Uutiset

Työkoneet

Lundbergien valmistus muutti Suomeen

Kovin usein ei teollista tuotantoa ole siirretty Ruotsista Suomeen. Sellainen harvinaisuus on nyt tehty Ruotsin Skellefteåsta Loimaan Hirvikoskelle. LMCE Groupiin kuuluva Lännen Tractors Oy valmistaa nyt Lundberg-taajamakoneet kokonaan Suomessa. Tuotannon kasvattaminen on lisännyt rekrytoinnin ja tuotantoon investointien tarvetta Loimaan tehtaalla.

LMCE Group koostuu Suomessa toimivista osakeyhtiöistä: Lännen MCE, Lännen Tractors ja Aquamec. Ruotsin jälleenmyyjänä jatkaa tytäryhtiö Lännen MCE AB. Meclift-trukkien kokoonpanoa tehdään sitäkin Loimaalla osakkuusyhtiö Mecalift Oy:n kanssa. Tällä hetkellä yritykset työllistävät jo 160 henkilöä ja liikevaihto on 50 miljoonan euron suuruusluokassa. 75 prosenttia siitä koostuu kansainvälisestä myynnistä.

Pääomistaja on hallituksen puheenjohtajana toimiva Timo Huttunen (oik.) ja vähemmistöosakkaana kesäkuun alussa Lännen MCE -konsernin toimitusjohtajaksi valittu Veli Ollila. Miehet luotsaavat yhdessä konsernia eteenpäin. Huttunen on ottanut vetovastuun yrityksen kaikkein kansainvälisimmästä osasta eli Watermaster-liiketoiminnasta.

”Watermaster eli Vesimestari syntyi ideakilpailun tuloksena jo Lännen Tehtaiden aikana. Varsinainen maailmanvalloitus alkoi vuosina 2006–2007 ja sitä on myyty jo yli 80 maahan. Koneita on valmistettu nyt yli 400 kappaletta”, aloittaa Huttunen.

Ukrainan sota lopetti Venäjän kaupat, eikä edes varaosia toimiteta enää hyökkäyssotaa tekevään maahan. Idänkaupan halvaantuminen laittaa nyt etsimään korvaavia markkinoita.

Vahvasti vientiin suuntautuvaa Watermasteria on valmistettu jo yli 400 kappaletta. Suomessakin niitä toki käytetään. Vesirakennus Ojasella niitä on töissä useampia. Konepörssi oli paikalla vuonna 2013, kun tehtaalla oli käynnissä yhden uuden luovutus.

”Olemme saaneet nyt pään auki esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan, jonne jo ensimmäiset laitteet on toimitettu. Ne kootaan siellä paikallisesti meiltä toimitetuista komponenteista. Vesimestarille kysyntää on maailman jokaisessa kolkassa, matalissa vesistöissä riittää työsarkaa”, jatkaa Huttunen.

”Ilmastonmuutoksen, globaalin väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä tarve vesistöjen puhdistamiseen, tulvantorjuntaan ja haitallisen vesikasvillisuuden poistoon on voimakkaassa kasvussa.”

Toimitusjohtajan pestin aloittanut Veli Ollila ei kuitenkaan ole uusi tuttavuus Loimaalla. Yhteistä historiaa on jo takana. Mies nimittäin toimi jo vuosituhannen vaihteen molemmin puolin silloisen Lännen Tehtaat Oyj:n konepajaliiketoiminnan talouspäällikkönä sekä business controllerina Loimaan tehtaalla ja Tukholmassa. Lännelle mies siirtyy nyt Jackon Finland Oy:n toimitusjohtajan pallilta. Siinä tehtävässä Veli toimi 10 vuotta. Viime vuosina mies on toiminut myös Lännen MCE Oy:n ja sen tytäryhtiöiden hallituksissa.

”Kun viimeksi olin Lännellä, tehtiin yhtä tuotetta Suomen ja Ruotsin markkinoille. Nyt tuotemerkkejä on useita ja yhtiö on kasvanut kansainväliseksi vientiyhtiöksi. Lännellä on potentiaalia ja tekemisen meininki. Täällä tähdätään pitkäjänteiseen kasvuun. Jaamme Timon kanssa samat ajatukset kansainvälisyydestä, kasvuun panostamisesta sekä kasvollisesta omistajuudesta”, naulaa Ollila.

Miesten mukaan Loimaalla valmistetaan vuositasolla noin 250 konetta eri tuotemerkeillä.

Lisää työvoimaa

Lundberg-taajamakoneiden valmistus on nyt siis siirtymässä vaiheittain Ruotsista Suomeen. Tilauskanta koneissa on erinomainen ja koneita on myyty jopa vuoden tuotanto eteenpäin. Kova kysyntä laittoi Lännen miesten aivotkin miettimään ratkaisua vastata siihen.

”Skellefteån tehtaalla emme olisi pystyneet tuotantoa kasvattamaan järkevästi. Toimimme siellä vuokratiloissa ja sekin asetti omat haasteensa. Vaikka Ruotsin kruunu on halventunut suhteessa euroon, ei se helpota tilannetta Ruotsissa valmistuksen kannalta. Komponentit koneisiin tulevat pääasiassa ulkomailta ja näin ollen niistä piti kruunuilla maksaa yhä enemmän. Pohjois-Ruotsissa uusien ihmisten rekrytoiminen on sekin vaikeaa, kun alueella on paljon muuta vilkasta teollista toimintaa. Se helpotti toki onneksi meiltä vapautuvan työvoiman työllistymistä”, kertoo Huttunen.

Uusi tehokas koneistuskeskus on yksi lähiaikojen suurista investoinneista.

Loimaalla tuotanto ennen Lundbergia on toiminut varsin väljissä tiloissa, joten uuden tuotantolinjan perustamiselle löytyi helposti tilaa.

”Hiilijalanjälkikin pienenee, kun komponenttien rahtaaminen loppuu. Olemme tehneet Loimaalle rekrytointeja jo ja jatkamme niitä edelleen. Kaikkiaan Lundberg-järjestely vaatii noin 10–15 henkilön lisäyksen. Sopivien ammattitaitoisten ihmisten löytäminen tosin ei ole helppoa”, jatkaa Huttunen.

Haasteita on nostaa tuotanto ylös vastaamaan kysyntää. Noin sadan Lundberg-koneen tuotantovauhdin vuosittaiseen tasoon pääseminen edellyttää investointeja myös tuotantoon.

Investointeja vaaditaan

Tehdaspinta-ala Loimaalla on 20 000 neliömetriä ja tontin koko on nelisen hehtaaria. Tuotantotiloissa on väljyyttä ja valoisuutta, eikä vieläkään tunnu kovin ahtaalta, vaikka tuotepaletti Lundbergin myötä kasvoikin. Vesimestareille ja moneen työhön taipuville Lännen-kaivurikuormaajille on omat kokoonpanolinjansa ja Mecliftitkin syntyvät omalla erillisellä osastollaan. Lundbergit ovat saaneet nyt myös oman tilansa. Layout tulee muuttumaan vielä, kun tuotanto pääsee täyteen vauhtiinsa.

Arto Iivonen

”Aiemmin Lundbergin rungothan tehtiin jo täällä ja kuljetettiin Ruotsiin. Ruotsissa alihankkijoilta tilattuja osia voidaan nyt myös valmistaa meillä ja se lisää työtä. Levynkäsittelyä meillä ei enää ole lainkaan. Tuotanto alkaa valmiiksi leikatuista leikkeistä. Isotkin osat heftataan ensin jigeissä käsin ja sen jälkeen ne siirtyvät robottihitsaukseen ja lopuksi koneistukseen. Pienien sarjojen osia toki hitsataan edelleen käsityönä. Olemme investoineet uuteen tehokkaaseen koneistuskeskukseen ja tänä vuonna myös maalaamo uusitaan. Se tuo lisää värivaihtoehtoja ja vähentää hävikkiä siirryttäessä väristä toiseen. Kaikkiaan tuotantoon on viime ja tänä vuonna panostettu jo 1,5 miljoonaa euroa”, jatkaa tehtaanjohtaja Arto Iivonen.

Töitä tehdään yhdessä vuorossa.

”Tarvetta olisi välillä kahteenkin vuoroon, mutta työvoiman rajallinen saatavuus ei anna sille edellytyksiä”, täydentää Huttunen.

Monta työtä, yksi kone

Lännen strategiassa on käytössä sana monitoimikone. Sillä kuvataan koko tuotepaletin monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Lännen-kaivurikuormaajat nähdään meillä useimmiten erikoistöissä, joissa niillä pystytään tekemään monen eri koneen töitä kaivukoneesta ja pyöräkuormaajasta kurottajaan sekä henkilönostimeen. Niitä tapaa niin infra- ja kaupunkirakentamisessa kuin sähkö- ja tietoliikenneverkkojen parissa. Myös ratainfran rakentaminen ja kunnossapito ovat niiden ominta työsarkaa.

Länkkäriä verrataan kymmenottelijaan, joka hallitsee koko lajikirjon. Yhdessä ainoassa lajissa siihen erityisesti kehitetty konsepti, kuten kaivukone kaivamisessa, on paras, mutta koko lajikentän hallitsijana Lännen-erikoiskoneille ei ole voittajaa. Lundberg on monipuolisen ja kattavan lisälaitevalikoiman ansiosta ympärivuotiseen käyttöön soveltuva kiinteistönhoidon sekä talvi- sekä kesäkunnossapidon täsmäase.

Lännen nykyinen M-sarja esiteltiin pari vuotta sitten. Konepörssi oli tuolloinkin paikalla.

Vesimestarilla hoituvat matalissa vesissä erilaiset vesistöjen hoitotyöt aina imuruoppauksesta pontin iskentään ja kaivamiseen. Kaikissa konetyypeissä kulminoituu Lännen markkinoinnissaan viljelemä iskulause ”Rakennetaan parempaa maailmaa vähemmillä koneilla.”

Jari Nevalainen

Lännellä on myös tehty teoreettisia laskelmia eri konetyyppien koko elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä. Kun julkisuudessa puhutaan yleensä ainoastaan käyttöaikaisista hiilidioksidipäästöistä, on nyt aiheeseen pureuduttu laajemmin.

”Toki jouduimme tekemään runsaasti oletuksia, kun tietoa muiden konetyyppien osalta oli varsin olemattomasti saatavilla. Laskelmissa otettiin huomioon siis koko elinkaari alkaen raaka-aineiden tuotannosta ja koneiden valmistuksesta aina jakeluun, käyttöön sekä jopa hävitykseen saakka. Suurin päästöjen aiheuttaja koko ketjussa on tietenkin koneiden käyttövaihe”, kertoo liiketoimintajohtaja Jari Nevalainen.

Lännen laskelmien mukaan jopa 84 prosenttia koko elinkaaren päästöistä syntyy teknisen käyttöiän eli 8 000 tunnin aikana.

”Huomattavaa on, että uusiutuvaa polttoainetta (HVO) käyttämällä päästöt pienenevät lähes kuudenteen osaan”, jatkaa Nevalainen.

Voit tutustua Lännen tekemään, yksityiskohtaiseen hiilijalanjälkiselvitykseen alla.

Vesimestareita käytetään moninaisissa tehtävissä. Kuvassa ollaan Ozama-jokea perkaamassa Dominikaanisessa tasavallassa.





Lue seuraavaksi