Pääkirjoitus – huh, mikä näyttelyvuosi

Seura ja lehti-ihmisille näyttelyt ovat toki mielenkiintoisia paikkoja. Siellä tapaa tuttuja ja näkee uusia mielenkiintoisia juttuja. Itse en kuitenkaan mielelläni etsisi uutuuksia, vaan parannuksia edellisiin. Ammattilaiset nimittäin tarvitsevat parempia ja kestävämpiä koneita, joiden varaosa- ja huoltopalvelut pelaavat. Jos korjuuketju jostain syystä ei pelaa vaikka nurmikorjuussa, tappiot laaturehua haluavalle kasvavat nopeasti.

Näyttelyt ovat toki mielenkiintoisia tekniikasta kiinnostuneille ja niille, joilla on aikaa. Valitettavasti juuri sitä aikaa näyttelyiden kohderyhmään kuuluvilta ammattilaisilta useimmiten puuttuu, jotta joka näyttelyssä ehtisi kunnolla käydä.

Kävijämäärillä pullistelun aika on ohi, eikä niiden kasvattamisessa enää ole mieltä nykyisillä konsepteilla. Kävijöiden määrä ei mielestäni ole näyttelyissä enää nousevalla käyrällä. Päinvastoin. Jos siis tavoitteena on enemmän kävijöitä, eivät vieraat voi siitä lähtökohdasta katsottuna enää ”tosiasiakkaita” olla. Maatilayrittäjiä kun vuosi vuodelta on vähemmän.

Toisaalta, jos tarkastellaan maatalouskaluston lisäksi vaikka kiinteistönhoito­kaluston käyttäjiä, niin traktoripuolellehan heitä tulee entistä enemmän joka vuosi. Traktorikalusto kun syö kuorma-autokaluston markkinaa ja traktorin käyttö yhä moninaisemmissa töissä kasvaa.
Itse asiassa näyttelyissä juuri kiinteistönhoitopuolen kiinnostavuutta lisäämällä ja panostamalla traktoriammattilaisiin kautta linjan, näyttelyt saisivat ehkä uutta, kaivattua virtaa.

Tämä ei tarkoita vain ”raudan” esittelyä ja myyntiä vaan tällöin pitää vierailijoille tarjota myös virikkeitä monipuolisemmin, missä kaikissa töissä traktoria voi käyttää. Tällöin panostukset pitää kohdistaa entistä enemmän esitystekniikkaan, jotta vierailijat näkevät, mitä koneella voi tehdä.

Traktori- ja työkonenäyttelyiden kohtalo

Näyttelypaikkakunnilla kuitenkin on rajoitetusti tilaa. Ainoastaan Helsingin Messukeskus olisi sisätiloiltaan riittävän suuri. Helsingin maantieteellisesti ”syrjäinen” sijainti vain on hieman hankala suurimmalle osalle tämän tyyppisessä näyttelyssä kävijälle ja ehkä kallis järjestäjille. Sinänsä olen kahden talvi­näyttelyn kannalla ja Kone-Forumille Tampere ja KoneAgrialle Jyväskylä ovat toki sopivia paikkoja.

Vuorovuosijärjestelmä niilläkin voisi olla asiakasystävällinen ja kustannustehokas ratkaisu. Samaa järjestelmällisyyttä toki toivoo kesäksi, jotta Metko ja Okra olisivat vuorovuosina.

Okrasta kun on kuitenkin muodostunut oikeantyyppinen traktori- ja työkone­näyttely.
Näyttelyiden nelipäiväisyydestä olisi pitäisi luopua esimerkiksi KoneAgriassa tänä vuonna. Sama väkimäärä olisi kyllä sopinut halleihin kolmenakin päivänä. mutta yksi lisäpäivä, vaikka koneet olikin jo tuotu paikalle, on kallis näytteilleasettajille.   

Urakointi Uutiset 10/10 pääkirjoitus
Seppo Pentti