Tiet rapistuvat, kauhat pyörivät

Kevään konepäivistä olen nyt osallistunut sekä Villi Länsi– että Mansen Mörinät -tapahtumiin. Maailma on herännyt hitaasti koronaviruksen aiheuttamasta pitkästä horroksesta. Nyt se todentui elävästi, sillä kumpikin tapahtuma keräsi luultavasti ennätysyleisönsä. Tämä toki mututuntumalta, kävijöitä en laskenut.

Maan lounaiskulmassa pidettävä tapahtuma ei vedä läheskään vertoja Tampereen perinteikkäälle bakkanaalille, mutta molemmille on paikkansa. Kuten muillekin paikallisille konetapahtumille.

Monet järjestäjät ylistivät tällaisten tapahtumien merkityksellisyyttä. Järjestäminen on melko helppoa yritysten omilla pihoilla. Toki kalustoa pitää varata näytettäväksi, ehkä asiakkaille toimituksiakin pitää joskus hieman lykätä.

Esimerkiksi Rotatorilla kerrottiin, että jatkossa panostus on suurinta juuri tämäntyyppisiin kaksipäiväisiin näyttelyihin. Koko repertuaaria, sekä niihin liittyviä palveluita, on helpointa tuoda julki juuri omissa tiloissa.

Konepörssinkin uutissivuilta olemme saaneet lukea useita uutisia siitä, kuinka päällystyskilometrit jäävät alhaisiksi kautta Suomen. Asfalttikallion toimitusjohtaja Mikko Mäkelä kertoi Mörinöillä, että kolmasosa heidän asfalttiasemistaan pysyy kiinni tänä kesänä. Hänen mukaansa valtion teitä päällystetään vain vajaat 1 500 kilometriä, joten korjausvelka kasvaa kohisten.

Pääteille riittää vielä hieman uutta bitumia, mutta sivuteiden varressa asuville koittaa pomppuiset ajat. Nelivetoisten autojen kauppiaat, olkaa hereillä. Suomessa tieinvestoinnit ylipäätään ovat puolittuneet 90-luvun tasosta, samalla kun liikennemäärät ovat kuitenkin kasvaneet huimasti.

”Liikenneministeriön mukaan perusväylänpidon rahoitustaso tulisi nostaa ensi vuonna 1,65 miljardiin ja sitä seuraavana 1,8 miljardiin euroon. Tänä vuonna rahaa on käytössä hieman yli 1,3 miljardia euroa. Määrärahat tulee myös sitoa kustannustasoa seuraavaan indeksiin”, todetaan Infra ry:n tiedotteessa maaliskuulta.

Teollisuus, tuotanto ja vähäinen asutus on Suomessa hajautunutta. 70 prosentilla maan pinta-alasta maantiet ovat ainut käytettävissä oleva liikkumisen alusta. Vientitulot tulevat paljolti tuotteista, joiden kuljetusketjusta tiet muodostavat ison osan. Energiantuotannon rakentaminen sekä huolto- ja raaka-ainekuljetukset tarvitsevat teitä, samoin huoltovarmuus ja matkailu. Huono tieverkosto vaikuttaa laajalla sektorilla miinusmerkkisesti.

Nyt hypätään kultaiselle 90-luvulle, jolloin tienpitokin näytti vielä hyvältä.

Elettiin nimittäin vuotta 1993, kun tein ensimmäisen tarinani pyörivästä kauhasta. Tämä yksi konemaailman seitsemästä ihmeestä eli kallistuva kauhanpyörittäjä oli kiinnitettynä turkulaisen Raimo Teinin pyöräalustaiseen Lännen-koneeseen ja merkki oli Multivip (kuva alla).

Tapani Vuorenhelan vuotta aiemmin perustama Helatuote kun oli aloittanut ruotsalaiskeksinnön maahantuonnin. Kyseessä oli tuolloin monen turhaksi leimaama kummajainen. Ennakkoluulot kauhanpyörittäjiä kohtaan olivat alussa vahvoja. Laitteita asennettiin alussa 12–18 tonnin painoisiin, kunnallistekniikassa käytettäviin pyöräalustaisiin kaivukoneisiin.

Toimeksiantajat pehmitettiin maksamaan lisätuntihintaa tämän ihmelaitteen käyttäjille. Tosin aika nopeasti ekstramarkkoja takova kauhanpyörittäjä sulautui peruskoneen tuntihintaan.

Tässä lehdessä on kauhanpyörittäjäyritysten edustajien haastattelut. Nyt näyttää siltä, että maailmanlaajuinen läpilyönti tälle ennen niin pohjoismaiselle lisälaitteelle on tosiasia. Konservatiivisissa maissa on luultavasti koettu samankaltainen tilanne kuin Suomessa 30 vuotta sitten. Kauhanpyörittäjien valmistajat ovat kohdanneet samanlaista alkuvastarintaa jokaisella uudella markkina-alueella.

Viimeisetkin kauppapadot on kuitenkin nyt viimein murrettu ja tällä hetkellä maailmalla kauhanpyörittäjien markkinat kasvavat nopeammin kuin valmistuskapasiteetit.

Suomessa on maailman huippuosaaminen maarakennuskoneiden jälkivarustelussa kotimaisten urakoitsijoiden vaativaan makuun. Nyt lisälaitevalmistajat solmivat yhä enenevässä määrin myös OEM-sopimuksia konevalmistajien kanssa. Yhä useammalta konevalmistajalta saa nyt vaikkapa juuri kauhanpyörittäjän tai 3D-mittalaitteet tehdasasenteisina, eikä myöhemmin tehtävinä jälkiasennuksina.

Hyvä esimerkki tästä löytyy tästä Caterpillarin pyöräalustaisista kertovasta jutusta. Rototilt valmistaa Caterpillarille kauhanpyörittäjät, jotka integroidaan osaksi peruskoneen järjestelmää.