Uutiset
Vt 5 Mikkeli-Juva – viitostien vetovoima kasvaa
Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä ja varsin merkityksellinen Etelä-Savolle, jonka työpaikoista 65 prosenttia sijaitsee kymmenen kilometrin päässä viitostiestä. Kiinnostus uuden tielinjan varrella oleviin tontteihin onkin lisääntynyt Mikkeli-Juva-valtatiehankkeen myötä. Tuleva neljäkaistainen (2+2) ja keskikaiteellinen valtatie on tärkeä alueen sujuvalle ja alati kasvavalle liikenteelle.
Nyt vilkasliikenteistä osuutta pitkin kulkee päivittäin parhaimmillaan yli 13 300 ajoneuvoa. Vuonna 2040 määrän uskotaan kapuavan jo lähes 18 000 ajoneuvoon päivässä. Täysin valmista nelikaistaista valtatietä päästään köröttelemään 100 kilometriä tunnissa vuonna 2022.
Pari vuotta sitten alkanut, 121 miljoonan euron tiehanke Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Vehmaan välillä on pituudeltaan 37 kilometriä, ja se on jaettu kahteen urakkaan. Destian eteläinen, 21 kilometriä pitkä suunnittele ja toteuta -osuus eli vaihe 1 (Mikkeli-Nuutilanmäki) valmistuu tänä vuonna kokonaan liikenteelle.
Kreate Oy:n 16 kilometrin kokonaisurakkaosuus pohjoispäässä (Nuutilanmäki-Juva) on hyvällä mallilla. Massivisimmat leikkaukset on jo tehtynä. Tämä on siis vaihe 2, jonka suunnittelun Väylävirasto teetätti itse konsulteilla.
Työmaan vierailuhetki osui ajankohtaan, jolloin Destian hankkeen eteläpäässä oli jo avattu liikenteelle Mikkelin ja Särkämäisten välinen uusi, 16 kilometriä pitkä osuus. Mikkelistä pohjoiseen päin syyskuun puolivälissä ajaessa sai siis jo maistiaiset uudesta uljaasta viitostiestä.
Väyläprojektien ehdoton ammattilainen, projektipäällikkö Harri Liikanen otti vastaan toimittajan työmaatoimistossa Juvalla. Harri on ollut Väyläviraston (entinen Liikennevirasto) palveluksessa noin seitsemän vuotta. Sitä ennen muun muassa Tielaitoksella. Takana on useita tieprojekteja, esimerkiksi Paimio-Muurla-moottoritie. Ennen Vt 5 -hanketta mies vastasi elokuussa avatun Kimolan kanavan sulku- ja väyläurakoista.
Työmaat digitalisoituneet
”Ala on kehittynyt kovaa vauhtia esimerkiksi digitalisaation ansiosta. Se on tuonut valvontaan ja kaikkeen dokumenttien hallintaan reaaliaikaisuuden. Toimistolla voi nyt seurata lähes ”suoraa lähetystä” työmaalta. Ilman 3D-teknologiaa ja koneohjausta ei käytännössä tehdä enää mitään. Perustekeminen on kuitenkin pysynyt ennallaan. Massat siirtyvät kuten ennenkin ja siltamuotti on edelleen siltamuotti”, aloittaa Liikanen.
”Destia aloitti urakkansa huhtikuussa 2018 ja se alkaa olla kutakuinkin valmis. Ensi vuonna osuudella tehdään vielä viimeisiä päällystyksiä. Kreate starttasi oman urakkansa viime vuoden lokakuussa ja saa työnsä päätökseen ensi vuonna. Koko 37 kilometriä avataan liikenteelle loka-marraskuussa vuoden kuluttua. Tosin vuonna 2022 tehdään Kreaten osuudella vielä päällystystöitä”, jatkaaLiikanen.
”Osuudet eroavat toisistaan. Destian tekemä valtatie tehtiin pääasiassa ihan umpimetsään, kun taas Kreaten osuus toteutetaan pääosin vanhan viitostien päälle. Tästä vaativasta liikennejärjestelystäkin johtuen teetätimme Nuutilanmäki-Juva-osuuden suunnittelun konsulteilla. Kreaten työmaa ohitetaan erillistä rinnakkaistietä pitkin, joka jää kevyen ja paikallisliikenteen käyttöön, kun valtatie on valmis. Näin säästytään jatkuvilta kiertoteiden tekemisiltä ja liikenteen uudelleenjärjestelyiltä.”
Leuto talvi mahdollisti sen, että rinnakkaistietä saatiin päällystettyä liikenteen käyttöön noin kahden kilometrin matkalta. Se mahdollisti muun muassa useamman siltapaikan rakentamisen aloittamisen jo talven aikana. Tierakentajatkin ovat säiden armoilla.
”Näissä tieprojekteissa unohdetaan usein se, että päätien lisäksi sivuteitä, risteysramppeja ym. on tehtävänä moninkertainen määrä. Tässäkin Kreaten urakassa niiden yhteismitta on kymmeniä kilometrejä”, muistuttaa Liikanen.
Kivi kulkee
Kreaten työmaalla ovat käynnissä isot massojen siirrot. Kun Destian osuudella bongasin ohiajaessani jo Gradallin luiskia tekemässä, niin Kreatella oli vielä käynnissä dumpperiralli. Kreaten aliurakoitsijana massojen siirron osalta toimii Maanrakennus V.Inola Oy Siilinjärveltä. Louhinnat Kreate suorittaa itse omalla kalustollaan.
”Tällä hetkellä täällä pohjoisella osuudella on menossa lähes kaikkia vaiheita. Monessa kohdin tehdään vielä massanvaihtoja, kun toisaalta kantavia kerroksiakin jo rakennetaan. Välille Nuutilanmäki-Juva sopii kaikkiaan 12 siltaa ja niitä rakennetaan kaikissa eri vaiheissa. Kaksi taitaa olla vielä aloittamatta”, valottaa Kreaten projekti-insinööri Marja Mattinen.
Mattinen kertoo olevansa kantapäänkin kautta tienrakentajaksi oppinut maarakennusteknikko. Hän on työskennellyt vuosien saatossa useilla tietyömailla muun muassa Vt 6:lla Lappeenrannassa sekä Haminan ohitustiellä.
”Työmaiden raportointi- ja turvallisuuskäytännöt ovat kokeneet suuria muutoksia työurani aikana”, tiivistää Mattinen.
Kaikissa tiehankkeissa allekirjoittanut miettii aina, miten massojen hallinta saadaan optimoitua niin määrien kuin ajomatkojen ym. suhteen. Ei liene helppo homma. Massanhallinta kun on tärkeä tekijä urakoitsijan kukkarolle. Kaikki lähteekin liikkeelle jo suunnittelusta. Hyvä suunnittelu laajentaa esimerkiksi kallioleikkauksia leveämmiksi kuin on tarpeen, jotta kiveä saadaan riittävä määrä. Tilalle ajetaan sitten maa-ainesta.
”Kreaten urakan eteläpäässä on enemmän kalliota kuin täällä lähempänä Juvaa. Tässä kävi hyvä tuuri, sillä valtion kiviainesalue on parin kilometrin päässä tielinjauksesta. Sieltä on saatu kätevästi louhetta ja mursketta täyttöihin”, sanoo Liikanen.
”Ja dumppereilla päästään vielä ajamaan vanhaa metsäautotien pohjaa pitkin suoraan työmaalle, mikä säästää aikaa, eikä aiheuta häiriötä muulle liikenteelle”, täydentää Mattinen.
Kreate lukuina
Koko Kreaten urakka pitää sisällään 1 300 000 kuutiometriä maaleikkauksia ja massanvaihtoja. Tämän päälle tulevat vielä kallioleikkaukset. Lukuun sisältyvät myös putkilinjat, siltamontut yms. Luku on varsin iso, mutta sillä ei täyttäisi kuin vähän yli puolet Kheopsin pyramidista, jonka tilavuus on 2 211 096 kuutiometriä.
Inola ajaa massoja Volvo L40F -dumppereilla, joiden lavan tilavuus on 24 kuutiometriä. Jos edellä mainittu massa kulkisi kaikki Volvojen pyörien päällä, olisi lavoja täytettävä reilut 54 000 kertaa. Kauhallinen jos toinenkin on siis maasta nostettu ja nostetaan ennen kuin työmatka Juvalta Mikkeliin ja toisinpäinkin soljuu sujuvasti neljää kaistaa pitkin.
Syyskuun puolivälissä maaleikkauksia oli tehty jo puoli miljoonaa ja massanvaihtoja noin 170 000 kuutiometriä. Kallioleikkauksiakin oli jo louhittuna 650 000 ja mursketta tehtynä 265 000 kuutiometriä.
”Voisi sanoa, että väylän osalta louhintatyöt ovat suurimpien louhintojen osalta ohi ja jäljellä ovat niin sanotut ”rääpelouhinnat”, kertoo Kreaten työmaapäällikkö Arttu Härkönen.
”Työmaan kokonaisvahvuus kaluston (kaivukoneet, pyöräkuormaajat, tiehöylät, jyrät ym.) osalta on noin 56, joista 12 on Kreaten omaa konetta. Lisäksi työmaalla on kuorma-autoja ja dumppereita 22 kappaletta, joista yksi on Kreaten oma”, laskeskelee Mattinen.
Koko työmaan (Destia+Kreate) vahvuus oli suurimmillaan viime kesänä, jolloin tietä itäsuomalaisille ahkeroi noin 300 ihmistä.
V. Inola Oy ja massat liikkuu
Toimitusjohtaja Juha Inola vastaa massojen siirrosta miehistöineen ja koneineen, jotka kaivavan kaluston osalta ovat Cat-merkkisiä. Dumpperit ja pyöräkuormaajat talossa ovat Volvoja. Kaikkiaan yrityksellä oli syyskuun puolivälissä omaa kalustoa (koneet+dumpperit+autot) töissä noin 30, minkä lisäksi aliurakoitsijoilta 10 lisää. Henkilövahvuus noin 40 eli joka koneelle ja autolle yksi kuljettaja.
Jutun teon hetkellä käynnissä oli viimeisiä louheen ajoja valmistuvalta kolmen kilometrin osuudelta, joka on eteläpäässä suora jatkumo Destian urakkaan. Vaikka toimittajalle näyttikin siltä, että pinta oli vielä pahasti kesken, se osoittautui harhaksi.
”Tämä osuus avautuu liikenteelle marraskuussa. Tuolta alkupäästä asfalttimiehet lähtevät pian liikkeelle ja tämä Kilpolanmäki on siihen mennessä pinnaltaan valmis, kun ehtivät tänne”, aloittaa Inola.
Kilpolanmäestä kalliota louhittiin noin 100 000 kuutiometriä.
”Kaikkiaan siirrämme varmaan kaksi miljoonaa kuutiota erilaisia aineksia tällä työmaalla. Tämä on yksi suurimmista urakoista, missä olemme olleet mukana. Tosin euromääräisesti samaa luokkaa oli Äänekosken biotuotetehtaan urakka.”
”Meillä on pitkä historia Cat-koneiden kanssa. Jo isäukko luotti aikanaan merkkiin, eikä minulla ole ollut mitään syytä vaihtaa kaivukonemerkkiä. Laivasto koostuu noin 20 Cat-koneesta. Kaivukoneissa kokoluokat ovat 5–55 tonnia. Täällä tietyömaalla 22-tonninen on pienin. Meillä on myös kaksi Catin tiehöylää.”
”Arvostan sitä, että pystyn tekemään kauppaa ja ratkomaan jälkimarkkinoinnin asioita tuttujen henkilöitten kanssa. Yhdessä merkissä pysymisestä on se etu, että jonkinlainen volyymi takaa ehkä vieläkin nopeamman avun saannin. Maahantuojan vaihtuminen ei vaikuttanut mitenkään asiakkaaseen päin. Pääasiassa toiminta säilyi ennallaan henkilöitä myöten”, kehaisee Inola lopuksi Avescon toimintaa.
Lue seuraavaksi
