Uutiset

Työkoneet

Laakson yhteissairaala -hanke, avolouhinta loppusuoralla

Yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista on käynnissä Helsingissä, nimittäin Laakson yhteissairaala -hanke (LYS). Sairaalatoiminta uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa käynnistyy vaiheittain alkaen vuodesta 2027. Kokonaan valmista pitäisi olla vuonna 2030. Aikanaan 91 000 bruttoneliömetriä kattavan sairaalakompleksin monttu on louhintavaiheen kääntyessä lopuilleen melkoisen iso ja tuoreet kuulumiset hankkeen tiimoilta Konepörssille kertoi Destian projektipäällikkö Olli Korhonen. Mies vastaa projektissa avolouhinnasta ja muusta maanpäällisestä infrarakentamisesta.

Helsingissä on parhaillaan työn alla monia merkittäviä infra- ja rakennushankkeita. Hieman aiemmin Laakson sairaalaa eli vuonna 2027 tulee valmistumaan esimerkiksi Kruunusillat-hanke, jonka myötä rakentuu raitiotie Hakaniemestä  Laajasaloon.

Viime vuoden syksyllä hankkeesta oli valmiina jo noin puolet. Se pitää sisällään muun muassa Suomen pisimmän eli 1,2 kilometriä pitkän Kruunuvuorensillan. Viimeisin julkisuuteen annettu kustannusarvio hankkeen raideosuudelle on noin 350–370 miljoonaa euroa.

Laakson sairaala-alueen maanpäälliset louhinnat olivat vielä käynnissä maaliskuussa 2024. Kaikkiaan kuvan montusta sekä maan alle louhittavasta tilasta irrotetaan noin puoli miljoonaa kuutiometriä kiveä. Vaativassa ympäristössä tapahtuva louhinta vaatii hyvää yhteistyötä urakoitsijan ja vanhan koko ajan toiminnassa olevan sairaalan henkilökunnan kesken. Räjäytysaikataulut ilmoitetaan etukäteen ja niitä noudatetaan minuutilleen.

Aivan Helsingin ytimessä tehdään Helsingin historian suurinta katu-urakkaa. Maaliskuussa 2023 alkanut, Mannerheimintien alla olevia rakenteita uudistava hanke kestää kaksi ja puoli vuotta. Vuoden 2025 lopulla pitäisi olla valmista.

Uusittavia rakenteita hieman alle kolmen kilometrin matkalla ovat muun muassa viemärit, vesijohdot, kaukolämpö sekä erilaisia kaapeleita. Maan pinnalle rakennetaan uusia jalkakäytäviä, pyöräteitä ym. Hankkeen hintalapussa seisoo lukema 46,2 miljoonaa euroa.

Edellä mainittujen lisäksi käynnissä on vielä muun muassa elokuussa tänä vuonna valmistuva raitiotielinja Pasilan ja Kalasataman välille. Keskustassa parannetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumista Kävelykeskusta-hankkeessa, joka sekin pitäisi olla valmis kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Isomman mittakaavan kunnallisteknisiä töitä ja katurakennusta tehdään myös Keski-Pasilassa ja Hietaniemessä. Koko Helsinki on siis melkoisessa myllerryksessä ja maarakennuskoneet möyrivät kadunkulmassa jos toisessakin. Torninosturit silpovat taivasta.

Kustannusarvioltaan ja näin ollen mittakaavaltaan Helsingin kaupungin ja HUSin yhteinen Laakson yhteissairaalahanke on vahvasti edellä mainittujen yläpuolella. Viimeisin julkisuuteen annettu luku on 1 003 miljoonaa euroa.

Destian projektipäällikkö Olli Korhonen kertoo, että massiivinen louhintaurakka on sujunut hyvin aikataulussa. Mukana kierroksella oli myös kaupallisen alan infra-alaan vaihtava työnjohtoharjoittelija Karoliina Raekoski.

Maan alla ja päällä

Uuden sairaalan tieltä purettiin joukko rakennuksia ennen kuin pohjatöihin päästiin käsiksi. Alueella oli muun muassa päiväkoti, terveysasema, sekä Laaksonkentän puolella  Auroran sairaalan porttirakennus. Huoltorakennuksesta on purettu jo vaiheistussuunnitelman mukaisesti ensimmäinen osa ja loput puretaan ensi vuoden alussa. Myös nykyinen Laakson sairaalan ravintokeskus kokee purkutuomion heti kun toiminnot on saatu siirrettyä uusiin tiloihin.

Alueen infran alaurakka-allianssista vastaavat SRV Infra ja Destia. Siihen kuuluvat muun muassa maanpäälliset ja maanalaiset louhinnat sekä 700 metrin pituisen Meilahden ja Laakson sairaala-alueiden välisen yhdystunnelin louhinta- ja rakennustyöt.

”Aloitimme louhinnat täällä viiime vuonna, maan päällä helmikuussa ja tunnelilouhinnat toukokuussa. Tällä hetkellä  maanpäällisestä louhinnasta on valmiina noin 85 prosenttia. Maan alla on jo noin kaksi kolmasosaa kivestä irti”, aloittaa 21 vuotta sitten infra-alalle ensin kesäharjoittelijaksi tullut Olli Korhonen. Sillä tiellä mies on edelleen.

Päivittäin kuljetetaan sata autokuormaa louhetta Helsingin kaupungin osoittamiin täyttökohteisiin. Suomen Maa-autot Oy vastaa kiven lastauksesta ja kuljetuksesta. Maanrakennus Jari Knuuttilan Hitachi mätti kiveä lavalle minkä kerkesi. Porausta on tehty sekä Destian omalla kalustolla että Pro Louhinta Oy:n sekä Louhinta ja Kaivuu Janne Vuola Oy:n avustamana. Myös Rinne-Laturi Oy:n kaivukoneet ovat olleet ja ovat tuttu näky työmaalla.

Maan alla louhintamäärä on noin 300 000 ja maan päällä noin 200 000 kuutiometriä. Niiden isäksi pääsisäänkäyntinä toimivan betonitunnelin avokaivantoa louhitaan 25 000 kuutiometriä. Yhteensä louhinnat vastaavat noin viiden eduskuntatalon tilavuutta. Laakson ratsastuskentän poikki rakennettava betoninen ajotunneli peitetään maa-aineksilla. Sitä kautta kulkee vuodesta 2027 lähtien lähes koko sairaalan liikenne maanalaisiin tiloihin sairaalan alle. Siellä tulevat olemaan muun muassa parkkipaikat ja sairaalan huoltotilat.

Kivi on ollut aika tasalaatuista ja toistaiseksi vähän lustoa tai heikkousvyöhykkeitä sisältävää. Näin työt on saatu etenemään aikataulussa päivittäisten työaikojen ollessa kello 7.00–21.00. Iltakuuden jälkeen maan päällä ei saa räjäyttää, maan alla kuitenkin saa tehdä näin yhdeksään saakka.

”Aamulla teemme ensimmäisiä räjäytyksiä jo kello 7.00, jolloin häiriöt edelleen toiminnassa olevalle vanhalle sairaalalle ja sen aamuliikenteelle ovat mahdollisimman pienet. Informaation kulku sairaalan ja työmaan välillä on saumatonta. Räjäytysten ajaksi on joitain sairaalan toimintoja seisautettava, esimerkiksi robotiikkaa ja röntgenlaitteita ei voi tuolloin pitää käynnissä”, avaa Korhonen toimivan sairaalan läheisyydessä työskentelystä aiheutuvia haasteita.

Louhinnassa käytetyt räjähdemäärät ja kenttien laajuus on mitoitettu niin, että lähistön kiinteistöille ei aiheuteta vaurioita. Laakson sairaala-alueen avolouhinnassa käytetään diginalleja, joiden räjähdysaikaa voidaan säätää juuri sopivaksi. Näin saadaan tärinää pienennettyä huomattavasti.

Sisäänajo muun muassa 550 ajoneuvon parkkipaikat sisältävään maanalaiseen tilaan tapahtuu muutaman vuoden kuluttua räjäytysmattoja siirtelevän Kobelcon kohdilta. Kuilu katetaan betonikannella. Avokaivantoon rakennetaan betonitunneli, joka maisemoidaan maantasoon.

Porareikien räjähteet eivät räjähdä samanaikaisesti, vaan niitä viivästetään tarkoituksella muutamia millisekunteja, jolloin kallio saadaan räjähtämään ”viipaleina”. Näin tärinä ei synny yhtä aikaa koko räjäytyksestä, vaan monesta pienemmästä räjähdyksestä, jotka tapahtuvat muutamien millisekuntien välein. Tällöin tärinä pienenee murto-osaan maksimista.

Louhe on kulkenut ja kulkee työmaalta Helsingin kaupungin osoittamiin paikkoihin. Pääasiassa sitä käytetään suoraan täyttöihin, välivarastoja ei ole. Ajomatkat on pyritty minimoimaan ja paluukuormiinkin pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan työmaalle tulevaa tavaraa. Alueelta on lähtenyt louhetta noin 100 kuormaa päivässä. Kun louhinta aikanaan päättyy, on työmaalta kuljetettu pois noin 50 000 autokuormaa kiveä.

Ranger menee, Commando tulee

Murskausta alueella ei ole tehty, mutta sitäkin harkitaan. Kivilajikkeita kun kuluu jatkossa omiinkin täyttöihin ja näin säästettäisiin ajokilometreissä.

”Mitään jättikenttiä täällä ei ole kerralla päästy räjäyttämään. Suurin on ehkä ollut noin 1 000 kuutiometriä ja keskimäärin mennään noin 400 kuutiometrin kentillä. Kiilausta on tehty jonkin verran ja tietenkin myös irtiporausta tärinöiden vähentämiseksi ja paikallavalubetonin säästämiseksi. Tartuntapultteja on myös asennettu.”

Korkein kohta tontilla oli aloitettaessa +25 metrissä ja nyt montun pohja on +10:ssä eli 15 metriä on parhaimmillaan leikattu pois. Jutunteon hetkellä montussa porausta tehtiin kahdella Sandvik Ranger -porauslaitteella.

”Nyt niin sanotut Ranger-luokan poraukset alkavat maan päällä olla loppusuoralla. Jatkossa kalusto on Commando- ja Scorpion-kokoluokkaa. Myöhemmin louhitaan vielä muun muassa tartuntoja ja kanaaleja”, valistaa Korhonen.

Parhaimmillaan porauslaitteita on ollut kerralla alueella 5–7 kappalettakin, niin aliurakoitsijoiden kuin Destian omaakin kalustoa.

Käytössä olevaa urakkamallia Korhonen pitää joustavana. Yksi esimerkki nopeasta reagoinnista ja suunnitelmien työnaikaisesta muuttamisesta jää alueella näkyviin. Louhittu kallioseinämän pinta vanhan ja uuden sairaalan välillä oli alun perin tarkoitus peittää betonilla, mutta nyt se jääkin kaikkien sairaalassa työskentelevien ja siellä vierailevien ihailtavaksi. Myös alueen puita ja luonnonkivimuodostelmia on säästetty mahdollisuuksien mukaan.

”Kaiken kaikkiaan pyrimme tälläkin työmaalla taloudelliseen ja mahdollisimman ympäristöystävälliseen toimintaan. Turvallisuusnäkökohdat ovat erityisen tarkkailun alla koko ajan.”


Hanke lyhyesti (lähde laaksonyhteissairaala.fi)

Viistoilmakuva lännestä. Havainnekuva: Laakson LATU.

Helsingin kaupunki ja HUS uudistavat Laakson sairaala-alueen vuosina 2022–2030. Hanke toteutetaan allianssimallilla.

Allianssi on urakkamuoto, jossa hankkeen tilaaja, käyttäjät, suunnittelijat ja rakentaja muodostavat yhteisen organisaation. Laakson sairaala-alueelle rakennetaan kaksi uutta sairaalarakennusta, päärakennus ja pohjoinen uudisrakennus sekä uusi huoltorakennus. Uusi päärakennus on pinta-alaltaan viiden keskustakirjasto Oodin kokoinen. Hankkeeseen kuuluu myös Ohkolan alueelle Mäntsälään rakennettava sairaalarakennus.

Kaksi Laakson sairaala-alueen kolmesta suojellusta 1920-luvun sairaalarakennuksesta peruskorjataan moderneja sairaalatoimintoja varten. Laakson sairaala-alueelle rakennetaan myös maanalainen pääajoyhteys Auroran sairaalan portilta ja logistiikkatunneli Meilahden sairaala-alueelle.

Lisäksi sairaalan alle tehdään 550 ajoneuvon maanalainen paikoitustila, huolto- ja logistiikkakerros, asiakas- ja potilaskuljetukselle tarvittavat saatto- ja jättöpaikat sekä paikat ambulansseille.

Koko hankkeen budjetti on noin miljardi euroa.

Sairaala-alue helmikuussa 2024. Kuva: Laakson yhteissairaalan allianssi




Lue seuraavaksi