Uutiset

Yleinen

Monitoimimies Porvoosta – Starkilla maansiirtoon

– Koneurakointia olemme tehneet jo vuosikausia, kun isäni aikoinaan aloitti pientareiden niitot kesällä ja lumityöt talvella maatilan liitännäiselinkeinona. Olin niissä töissä aina tarvittaessa mukana. Niittotöitä tehtiin paljon iltaisin ja viikonloppuisin, joten se ei normaalia palkkatyötä häirinnyt. Vuonna 2001 ostin kotitilan ja urakointi jatkui entisellään.

”Harrastusmaisesta sattumaurakoinnista” on kuitenkin tullut vähitellen ammattimaista liiketoimintaa, kun töitä on nyt tekemässä kaksi palkattua työntekijää ja yksi harjoittelija.

Itsenäiset työntekijät

Näissä hommissa pitää olla hyvät työntekijät, jotta heidät voi laittaa mille työmaalle tahansa. Asiakkaat odottavat, että työmaalla traktorinkuljettaja tekee lapiotöitä, asentaa putkia apuna, ajaa kaivukonetta ja pyöräkuormaajaakin tarvittaessa.

– Traktorikuljettajan odotetaan olevan jokapaikanhöylä, joka ei jää vain ohjaamoon odottamaan, että lava on täynnä ja lähdetään siirtämään kuormaa. Hyvät kaverit olen nyt kuitenkin saanut töihin, Niklas kehuu.

– Työntekijöiden pitää olla itsenäisiä ja tulla touhuun mestarin ja muun porukan kanssa, silloin minun ei tarvitse käydä edes joka viikko työmaalla katsomassa, Niklas kertoo.

– Itse olen päivät kiinni palkkatöissä, mutta käyn tekemässä urakointitöitä aina kun tarvitaan ja kun vain ehdin, Nilkas lupaa.

Esimerkiksi, kun talvityöt loppuvat ja katujen harjaus alkaa, aikaa on pariviikkoa siivota hiekat pois.

– Viime kuussa teimme esimerkiksi maansiirtoa ja kaivinkonetyötä, harjauksia ja hiekan pois ajo Porvoon kaduilta. Työt olivat käynnissä oikeastaan yötä päivää ja viikonloput, kun vuorotellen ajettiin. 12 tuntia harjattiin ja sitten ajettiin hiekka pois. Kaksi miestä oli tuossa työssä kiinni koko ajan, Niklas muistelee.

Kalustoon panostettu

– Jotta minun ei tarvitse olla korjaamassa koneita työmaalla ja öisin, kalustoon on panostettu. Vaihdoin kaksi vanhaa kaivukonetta, jotka seisoivat usein varikolla, yhteen uuteen JCB:n kaivuriin, Niklas kuvailee.

Nyt kaivukone on töissä satamassa Porvoon kaupungilla. Siellä kaivuri on proomussa, josta suoristetaan vanhoja venepaikkatolppia ja asennetaan uusia.

– Traktorit on päivitetty parin vuoden aikana John Deereihin ja maansiirtoperävaunut ja tienhoitokalusto on hankittu Starkilta. Minulla on Starkilta lumenaurauskalusto Relax-ominaisuudella, keräävät harjat ja perävaunut. Niihin olen ollut tyytyväinen, Niklas kehuu. Nyt panostetaan myös sorateiden hoitoon, kun on hankittu tielana tappiterällä.

– Kun puhelin soi ja pitää lähteä töihin, ei ole enää aikaa laittaa kalustoa kuntoon, Niklas muistuttaa.

Perävaunuja traktoriin

– Nelisen vuotta sitten hommasin Bigabin koukkulavaperävaunun ja viisi lavaa. Se oli hyvä hankinta.

Lavat voi viedä paikkaan, jossa niitä tarvitaan ja vaikka kuormata siivotut hiekat lavalle. Kun lavat ovat täynnä, voi ne taas hakea pois seuraavana päivänä. Kuormauskorkeus koukkulavoissa on matala, ja tämä nopeuttaa montaa työtä. Koukkulavoja käytän myös syksyllä maatilalla, kun korjataan viljaa, Niklas luettelee.

Maansiirtotöissä koukkulavalaitteiden hankaluus on lähinnä kallistuskulma, kun koko kuorma ei putoakaan kerralla pois.

Maansiirtoon

– Starkin hankinnan ratkaisi oikeastaan reilu vuoden urakka maansiirrosta market-työmaalla Sipoossa. Alun perin aloitimme työmaata koukkulavalla, mutta sitten hankin Starkin MV17 (nykyinen malli MV18) maansiirtoperävaunun kuuden millin pohjalevyllä. Perävaunulla ajettiin ensin louhosta Sipoossa ja tämän jälkeen on siirretty maata Porvoossa. Kun sain toisen pienemmän perävaunun, isompi siirrettiin Porvoon työmaalle. Sipooseen tuli siinä vaiheessa käyttöön uusi ketterämpi MV16-perävaunu. Ketteryyttä tarvittiin, kun kulkuväylät pienenivät, Niklas perustelee.

Rakennustyömaa Sipoossa

Isolla perävaunulla ahtaalla rakennustyömaalla on vaikea liikkua. Normaalisti kuormaan otetaan maata tai hiekkaa. Nyt perävaunulla kuljetetaan myös rakennustarvikkeita.

Traktorin ja perävaunun pitää olla paikalla koko ajan, koska pientä siirtämistä on jatkuvasti. Jos kuljetettavaa ei ole, tarttuu kuljettaja vaikka tärylätkään tai pyöräkuormaajaan.

– Työmaalla tarvitaan useimmiten työmiestä, joka tekee vähän kaikkea, Niklas muistuttaa.

Vesijohtotyömaalla Porvoossa

– Kun perävaununi ovat hieman eri kokoisia ja kun vesijohtotyömaa Porvoossa alkoi, sinne siirrettiin isompi perävaunu. Sillä työmaalla kuljetuskapasiteetti on tärkeä. kun työmaalla kuljetusmatkaa on enemmän.

Uutta vesijohtoa kaivetaan Porvoossa ja kun maa on pehmeää, pitää kaivanto tukea. Koko linjanmittaa ei voida aukaista kerralla, koska liikenteen pitää päästä kulkemaan.

Kun uoma aukaistaan vähän kerrallaan, viedään osa maasta pois rakennettavaan meluvalliin. Traktorin ja perävaunun kanssa päästään kääntymään ahtaissa paikoissa kätevästi, vaikka maaperä on pehmeää savea.

Kantavuuskin on hyvä, kun perävaunu kuormineen saa olla enintään kolme kertaa traktorin paino. Järkevä yhdistelmä traktori ja perävaunu on kaupunkialueella 5-7 kilometriin, kun nopeusrajoitukset eivät salli kuitenkaan nopeampaa ajoa kuorma-autoillekaan. Aisajousitus pehmentää mukavasti menoa tiellä. Ja läjityspaikalla perävaunun kanssa päästään kasan reunalle, jolloin tasaavaa konetta ei tarvita kuin harvoin.

– Vaurioita ei pahemmin ole tullut ja kalustokin pysyy puhtaana, kun ne pestään kerran viikossa. Pohjaan on tullut pieniä lommoja, kun perävaunulla on ajettu louhosta, Kim, Niklaksen kuljettaja, kehuu.

Jontikat veturina

Isomman Starkin perävaunun eteen Niklas on hankinut John Deere 7530:n. Nyt kun puoli vuotta on takana, niin siihen on kertynyt 900 tuntia mittariin eli vuodessa tunteja tulee noin 2000.

– Traktorin valinnassa yksi merkittävä tekijä oli polttoainetalous. Isommassa traktorissa kuluu tunnissa 9-10 litraa polttoainetta. Pienemmässä JD 6620 traktorissa pienemmän perävaunun kanssa kuluu Sipoossa vain noin 8 litraa tunnissa, Niklas kehuu.

– Jos jontikoilla pääsen pari litraa pienemmällä kulutuksella tunnissa, se on paljon rahaa vuodessa, Niklas laskee. Ja jos katsotaan määräaikaishuoltoja, niin John Deere on niissä edullisuudessaan omassa luokassa, Niklas laskee.

Eripituisia sopimuksia

Porvoon kaupungin kanssa yhteistyötä on tehty jo vuodesta 2001. Pelkästään lumitöissä ja vähillä kesätöillä ei urakoitsija pärjää, vaan töitä pitää sitten olla ympäri vuoden.

– Olen yrittänyt kehittää kalustoa aina tarpeen mukaan ja voin vaikka investoida lisää tarpeen mukaan, mutta silloin pitäisi töitä olla aina vähintään pariksi vuotta kerrallaan. Hinta-laatu suhde pitää olla tarjouksissa kohdallaan ja työkaluja pitää olla joka lähtöön, Niklas muistuttaa.

Nyt hiekan poisto kaduilta kilpailutetaan joka vuosi, mutta koulujen pihat ovat neljän vuoden sopimuksella. Lumityöt taas ovat kahden vuoden sopimuksella kuten piennarten niittokin. Koulujen pihojen sopimukset on sidottu indeksiin, mutta tienhoidossa käytössä ovat kiinteähintaiset sopimukset.

– Kaikista kätevintä olisi se, että kilpailutetaan katujen hoidossa kaikki työt kerralla ja urakoitsija ottaa tarvittaessa aliurakoitsijan tekemään osaa työstä, Niklas jatkaa.

Luvat ja polttoainemaksut kuntoon

– Marraskuussa kävin liikennelupakoulutuksessa ja hain liikenneluvan, kun kuljetustyötä oli tarjolla. Polttoainemaksut hoidan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tällöin ei tarvitse murehtia, että ollaanko lain oikealla puolella, Niklas pohtii.

– Työturvakortti on kaikilla, mutta tieturvakorttia ei vielä ole, kun sitä ei ole vaadittu. Sekin pitänee suorittaa pikapuoliin, Niklas arvuuttelee.

Hankinnassa tarkkana

– Perävaunujen kuten muidenkin työlaitteiden hankinnassa kannattaa olla tarkkana, Niklas muistuttaa. Pitää miettiä, että joku työlaite maksaa hieman enemmän, mutta sitten samalla se kestää paremmin.

Traktori on hyvä voimakone verrattuna kuorma-autoon joka vuodenaika. Toisaalta on paljon sellaisia töitä, joihin pitäisi traktorien rinnalle kutsua kuorma-autoja. Ei traktorilla kannata tavaraa kymmeniä kilometrejä kuljettaa.

Maatila ja osakeyhtiö

– 2001 kun otin maatilan omiin nimiin ja tein urakointia omissa nimissä. Nyt kun urakointi on lisääntynyt, niin urakointia hoitamaan perustettiin osakeyhtiö.

Uusia urakoita pitää koko ajan hakea, koska nyt Sipoossa on töitä puoleksi vuodeksi. Traktorille ja perävaunulle on töitä luultavasti koko ajaksi, mutta jotain uusiakin töitä pitää yrittää keksiä ja mielellään aina pidempiä projekteja.

– Nyt palkkatyö ja yrittäjyys sopivat vielä rinnakkain, mutta ehkä kahdesta tai kolmesta eri työstä saakin niin paljon enemmän virikkeitä, että jaksaa vähän kaikkea, Niklas pohtii.

Hake ja yleensä bioenergia kiinnostaa Niklasta, mutta sekin edellyttää pitkiä sopimuksia, että alalle kannattaa investoida. Bioenergialla lämmitettäväksi sopivia kiinteistöjä Suomessa kyllä riittää.

www.agrimarket.fi

Lue seuraavaksi