Uutiset

Työkoneet

Työlaitteet työn tilaajan näkökulmasta – Rauman kaupunki

Rauman kaupungin katutoimella on vastuullaan noin 400 kilometriä katu- ja pyörätieverkkoa. Rauman keskustaajaman ohella lukuun sisältyvät viereisten liitoskuntien kulkuväylät. Kaupungin pinta-ala on reilut 1 100 neliökilometriä, josta tosin yli puolet on merta. Sinne eivät Rauman kaupungin katutoimen velvollisuudet sentään yllä. Maalla riittää hommia niin omalle henkilökunnalle kuin alihankkijoille. Katutoimen piiriin kuuluu tie- ja katurakennus sekä -saneeraus. Myös kausiluontoiset kunnossapitotoimet ovat katutoimen heiniä.

Rauman kaupungin organisaatiolla ei itsellään ole kaivavaa kalustoa, vaan kaikki kaivuutyö ostetaan alihankkijoilta. Katurakentamiseen kuuluvat itse katuinfran rakentaminen sekä vesi- ja sähköjohtotyöt. Yhtä lailla edellä mainittujen saneeraukset ja korjaukset kuuluvat toimenkuvaan.
”Omaa kaivavaa kalustoa meillä ei ole. Kaikki konetyö ostetaan alihankkijoilta tarjousten perusteella. Tarjouspyynnöissä yleensä määritellään koneissa tarvittavat lisä- ja työlaitteet. Kallistuva kauhanpyörittäjä on meillä ehdoton vaatimus. Meillä on yleensä 4–5 alihankkijaa kaivuutöissä ympäri kaupungin”, sanoo katutoimen työpäällikkö Jari Salminen. Hänen vastuullaan on rakentaminen ja kunnossapito.

Jari Salminen on Rauman kaupungin katutoimen työpäällikkö. Kaupungilla on omaakin kunnossapitokalustoa, kuten viereinen kiinteistönhoitokone. Oman henkilökunnan lisäksi katujen ja muiden väylien kunnossapitoa hoitavat monet alihankkijat. Käytettävät työlaitteet ovat tyypillisiä alan lisälaitteita.

Kaivuutyöt

Kallistuva kauhanpyörittäjä on välttämätön lisävaruste Rauman kaupungin katutoimen työmailla.

Kaivu-urakoitsijoilla on yleensä lähtökohtaisesti itsellään jo runsas työlaitevalikoima, paljon erilaisia kauhoja ja muita kaivukoneissa yleisesti käytettäviä laitteita. Mikäli jotain erikoista tarvitaan, se mainitaan tarjouspyynnössä. Salminen sanoo, että aina ovat tarvittavat työlaitteet löytyneet urakoitsijoilta, erikoisemmatkin. Peruspakettiin kuuluvat erilaiset kauhat, iskuvasarat, kourat, routapiikit ja kaivukonesovitteiset tärylevyt. Seulakauhojakin käytetään aina silloin tällöin kaupungin töissä, ainakin viherrakentamisen puolella.

”Siinä listaa työlaitteista, joilla pärjää pitkään näissä meidän hommissa. Monesti urakoitsijat itse markkinoivat heillä olevaa kalustoa, jolla työ mahdollisesti sujuisi ripeämmin. Tätä viestiä meillä otetaan aina mielellään vastaan. Me kun emme itse ehdi seurata täällä kaikkia uutuuksia, joita alalle keksitään”, sanoo Salminen.

Oman erikoisuutensa kaivuutöihin asettaa Vanha Rauma. Tällä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvalla, 29 hehtaarin puutalokaupunginosalla ei kauhaa isketä maahan ilman Museoviraston lupaa. ”Ja kun isketään, tulee kauhan olla mahdollisimman kapea. Siinä tärkein kriteeri, jonka ympäristö siellä työlaitteelle asettaa. Mitä vähemmän me siellä tongimme ja sotkemme maata, sen parempi”, sanoo Salminen.

Maa- ja Vesirakennus Lehto Oy toimii alihankkijana Rauman kaupungin katuverkoston rakennus- ja saneeraustöissä. Pyöräalustainen kaivukone on yleinen kunnallisissa töissä. Etualalla yleisimmät katurakennuksessa tarvittavat työlaitteet; erilaisia kauhoja, iskuvasara, routapiikki sekä peruskoneessa kiinni oleva, Rauman katutoimen mukaan pakolliseksi lisävarusteeksi määritelty kallistuva kauhanpyörittäjä.
Pyöräalustainen kaivukone on suosittu konetyyppi kunnallisteknisissä töissä. Sen avulla lisä- ja työlaitteita pystyy hyödyntämään monipuolisesti.

Kunnossapito

Katutoimen plakkariin, niin kuin Raumalla bruukataan sanoa, kuuluu myös katujen sekä maan- ja pyöräteiden kausiluontoiset kunnossapitotyöt eli talvityöt, kevätsiivoukset sekä kesäiset ja syksyiset puhtaanapidot. Niihin hommiin kaupungilla on omaa kalustoa, mutta alihankkijoitakin käytetään.

”Tällä hetkellä noin 35 prosenttia kunnossapitotöistä hoituu alihankkijoiden toimesta. Tavoitteena olisi kasvattaa luku 50 prosenttiin”, sanoo Salminen.

Kaupungilla on itsellään kiinteistönhoitokoneita sekä muutamia kuorma-autoja. Kone- ja autonimikkeitä on yhteensä parisenkymmentä. Onpahan kaupungilla kaksi tiekarhuakin. Jossain vaiheessa ne katosivat eteläisen Suomen katukuvasta, mutta ovat nyt ilmaston lämpenemisen myötä palanneet. Tätä juttua kirjoitettaessa on lämpömittarissa 17 astetta pakkasta ja maassa reilusti lunta Lounais-Suomessakin. Näin on harvemmin enää ollut tällä vuosituhannella. Tiekarhuilla on oleellinen osa polanteenpoistossa, jota nykyisin tehdään kasvavassa määrin myös etelässä. Muita talvityökaluja ovat erilaiset kauhat ja aurat sekä hiekoittimet. Lumilinko ei Salmisen mukaan kuulu Rauman alueen työlaitteisiin. Jo sen mainitseminenkin saa ihmiset takajaloilleen.

Lounais-Suomeenkin saatiin kunnon talvikelit jo marraskuun puolella, joten talvihoitokalusto piti kaivaa naftaliinista poikkeuksellisen aikaisin. Tätä se ilmastonlämpeneminen sitten aiheuttaa meille.

Kaupunkialueella lumityöt tehdään pääosin omin konein, mutta kauempana keskustasta työt hoituvat monesti traktoriurakoitsijoiden toimesta. Tällöin peruskoneena on siis traktori, nokalla lumiaura ja takana mahdollisesti takahiekoitin tai perässä vedettävä hiekoitin. Tässä pätee sama kaava, mitä kaivuupuolellakin, eli alihankkijoilla on tarjottavana runsaasti erilaisia työlaitteita ja uusia ideoita otetaan mielellään vastaan.

Päästöasiat huomioitu

Konepuolella Rauman kaupungin vaatimuksena on, että kuorma-auto täyttää EURO 6- ja työkoneet Stage IV -normit. Työlaitepuolella ei muita täsmällisiä vaatimuksia ole kuin se kallistuva kauhanpyörittäjä. Tarvittavat laitteet urakoitsijoilta yleensä löytyvät. Ja jos ei löydy, niin he ovat Salmisen mukaan monesti varsin myötämielisiä hankkimaan niitä.

Sähkökoneita ei Raumalla vielä nähdä ainakaan kaupungin työmailla. Salmisen mukaan niiden hyödyntäminen ei onnistu täysimääräisesti työtehtävien luonteen johdosta. Koneella pitäisi pystyä selviytymään yhden kokonaisen työpäivän tehtävistä ilman välilatausta ja sähkökoneiden hinnatkin ovat Salmisen mukaan vielä pilvissä. Muutamia sähköautoja Rauman kaupungin organisaatiossa toki jo on.


Koneurakointi Vaahtera Oy hoitaa Rauman kaupungin kulkuväylien aurauksia Lapin kaupunginosassa. Tomi Vaahtera takanaan työjuhtansa, Valtra T213 nokalla alueaura ja takana polanneterä. Ainut ehto, jonka kaupunki asettaa käytettäville auralaitteille on, että terän pitää olla karhentavaa tyyppiä.

Lumitöitä traktoreilla

Koneurakointi Vaahtera Oy toimii Rauman kaupungin alihankkijana tehden lumitöitä Lapin kaupungin osassa (ent. Lappi Tl). Käytössä on viisi traktoria, jotka on varustettu asianmukaisin lumityölaittein. Traktoriurakointia tehdään Rauman kaupungille talvisin lumitöiden muodossa ja keväisin harjataan sekä kerätään hiekkaa talven jäljiltä. Kesäisin tehdään kaupungille paljon ruohonleikkuuta pienemmällä kalustolla. Traktorit urakoivat tuolloin muissa hommissa, kuten esimerkiksi peltotöissä.

Koneurakointi Vaahteran talvikalustoa, traktoreita alue- ja nivelauroilla. Takanostolaitteissa on yleensä hiekoitin, takalevy tai polanneterä. Ne ovat ne yleisimpiä traktorien talvityölaitteita Etelä-Suomessakin.

Talvitöihin kuuluvat Koneurakointi Vaahteran Tomi Vaahteran mukaan Lapin kaupunginosan maanteiden ja pyöräteiden lumenauraukset. Myös lumenajoa tehdään paljon traktorikalustolla. Vaahtera sanoo, että ainut vaatimus lumitöiden tilaajan taholta on karhentava terä auroissa. Työlaitteiden tyypillä tai mitoilla ei ole merkitystä, kunhan terä ei ole sileä. Muussa tapauksessa aurattu alue muuttuu nopeasti luistinradaksi.

Tapaamme Tomi Vaahteran työn tuoksinassa. Kalustona hänellä on Valtra T213, jonka nokalla on alueaura ja takana pyörivillä tappiterillä varustettu polanneterä. Renkaissa on nestetäytöt, jolloin kokonaispainoa on noin 13 tonnia. Renkaana on nastaton palapintarengas, jonka kuvio leikattu halki pidon parantamiseksi. Niillä on kuulemma hyvä ja tukeva päästellä traktorin huippunopeutta aura alhaalla.

Perässä vedettävät hiekoittimet ovat kasvaneet vuosien saatossa traktoreiden kasvun myötä. Tässä Koneurakointi Vaahteran kahdeksan kuutiometrin säiliöllä varustettu perävaunuhiekoitin.

Muita Koneurakointi Vaahteran käyttämiä työlaitteita traktoriurakointiin Vaahtera luettelee alueaurojen ja polanneterien lisäksi olevan nivelaura, perälevyt, etukauhat ja erilaiset hiekoittimet, hinattavat sekä nostolaitteisiin kytkettävät. Lumilinkoa ei Vaahteran kalustoon kuulu. Sulan maan aikaisia työlaitteita traktoreissa ovat sitten kauha- ja avoharjat sekä keräävät harjalaitteet. Myös takanostolaiteasenteinen piennarleikkuri löytyy tienvarsien leikkuuseen. Ruohonleikkuuta ja syksyn lehdenkeruuta varten on käytössä traktorin perään kytkettävä vaihtolavaperävaunu, jolla tiputellaan vaihtolavoja lehdenkeruu- ja muille siivouspaikoille.


Alueauroja nähdään paljon niin traktoreiden kuin tienhoitoautojen nokalla. Ideana on heittää lumi kauas ajoradalta traktorin suuren vauhdin myötä.
Polanneterälle alkaa olla taas käyttöä Etelä-Suomessakin. Tässä pyörivällä tappiterällä varustettu malli.
Nivelaura on suosittu työlaite kiinteistönhoitopuolella. Nykyään käytetään paljon myös U-auroja ja erilaisia moninivelisiä auroja lumen keräykseen.
Kauhapuolella uutta laitetyyppiä edustavat siipilumikauhat, joilla hoituu auraus, kasaus sekä kuormaus.
Takalevy lienee se maaseutujen käytetyin laite lumenauraukseen. Etukuormaajien ja etutyölaitekiinnikkeiden myötä niiden käyttö on kuitenkin vähentynyt, ainakin ammattikäytössä.
Itsetäytettävän takahiekoittimen saa helposti täytettyä peruuttamalla alaskipattu hiekoitin murskekasaan. Takahiekoittimesta saa myös mukavasti vastapainoa, jos nokalla on esimerkiksi kauha.
Traktorivetoinen vaihtolavaperävaunu kesän ja syksyn siivoushommiin. Lumihommiin ei näistä ole.
Harjat talviunilla, kauhaharja etualalla ja avoharja taustalla.


Lue seuraavaksi