Uutiset

Työkoneet

Infra Nuoret – Samu Kummala jatkaa perheyrityksen perinteitä

Kummalan nimi on tuttu Turun seudulla maarakennus- ja kuljetuspuolella. Veljekset Matti ja Kaino Kummala tekivät sekalaisia kuljetushommia jo pian sodan jälkeen. 1960-luvulla toimintaan tuli mukaan maarakennusta kunnallistekniikan, katuinfran ja pohjarakentamisen muodossa. Suomea rakennettiin tuolloin kovalla vauhdilla, myös Turussa. Myöhemmin toimintaa jatkoivat veljesten lapset.

Tänä päivänä Kaivuuliike Kummala & Kumpp Oy:tä luotsaa Markun poika Samu, joka parhaillaan meneillään olevan sukupolvenvaihdoksen myötä on ottamassa entistä enemmän vetovastuuta isoisä Matin ja isosetä Kainon aloittamasta yritystoiminnasta.

Maarakennus on ollut aina mukana Samu Kummalan elämässä. Aluksi hän oli kesätöissä lapion varressa. Konekuskin hommiakin mies ehti tehdä viitisen vuotta päätoimisesti, kunnes vuonna 2018 tuli hänen vuoronsa kantaa vastuu perheyrityksen arjesta.

Kaivuuliike Kummala & Kumpp Oy toimii edelleen lähinnä Turun alueella, kuten isoisänkin aikana. Toiminnassa on nyt keskitytty maarakennukseen. Samu luettelee pitkän listan tehtäviä, joissa yritys on mukana. Suurimman osan muodostavat tällä hetkellä rakennusten pohjatyöt. Niitä tehdään niin liike- ja teollisuuspuolelle sekä kerros- ja rivitalokohteille. Korjausrakentamisen puolikin on tuttua. Yritys myös myy konepalveluja kunnallistekniikkaa rakentaville ja saneeraaville Infra-alan yrityksille.

Kaivuuliike Kummala & Kumpp Oy tekee paljon rakennusten pohjatöitä. Tässä ollaan kerrostalotyömaalla Kaarinassa. Kummalan kone (keskellä) on pohjatöiden loppusuoralla. Nostokonepalvelu on jo tuonut tontille järeämpää nostokalustoa seuraavia työvaiheita varten.

Kuljettajista pulaa

”Meillä ja tällä koko alalla tuntuu olevan koko ajan varsin suuri pula osaavista työmiehistä”, sanoo Samu. ”Henkilökuntaa meillä on tällä viitisentoista vakituista ja aika ajoin työllistämme alihankkijoita koneineen.”

Konekalustoa yrityksellä on karkeasti sanottuna yksi joka kuskille. Kaivukoneita on vajaa kymmenen, josta yli puolet on tela-alustaisia. Kaivukoneet asettuvat painohaarukkaan 8–26 tonnia. Merkkejä on edustettuina useita. Työlaitteina puomin päässä käytetään kauhoja, iskuvasaroita, Movax-pontiniskijää ja Allu-seulakauhaa. Kaikissa yli 10 tonnin koneissa on 3D-koneohjausjärjestelmä, yksi Leican ja loput Novatronin. Lisäksi mittaushommia tukevat täkymetrit ja GPS-laitteistot. Kaivukoneiden lisäksi kalustoon kuuluu pari pyöräkuormaajaa ja kolme maansiirtokuorma-autoa. Samun mukaan kalusto hankitaan yleensä uutena. Yritys käyttää usein myös lyhytaikaisesti vuokrakoneita kiireiden tasaamiseksi.

Samu Kummalan päivät kuluvat nykyisin enimmäkseen työnjohdollisissa tehtävissä. Parhaimmillaan työmaita voi olla samaan aikaan käynnissä jopa 6–7 paikassa. Se tarkoittaa paljon autossa istumista työmaalta toiseen siirryttäessä.

Pitkään mukana Infrassa

Samu Kummala muistelee olleensa Infran toiminnassa jo hyvin pitkään perheyrityksen puitteissa. Infra Nuoriin vielä lukeutuva mies sanoo olevansa ikänsä puolesta (38 v.) jo nuorisojaoston loppusuoralla. Infra Nuoria hän pitää erittäin hyvänä astinlautana liittyä maarakentajien työnantajajärjestöön. Infra ry mielletään vasta-alkaneiden yrittäjien parissa monesti vanhojen ”jäärien” puuhasteluksi, eikä liittymistä pidetä hyödyllisenä. Näin Samukin myöntää joskus ajatelleen, mutta Infra Nuorten toiminnassa mukana olleena hän sanoo jäsenyydestä olleen pelkkää etua. Etenkin pk-yrittäjille jäsenyydestä on miehen mukaan paljon hyötyä.

Samu on tällä hetkellä Infra Länsi-Suomen piirihallituksen varajäsen sekä muutamia vuosia sitten hän toimi Infran urakointivaliokunnassa. Infra Nuoriin kuuluva on samalla tietenkin myös Infra ry:n jäsen ja näin on oikeutettu yhdistyksen tarjoamiin palveluihin.

Pohjatyöt ovat tämän projektin osalta valmiit. Tässä ovat jo käynnissä täyttöhommat. Pohjatyömaiden lisäksi Kummalan pyöräalustaisia koneita toimii lähialueen kaupunkien ja kuntien konepalvelutehtävissä.

Yhteisiä tapahtumia

Samu Kummala sanoo Infraan kuulumisen tarjoavan paljon konkreettista hyötyä yritystoimintaan. Jäsenyyden myötä syntyy helposti sitä tärkeää verkostoitumista, josta sitten poikii monesti uusia yhteistyökumppaneita. Samu näkee hyvänä myös Infran tarjoamat koulutukset. Niissä käsitellään paljon yrittäjän joka päivä kohtaamia asioita. Infra tarjoaa myös hyödyllistä lakiasianneuvontaa sekä apua TES-, vakuutus- ja vastuuasioissa sekä yritystalouden hoitoon liittyvää tietoa.

Suomalaisen talvirakentamisen harmautta.

Jäsenyyden myötä aukeaa myös sellaisia ovia, jotka muuten eivät aukeaisi. Infran jäsenet ja joskus myös Infra Nuoret omana ryhmänä tekevät tehdasvierailuja työkonealan tehtaisiin. Ja tietenkin on yhteisiä messumatkoja ulkomaan tapahtumiin sekä saunailtoja, joissa päästellään vähän höyryjä pois. Samun mukaan kaikilla on ne samat murheet ja saunailta on hyvä varaventtiili arkisten paineiden lieventämiseen. Hän myös kiittelee jäsenistön moninaisuutta, jolloin asioista saadaan erilaisia näkökulmia. Tällaisia yhteisiä tapahtumia on vuositasolla puolenkymmentä. Enemmänkin voisi Samun mielestä olla, vaikka hän ei tahdo ehtiä nykyisiinkään kaikkiin mukaan kiireiden johdosta. Työkiireiden lisäksi miestä juoksuttaa uusi pieni perheenjäsen ja käynnissä olevan oman talon rakennus. Nuorena se on talo rakennettava, kuten eräs viisas mies kerran totesi.

Yhtenä tärkeä asiana Samu mainitsee lopuksi Infra ry:n roolin, jossa se tutkii ja seuraa alan ja siihen liittyvän lainsäädännön kehitystä. Infran toimihenkilöt pureskelevat ja referoivat uudet asiat jäsenilleen helposti ymmärrettävään muotoon.

Infra Länsi-Suomen toiminnanjohtaja Jukka Annevirran mukaan Turun alueella on kymmenkunta Infra Nuoriin kuuluvaa jäsentä. Mutta niin kuin sahoilla, kaivataan tähänkin toimintaan uutta verta remmiin. Annevirta kehottaakin rohkeasti ottamaan häneen yhteyttä jäsenhakemuksen merkeissä.


Työmaakuva vuodelta 1957 Turun keskustasta. Kuva Kummalan arkistoista.


Lue seuraavaksi