Uutiset

Työkoneet

Metsäautoteiden aurausta FMG:n heittäväsiipisellä Ivalo-nivelauralla

Kärsämäkinen Kari Kallinen on hankkinut uuden FMG Ivalo 350 -nivelauran lähinnä metsäautoteiden auraukseen. Uusi aura on siipityypiltään heittävä muistuttaen näin kärkiauraa. Siiven korkeus kiinnittää erityistä huomiota, mutta käytössä se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Korkeudesta ei myöskään ole näkyvyyshaittaa. Pääsimme kyytiin, kun Kari availi koko talven lumen peitossa olleita metsäautoteitä Kärsämäellä.

Maanviljelijä ja koneurakoitsija Kari Kallinen on aloittanut auraushommat jo 1990-luvun alussa. Molemmat toimet ovat verenperintöä isältä Urpolta, joka hänkin teki koneurakointia maanviljelyn ohella. Lumenauraus oli yksi niistä sekä myös puutavaran ajo metsästä tien varteen, jota varten Urpo hankki kaverinsa kanssa Rovaniemellä valmistetun ja Massey Ferguson -alustaisen metsätraktorin 60-luvun lopulla. Urpo muistelee hymyssä suin miten uusi kone tuolloin kuljetettiin ensin Rovaniemeltä kuorma-autolla Ouluun, josta se sitten ajettiin tietä pitkin Kärsämäelle.

FMG Ivalo 350 -nivelaura soveltuu hyvin esimerkiksi metsäautoteiden auraukseen. Ensimmäinen aura toimitettiin Kärsämäelle, jossa se on päässyt heti tositoimiin. Traktorina on Valtra T215D.

Pieniä muruina

Myös koneurakoinnissa, kuten monessa muussakin yritystoiminnassa, on elanto pieniä muruina maailmalla. Yhden toimen varaan on mahdoton rakentaa tulevaisuutta. Maanviljely tarkoittaa Karin kohdalla viljan viljelyä. Koneurakoinnit hän hoitaa KK One Oy:n nimellä.

Sulan maan aikaan Kari istuu Volvo ECR145EL -kaivukoneensa hytissä, tekee koneellista kivenkeruuta tai ajaa lietettä, ellei sitten ole peltohommissa. Kesäaikaan hän tekee paljon myös samojen teiden lanausta FMG 470 -tielanalla ja vesakkoraivausta, joita hän talviaikaan aurailee. Tiekarhujakin Karilla on ollut vuosituhannen alussa.

Loppukesät kuluvat puolestaan leikkuupuimurin ohjaksissa. Omien maiden puintitöiden ohella Kari tekee jonkin verran rahtipuintia asiakkaiden pelloilla. Ja jos talviaikaan jää lumenauraukselta aikaa, hyppää hän kaivukoneen hyttiin metsänharvennushommiin. Niitä varten Volvon kauhanvarren tilalle vaihdetaan Seppätecin kehittämä teleskooppivarsi ja päähän asennetaan John Deere 412 -hakkuupää.

”Omassa metsässä pitäisi ehtiä olemaan enemmänkin, mutta asiakkaiden harvennustyötä riittää yllin kyllin, joten niissä hommissa Volvo viettää paljon aikaa talvella”, tuumailee Kari.

Kari Kallinen yrittää nojata uuteen auraan, mutta siivellä on sen verran korkeutta (182 cm), että nojailu on näennäistä.

Metsäautoteiden aurausta

Talviaikainen urakointi on pitkälti juuri lumen, ja nimenomaan metsäautoteiden aurausta. Kari hoitaa noin puolenkymmenen metsäyhtiön auraushommia Kärsämäen ja naapurikuntien alueella. Metsäteiden auraus poikkeaa hieman normaalista lumenaurauksesta, jota tehdään, tai ainakin pyritään tekemään, heti lumen sadettua maahan. Metsäteitä sen sijaan aurataan vain tarpeen tullen, eli silloin kun tiellä on metsänhakkuun aikaista liikennettä ja puunajoa. Metsäteiden aurauksessa päästään harvoin niin sanotulle puuterilumelle. Aurattava lumi on usein jo hieman tallattua ja paakkuuntunutta, joka asettaa kalustolle omat haasteensa.

Kari viettää talvisin aikaa myös kaivukoneen hytissä metsäharvennushommissa.

Metsäteiden aurauksen ohella aurataan myös lähialueen yksityisteitä ja yrityksien piha-alueita. Kunnallispuolen tai väyläviraston aurauksia ei tehdä. Karin apuna aurauksissa sekä myös muissa konehommissa on jatkossa entistä enemmän hänen äskettäin armeijan palveluksesta vapautunut veljenpoika Jyri, joten aivan joka paikkaan ei Karinkaan tarvitse enää ennättää.
Aurattavaa tiekantaa Kari laskeskelee olevan muutamia satoja kilometrejä. Monesti käydään jopa 60 kilometrin päässä Kärsämäen Kotiniemen tieltä sijaitsevalta kotitilalta. Siirtoajoa on siis paljon. Ne tapahtuvat enimmäkseen Kärsämäkeä halkovalla nelostiellä sekä valtatie 28:lla.

”Päivässä voi tulla mittariin jopa 300 kilometriä ajoa, sisältäen auraukset ja siirtoajot”, sanoo Kari. Huomionarvoista on, että peruskoneena toimivassa traktorissa ei käytetä ketjuja. Traktorikuvioisissa takarenkaissa ei ole nastoja, mutta palakuvioissa eturenkaissa sen sijaan on. Kärsämäen maasto kun on varsin tasaista, ei ketjuille ole tarvetta. Auraussesonki kestää yleensä marraskuusta huhtikuun alkuun.

Kiinnitys tapahtuu Valtra/Vila-sovitteella. Aurattaessa aisat makaavat puskutukien varassa. Sovitteessa olevat hahlot mahdollistavat auran kellunnan.

Uuden tyyppinen aura

Kari Kallinen on uransa aikana aurannut mitä moninaisimmilla auroilla, niin takalanoilla, suorilla levyillä, alueauroilla kuin kärkiauroilla. Nyt oli aika tutustua uuteen auratyyppiin, jollaisen iisalmelainen Farm Machinery Group (FMG) esitteli viime vuonna.

Kyseessä on traktorisovitteinen FMG Ivalo 350 -nivelaura, jossa on korkeat ja niin sanotut heittävät siivet. Siiven korkeus on 1 820 millimetriä. Siivet äärimmilleen levitettynä on työleveys maan tasalla 3 340 millimetriä. Kapeimmillaan siivet taittuvat keräysasennossa 2 330 millimetrin leveyteen (Y-asento). Pikakiinnikkeenä on Valtra/Vila. Hydrauliikat kytketään sarjapikaliittimen avulla. Siipien liikuttelu onnistuu Kallisen tapauksessa traktorin vakiohydrauliikalla, pientä joystickia heilutellen. Aurassa on kolme suurikokoista jalasta ja kiinteät terät ilman jousilaukaisua. Painoa laitteella on 1 190 kilogrammaa.

Kuskin penkille korkea aura hädin tuskin näkyy. Auran siivet jäävät juuri sopivasti etukuormaajan aisojen taakse piiloon ja auran keskellä oleva madallus lisää näkyvyyttä. Taustalla Karin aikaisempaa aurakalustoa.

Valtran nokalle

Kuormaajan säädettävä puskutuki.

Kallisen uusi korkeasiipinen nivelaura on ensimmäinen asiakkaalle toimitettu laite. Se saatiin Kärsämäelle viime vuoden lopulla. Peruskoneena on viime vuoden vuosimallia oleva Valtra T215D -traktori. Aura on kytketty etukuormaajaan, jonka takaa se hädin tuskin näkyy kuskin penkille. Ulkoa katsottaessa ei sitä helposti usko todeksi, mutta sinne se aura vaan hukkuu etukuormaajan aisojen taakse, joten siltä osin korkeudesta ei ainakaan ole haittaa. Aurattaessa aura pudotetaan etukuormaajan säädettävien puskutukien varaan. Pikakiinnikkeessä oleva hahlo mahdollistaa auran kellunnan ajon aikana, myös sivuttaissuunnassa. Siipien kääntösylintereissä olevat paineakut poimivat siipiin kohdistuvia iskuja.

Toisena lumiauran puskijana Karilla on John Deere 6930 ja hätävarana tallin perukoilla nelivetoinen Valmet 705.

Työleveyttä maan tasalla on parhaimmillaan 3 340 millimetriä kokonaisleveyden ollessa 4 080. Näin kärkiaurana ajettaessa työleveys on minimissään 2 960 millimetriä.

Monta käyttötapaa

Auran niveltoiminto mahdollistaa monien eri auraustapojen käytön. Samalla laitteella voi näin aurata kärki-, keräävänä ja heittävä aurana ohjaamosta välillä poistumatta siipien säätöön. Taajamaoloissa nivelauran edut on todettu kauan aikaa sitten. Yhtä lailla etuja saadaan juuri metsäautoteidenkin aurauksessa, jossa joudutaan puhdistamaan paljon risteysalueita. Niiden auraus nopeutuu oleellisesti, kun auralla pystyy keräämään lunta siipien väliin ja kuljettamaan sen pois. Näin järeää nivelauraa ei vain ole aikaisemmin ollut markkinoilla. Kari Kallinen on pannut merkille myös uuden auran vakauden sitä niin sanotussa kärkiaura-asennossa käytettäessä. Tällöin traktori etenee hyvin vakaasti, ilman että se pyrkisi pois ajouralta sivuttaisen vastuksen johdosta, kuten alueauroilla ja muilla suorilla levyillä tapahtuu.

Tämä seikka korostuu erityisesti jo pitkään lumen peitossa olleita teitä aurattaessa. Puuterilumi on sitten asia erikseen. Sitähän jotkut hullut kaupunkilaiset jopa kolaavat ilokseen.

Aurausnopeus on metsäautoteillä 15–30 kilometriä tunnissa, joskin yli 20 nopeuksilla isokin traktori tuntui muuttuvan melko rauhattomaksi auran edessä olevan ison lumipatsaan estäessä menoa ja heikentäen traktorin pitoa. Mitään ohjearvoa ei aurausnopeudelle varmaankaan ole tällekään auralle. Muuttujia on niin monia; keli, lumen määrä ja märkyys, alustan kovuus ja pito, aikaisempien ajokertojen määrä jne. Varmaa on kuitenkin se, että laiterikot ovat sitä kalliimpia, mitä suurempia ovat nopeudet. Niitä kun aina silloin tällöin tulee auratyypistä riippumatta.

Kari Kallinen on hyvin tyytyväinen valintaansa jo näin lyhyenkin käytön jälkeen. Siipien korkeus hämmästytti miestä jo ennen hankintaa, ja nyt ne hämmästyttävät toimivuudellaan. Risteysalueiden puhdistus on nyt jo lähes juhlaa ja pitkillä metsätaipaleilla kärkiauramallilla ajettaessa traktorin heittelehtiminen sivuttain vähenee oleellisesti. Se säästää kuljettajan hermoja.


Ala-asennossa aura ei haittaa näkyvyyttä.
Kesällä Kari myös kaivaa paljon. Talvella kone on metsänharvennushommissa.
Lyhytperäinen Volvo ECR145EL, jonka kauhanvarren tilalle vaihdetaan metsähommia varten Seppätecin kehittämä teleskooppivarsi. Hakkuupää on John Deere 412.
Puintihommat hoituvat tyylikkäästi koristellulla puimurilla.


Lue seuraavaksi