Blogi
Kaasu kasvattaa suosiotaan raskaassa kalustossa
Suomen ja Euroopan Unionin asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on vielä töitä tehtävänä, ja liikennesektorin – ammattimainen tavaraliikenne mukaan lukien – on tehtävä osansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisessä taloustilanteessa haaste voi tuntua kovalta, jopa ylivoimaiselta.
Liikenteen päästövähennyksistä yleisellä tasolla keskusteltaessa, puhe kääntyy yleensä lähes välittömästi sähköön. Se ei ole ihme, sillä paketti- ja henkilöautojen kohdalla sähkö nähdään ainoaksi tieksi vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hieman kapeakatseisesti unohdetaan, että polttomoottorinkin päästöjä voidaan suitsia, kun niissä käytetään uusiutuvaa polttoainetta.
Sähköä markkinoidaan myös raskaaseen kuljetuskalustoon aivan hengästymiseen asti, varsinkin Keski-Euroopassa. Sikäläisissä olosuhteissa sähköauton käyttö onnistuukin, jos ei hankintahinta hirvitä, ajotehtävä on sopiva ja lataus saadaan järjestettyä.
Meillä tilanne on monesti toinen. Suomessa yhdistelmän kokonaispaino on karkeasti kaksinkertainen euroyhdistelmään verrattuna, ja raskailla talvikeleillä energiankulutus lähtökohtaisesti suurempaa. Kun edellä mainitut yhdistää akkujen kylmäominaisuuksiin, yhtälöstä tulee sähköautolle luvalla sanoen haastava, ja ne kuljetustehtävät, joissa sähköauton käyttö onnistuu kannattavasti, käyvät vähiin.
Pohjoismaisissa olosuhteissa hyvä keino päästöjen vähentämiseen on käyttää biokaasua polttomoottoriautojen polttoaineena. Se on ominaisuuksiltaan kelpo vaihtoehto bensiinille tai dieselöljylle. Käyttäjän näkökulmasta ei ole suurta eroa, onko ajokkina kaasulla vai dieselillä käyvä auto.
Osa eurooppalaisista kuorma-autovalmistajista on aktiivisesti kehittänyt kaasukäyttöisiä mallejaan. Tähän on mainittu perusteluna, että Etelä-Euroopan maissa sähköverkon kunto ei ole sillä tasolla, että liikenteen päästövähennykset voisivat perustua pelkästään sähkökäyttöön kuljetuskaluston osalta. On kehitettävä muitakin käyttövoimia.
Markkinoilla onkin useita kaasukuorma-automalleja, jotka soveltuvat suomalaisten kuljetusyritysten tarpeisiin, tämän ovat yritykset myös huomanneet. Kaasukäyttöisiä kuorma-autoja oli viime vuoden lopussa liikenteessä 579, jossa kasvua edelliseen vuodenvaihteeseen oli 91 auton verran. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Tilastokeskukselta saaman tiedon mukaan liikennelupaa edellyttävässä ammattiliikenteessä oli 460 kaasukäyttöistä kuorma-autoa.
Kiinnostus kaasuautoja kohtaan tuntuu jatkuvan. SKAL:n tuoreimman Kuljetusbarometrin mukaan 19 prosenttia niistä kuljetusyrityksistä, jotka aikovat investoida autoon, on hankimassa käyttövoimanaan joko nesteytettyä tai paineistettua kaasua käyttävän auton. Verrattuna syksyn 2023 kuljetusbarometriin kaasuautoinvestointia suunnittelevien osuus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä.
Hankintatukea tarvitaan
Kaasuautot – varsinkin nesteytettyä kaasua käyttävät – ovat kuitenkin jonkin verran dieselautoja kalliimpia. Hankintatukea myöntämällä voidaan tasoittaa kuljetusyritysten tietä päästövähennystalkoissa. Tukien myöntäminen päättyi EU-lainsäädännön muutosten takia vuoden vaihteessa, mutta lainsäädännön muutostyö tukien palauttamiseksi on jo aloitettu.
Kaasuautot tarvitsevat tietysti myös asemia, joilta tankata. Kyse on ollut hieman muna–kana-ilmiöstä, mutta näyttäisi siltä, että kun tankkausasemia vain rakennetaan, saadaan niille pian myös uusia asiakkaita. Toimiva ja riittävän tiheä tankkausverkosto on edellytys kaasuautojen yleistymiselle.
On hyvä myös huomata tärkeä asia, jonka SKAL:n johtaja Petri Murto ottaa esille edellä mainitussa Kuljetusbarometrissä. Hän muistuttaa, että biokaasun hyödyntäminen tarkoittaa myös kotimaista energiantuotantoa ja arvoketjua, jolla varmistetaan huoltovarmuutta ja vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Biokaasun käyttäminen luo myös työtä Suomeen, mikä on tärkeää tässä ajassa.
Raikasta lopputalvea!
Artikkelin kuvitus: Pauli Maukonen
Lue seuraavaksi
