra on investointi
On helppo yhtyä Kujalan näkemykseen siitä, että Suomen huoltovarmuuden kannalta kotimainen kuljetus- ja liikennesektori on yksi kriittisistä toiminnoista, ja että liikenneinfra on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä.
Näinä aikoina, kun maailmanpoliittinen tilanne on kireä, tulee väistämättä mieleen tieverkon tärkeys myös turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta. Naton suuri Nordic Response 2024 -sotaharjoitus Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa osoitti heti alkumetreillään, että sotakalustonkin sujuva liikkuminen edellyttää kunnossa olevaa tiestöä.
Pari sotilaskuorma-auton lievää suistumisonnettomuutta Käsivarrentiellä (vt 21) ei tietenkään ole mikään katastrofi, mutta osoittaa, että paikassa, jossa kiertotiemahdollisuutta ei ole, voi heikkokuntoisen väylän edesauttama pieni onnettomuus halvaannuttaa ison osan järjestelmää. Samalla tavoin aivan normaalissa arjessa voi melko vähäpätöinen kalarekan suistuminen pysäyttää kaikkien – myös pelastusajoneuvojen – matkanteon, niin kuin on käynyt lukuisia kertoja tämänkin talven aikana.
Sotilaat varmasti ottavat tilanteista opikseen ja hiovat omaa toimintaansa entistä paremmaksi. Ehkä he omia kanaviaan myöten vievät viestiään myös sellaisille tahoille, joilla on vaikutusvaltaa tieverkon kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Onneksi kyseessä oli harjoitus, ja harjoituksen yksi tarkoitus on paljastaa asioita, joista on syytä ottaa opiksi. Nyt oppia oli tarjolla, ja toivotaan, että se meni perille tarpeeksi laajasti.
Hyvää kevättä, väistellään routavaurioita!
Kuvitus: Pauli Maukonen
Lue seuraavaksi
