Linkkejä traktorin ja työkoneen väliin

LH Liftin valmistamiin tuotteisiin kuitenkin kosketaan päivittäin ja ne varmistavat, että traktoriin kytketyt työkoneet pysyvät paikoillaan. LH Lift valmistaa kolmipistenostolaitteita ja vetokoukkuja traktoreihin.

LH Liftin tuotteita on ensiasennuskiinnitysjärjestelminä Valtrassa, jonne yrityksen tuotteista menee liikevaihtoa mittarina käyttäen nyt reilu 95 %.

– Pitkään on ajateltu, että vain traktori ja työkoneet vaikuttavat traktorityön tekemiseen. Niiden välissä on kuitenkin aina jokin sovite, ja siinä välistä yrityksemme tuotteet monesti löytyvät. Traktoreissa ja työkoneissa tuotekehitystä tehdään jatkuvasti, mutta niin tehdään sovitteissakin, vaikka ne tuntuvat nopeasti ajateltuna valmiilta tuotteilta.

Turvallista kiinnittämistä

Nostolaitteet ovat tärkeä toiminnallinen osa traktoria ja ne vaikuttavat työlaitteen kytkentään. Kun työlaite kytketään, monesti joudutaan liikkumaan traktorin ja työlaiteen välissä.

– Mitä harvemmin sinne tarvitsee mennä, sitä pienempi on työtapaturman todennäköisyys, koska työkoneiden kiinnityksessä nimenomaan sattuu työtapaturmia, Risto pohtii.
Pitkään on ajateltu, että nostovarsien kiinnityskourat esimerkiksi ovat ”valmiit”, eikä niissä ole mitään kehitettävää.

– Olemme kuitenkin nyt kehittäneet kouria siten, että pikalukitus mekanisti on käytännössä suojassa perävaunun taittuvalta aisalta. Monesti aisa on rikkonut pikalukituskouran, jonka jälkeen koura ei enää toimi kunnolla, Risto huomaa. Myös kouranmekanismin suojausta lialta on parannettu.

– Olemme panostaneet toimivien kourien tuotekehittämiseen, jotta kiinnitys voidaan hoitaa traktorista ja siihen että kourat toimivat myös hankalissa olosuhteissa. Myös uudet automaattiset sivurajoittimet ovat tarjolla. Tämän jälkeen pitää kiinnittää erikseen käsin vielä hydrauliikka ja sähköjohdot, Risto muistuttaa.

Varaosia

– Vaikka pääasiakas on Valtra, valmistamamme veto- ja nostovarsien päihin hitsattavat kourat ovat käytettävissä kaikkiin muihinkin merkkeihin.
– Risto toteaa, että tämä on markkina, johon emme ole vielä panostaneet, mutta kuluneita kouria traktoreissa on käytössä paljon.

LH Lift Oy

LH Liftin perustaja on hallituksen nykyinen puheenjohtaja Paavo Viikki. Paavo perusti LH Liftin (aiemmin Laukaan Hitsaustyö) Laukaaseen vuonna 1975. Ennen yrityksen perustamista Paavo oli töissä Valmetin Tourulan tehtaalla seitsemän vuotta.

– 45 vuotta sitten olin Tourulassa hitsaajana, jolloin valmistettiin pikku 361:sta. Tuolloin traktorit olivat vielä yksinkertaisia, Paavo muistelee.
Oma yritys perustettiin Paavon ostaman maatilan navettaan, jossa alkuun korjailtiin autoja ja valmistettiin kiukaita.

– Vähitellen mietin, että voisiko näitä metallitöitä tehdä omassa yrityksessä ja siitä alihankinta alkoi.

– LH Lift oli ensimmäisiä silloisen Valmetin alihankkijoita, Paavo muistelee. Vetokoukkujen nostotangot ja vetokoukun tuet olivat ensimmäiset alihankintatyöt joilla aikoinaan aloitettiin. Valmetille tehtiin myös aikoinaan esimerkiksi vetokoukkuja, kuten tehdään edelleenkin. Alihankintatyö jatkui tasaisena noin 90 -luvulle, jolloin uusien tuotteiden kehittäminen tuli mukaan.

– Pieniä parannuksia tuli tuotteisiin vähitellen ja Mezzo Valtran nostolaitteiden tuotekehityksessä olimme jo enemmän mukana, Paavo muistelee.

– Kehittelemme tuotteita Valtran tuotekehityksen kanssa yhdessä, mutta alihankkijan roolistakin pitää jossain vaiheessa kasvaa. 2000- luvulla hintapaineet alihankinnassa ovat kasvaneet, kun markkinat ovat avautuneet. Valmistajat ostavat monesti komponentit mahdollisimman edullisesti, jos ei ole erityistä syytä valita, toimivampaa ja usein kalliimpaa komponenttia.

– Suomen talvi esimerkiksi edellyttää komponenteilta hieman enemmän, Risto muistuttaa.

Jousitettuja etuakseleita

Monia positiivisia yllätyksiäkin on vuosien kuluessa sattunut. Kun aikoinaan arvuuteltiin, mikä on jousitettujen etuakseleiden vuosittainen menekki, tuskin monikaan olisi uskonut, että joka neljänteen Valtraan sellainen nyt asennetaan. Niitä siis kootaan Laukaassa noin 2500 kappaletta vuodessa.

– Aikoinaan arvuuttelimme lukumäärän olevan noin 100 kappaletta vuodessa, Paavo muistelee. Tiettyjen ominaisuuksien tarve on vain lisääntynyt, kun traktoreiden käyttötarkoitus on muuttunut ja ergonomiaan on panostettu entistä enemmän.

– Jos olisimme aikoinaan jääneet vain alihankkijaksi ilman omaa tuotekehitystä, tilanne olisi nyt toinen. Omaan tuotekehitykseen panostamme vuosittain noin kuusi prosenttia, mikä on tällä alalla paljon ja tuloksiakin on nähtävillä.

LH Liftillä on nyt noin 10 miljoonan euron liikevaihto ja töissä on noin 50 työntekijää. Metallisia komponentteja kulkee tehtaan läpi noin 3 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Kun kaikkea ei kannata meidänkään tehdä täällä itse, joten osa osista teetetään tytäryhtiössä. Isot ja monimutkaiset komponentit toki tehdään itse, jolloin osaaminen pysyy myös itsellä, Risto perustelee.

Alihankkijasta tuotekehittäjä

– Valmistajia etunostolaiteille Euroopassa on noin 15, ja kaikkien etunostolaitteet toimivat samalla tavalla. Siinä kilpailussa emme pärjää, jos asiakas haluaa vain kilpailuttaa hintaa, muistuttaa Risto.

2000-luvun alussa hintakilpailu koveni, kun kilpailivat tarjosivat tuotteitaan entistä halvemmalla. Päätimme silloin, että peruskytkentää on syytä muuttaa, jotta asiakkaille saadaan lisäarvoa ja lähdimme kehittelemään uusia työkonekytkentämahdollisuuksia.

– Analysoimme markkinoita ja asiakkaita eli traktoreiden käyttäjiä ja heidän tarpeitaan. Päätimme silloin panostaa etunostolaitteiden tuotekehitykseen ja rahoitusta saimme esimerkiksi TEKESistä. Kiinteissä etunostolaitteissa oli mielestämme kehiteltävää, kun analysoimme työkoneiden kiinnitystä ylipäätään traktoriin, Risto kuvailee.

– Kun itse kehittelemäämme mekaniikkaan sitten yhdistettiin toisen laukaalaisen yrityksen, Afcon Oy:n käytännön osaaminen, hydrauliikan ja elektroniikan tuntemus, lopputulemana oli LHLINK, LH Liftin oma kääntyvä etunostolaite, Risto tiivistää.

Kansainvälinen tunnustus

– Kun kääntyvä LHLINK -etunostolaite sai Agritecnicassa 2007 hopeisen mitalin, oli se myös yhteistyökumppanin ansiota, Risto kiittelee. Risto jatkaa, että jos uutta etunostolaitetta ei olisi esitelty Valtran osastolla, se ei ainakaan olisi luultavasti saanut sitä julkisuutta, mitä nyt.

Kääntyvälle etunostolaitteelle on nyt haettu useita patentteja. Yhteistyökuviot kuitenkin jatkuvat Valtran kanssa sopimuksen mukaan, kun se nyt esimerkiksi esitellään kevään konekiertueella kahdessa traktorissa.

Vuoden 2008 aikana LHLink-etunostolaitteita valmistettiin viiden kappaleen prototyyppisarja, jotka ovat olleet näyttelyissä, tuote-esittelyissä ja käyttäjien testattavina kotimaassa, Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Kiinnostus uuteen tuotteeseen on ollut kova.
Protosarjasta ja sitä seuranneesta esisarjasta on jo myyty ja toimitettu kymmenkunta etunostolaitetta, jotka kaikki on varustettu myös etuvoimanotolla ja työhydrauliikan liittimillä.

Risto kertoo, että valmistusmäärä on alkuun tietoisesti pidetty pienenä, jotta kaikkien asiakkaille toimitettujen tuotteiden tuki ja neuvonta kyetään hoitamaan kun myynti- ja huolto-organisaatio vasta valmistautuu uuteen tuotteeseen.

Etunostolaitemarkkina

Etunostolaitteiden käyttö ei ole Suomessa vielä merkittävästi lisääntynyt. Yhä enemmän kuitenkin pelto- ja kiinteistöpuolella rakennetaan työkonejärjestelmiä, joihin etunostolaite ja siihen kiinnitettävät työlaitteet sopivat eritäin hyvin.

Tällöin traktorin omistaja toki miettii, millaisia töitä hän tekee ja onko etunostolaitteesta ja vieläpä monipuolisesta etunostolaitteesta vastinetta hankintahinnalle. Mitä enemmän etunostolaitteesta ja sen monipuolisista ominaisuuksista on hyötyä, sitä matalampi on kynnys sen hankintaan.

– Yhtenä vaihtoehtona voivat tulla esimerkiksi urakoitsijat, jotka keväällä hoitavat katujen puhdistusta harjakoneella, kesällä tekevät niittotyötä ja talvella auraavat katuja. Tällöin käyttöä tunteina vuodessa kertyy mahdollisimman paljon.

Sovitusta ja jatkokehitystä

Uuden laitteen kiinnittämisessä pitäisi olla ylimääräisiä käsitöitä mahdollisimman vähän. Nostolaitteeseen suunnitellaan omat kiinnityspalikat Valtran runkoon. Etenkin hydrauliikan putkien sovittaminen ahtaaseen traktorin etu­päähän on hieman hankalaa. Lisäksi tarvitaan antureita ja johdotus.

Ensimmäiset toimitettavat LHLINK etunostolaitteet sovitetaan traktoreihin Laukaassa, jolloin nähdään, miten esimerkiksi putkitukset on näppärin tehdä myöhemmin tuotantolinjalla.
– Kun ”paketti” on kasassa tulevat Valtran ”nauhainsinöörit” katsomaan, miten kytkentä tehdään. Kun sarjavalmistukseen lähdetään, pitää kaiken olla kunnossa ja sovitteiden paikallaan, Risto muistuttaa.

Risto kertoo, että LHLINK on nyt sovitettu N-sarjaan ja siinä se toimii. Esimerkiksi Valtran T-sarjan Advancen eturunko on hieman pidempi ja tietyt ominaisuudet eivät toteudu kuten N-sarjassa. T-sarjassa pitää erikseen miettiä, miten sovitusta voidaan pa­rantaa.

Nyt LHLINK toimii omalla ohjausjärjestelmällään, johon traktorista tarvitaan hydrauliikkaöljyä ja tietoa esimerkiksi etupyörien asennosta. LHLINK -etunostolaitetta säädetään sitten traktorista tulevan tiedon perusteella eri moodeissa.

Konekiertueella esillä

Tästä syntyi kehittelyn tuloksena oikea tuote, jolla on merkitystä asiakkaalle. Odotamme mielenkiinnolla kommentteja kevään kiertueelta, koska nyt tätä vielä sovitetaan vain Valtraan. Kun ominaisuudet ovat hioutuneet, etunostolaitteesta tulee lopulta sarjatuotantokelpoinen.

– Valmistukseen ollaan ottamassa perusvarusteinen LHLINK-etunostolaite. Paljon on vielä sellaisia ominaisuuksia, joita on mietitty lisävarusteiksi ja joilla voidaan laajentaa uuden etunostolaitteen käyttöä, Risto kuvailee.

Etunostolaitteet ja etuvoimanotto

Suomessa etunostolaitteet ja etuvoimanotto ovat melko harvinaisia varusteita traktorissa. Erikoistöihin haetaan kuitenkin erikoistyökaluja, kun käyttöön otetaan uutta teknologiaa. Käyttäjän pitää nähdä käytännössä, millaista hyötyä esimerkiksi ohjattavasta etunostolaitteesta on. Investoinnille pitää saada käyttöä.

– Etenkin töissä, joissa traktoriin halutaan kytkeä useampi työlaite, jotta työleveyttä saadaan lisää tai samaan aikaan voidaan tehdä työtä useampaan suuntaan samaan aikaan, traktorin painojakaumaan halutaan vaikuttaa työlaitteiden sijoittelulla tai halutaan hyödyntää traktorin teho paremmin, etunostolaite on tarpeellinen.

Ergonomiset seikat puoltavat myös työlaitteen sijoittamista ajosuuntaan, etunostolaitteisiin, koska tällöin työ tehdään näkökentässä ja hallintalaitteet ovat parhaiten käsillä.
Kun muiden keksimät käyttötarkoitukset on nähty, lisää käyttötarkoituksia löytyy erikoistöissä. Käytännön hyötynä on tarkempi ajo erikoistilanteissa, kuten kaarteissa, joissa traktorin ei haluta kulkevan aivan työkoneen ajolinjalla.

Jossain vaiheessa etunostolaite saattaa korvata etukuormaimen. Etunostolaite on kuitenkin kevyempi ja nyt tällä voidaan tavaraa siirtää myös sivusuunnassa.

Verkostot kuntoon

– Etenkin uuden etunostolaitteen käytettävyyteen on panostettu, Risto muistuttaa. Risto jatkaa, että omassa tuotekehityksessämme ei ole varsinaisia ”konemiehiä”, mutta he osaavat toteuttaa muiden ideoita. Käytettävyyden selvittämiseen käytämme yhteistyökumppaneita ja heidän ammattitaitoaan. Tässä suuri hyöty on yhteistyöstä, jolloin kullekin osapuolelle tulee se osa, joka osataan parhaiten.

– Verkosto tuotekehitykseen on olemassa ja sitä tehdään Afcon Oy:n kanssa ja yritysyhteistyö esimerkiksi Pöttingerin kanssa on tuonut lisäarvoa, kun se on riippumaton työkonevalmistaja. Samoin Valtran sitoutumattomuus tuo tiettyä hyötyä tuotekehittelyyn.

Tehdään itse

Metalliteollisuudessa siirryttiin käyttämään alihankintaa muutama vuosi sitten. LH Liftillä on otettu käyttöön oma uusi maalauslinja. Pintakäsiteltävät kappaleet hiekkapuhalletaan ja maalataan kastamalla.

LH Lift tekee myös karkaisut itse. Aiemmin karkaisua vaativat osat kuljetettiin Muurameen, mutta nykyään karkaisut tehdään itse omalla karkaisulinjalla. Vaikka investointi maksaa, tarkoittaa se myös säästää se myös, kun kuljettamista vähennetään. Nyt käsiteltävät kappaleet saadaan karkaistua muutamassa minuutissa ensin lämmittäen ja sitten sammutus tehdään polymeerivedellä.