Uutiset

Työkoneet

Ljungby uuteen kotiin

Ruotsalaiset runko-ohjatut Ljungby-pyöräkuormaajat tiedetään laadun takeeksi. Valmistuspaikkakuntansa mukaan nimensä saaneiden pyöräkuormaajien historia on jo lähes 40 vuoden mittainen. Yrityksen perusti jo 60-luvulla vuonna 1940 syntynyt Rune Andersson, joka edelleen on yrityksen toimitusjohtajana. Ensin linjoilla tehtiin trukkeja. Suomessa Ljungbyn maahantuonti on ollut monella eri taholla vuosien mittaan, mutta nyt tämä pyöräkuormaajien eliittiin kuuluva merkki on vankasti KH-Koneet Oy:n edustuksessa.

Oma ensikosketukseni Ljungbyhyn on vuodelta 2002, jolloin tein Koneviesti-lehdessä pyöräkuormaajien ryhmätestiä. Siihen osallistui yhdeksän erimerkkistä pyöräkuormaajaa. Ljungbyn malli oli L12, jota ei enää mallistossa ole. Nykyinen vastaava 13 tonnin malli on L13.

Tuon testin ykkönen oli tuolloin Honkatrading Oy:n (seuraavana vuonna Rotator Oy:n) edustuksessa ollut Ljungby. Jo 20 vuotta sitten se erottui joukosta etenkin hiljaisen ja ergonomisen ohjaamonsa myötä. Myös monia teknisiä yksityiskohtia ihailtiin tuolloin. Sisutuksesta löytyi muun muassa jalopuuta.

Etupaneelissa komeili vuosituhannen alussa vielä rivi viisarinäyttöisiä mittareita. Ne ovat nykymallissa korvattu isolla kosketusnäytöllä eli digitalisaation kehitys on noteerattu myös Ljungbyllä.

Kun nyky-Ljungbytä katsoo vertaillen vanhaan, niin kulmikas ulkomuoto on säilytetty. Vahva runkorakenne ja metalliset katteet sekä ulkoisten muoviosien minimoiminen antavat lisää käyttöikää Ljungby-pyöräkuormaajille, jotka eivät ole hankintahinnaltaan sieltä edullisimmasta päästä.

Mutta kun lasketaan koko eliniän käyttökustannuksia, voi erittäin laadukkaasti ja kestäväksi tehty Ljungby yllättää. Ljungbyllä kun tunnetusti ajetaan yleensä vuosikaudet varsin pienillä korjaus- ja huoltokuluilla. Juuri tästä syystä merkki on suosittu esimerkiksi teollisuuskäytössä, missä olosuhteet voivat olla äärimmäisen kovat.

Ljungby L 18
Ljungby L 15

Pitkää ikää

Yhteensä Ljungby-pyöräkuormaajia on valmistettu yli 4 500 kappaletta, joista aktiivikäytössä on yli 4 000. Jotain kestävyydestä kertoo se, että asiakkaiden käytössä on paljon koneita, joilla on ajettu yli 60 000 tuntia. Tehtaan mukaan erään koneen mittarissa on jo 89 000 tuntia, mutta sillä operoidaan edelleen kahdeksantuntisia päiviä.

Ljungbyssä on sopivissa määrin Sisua.

Uudesta Suomen maahantuojasta uutisoitiin viime vuoden lokakuussa. Ennestään KH-Koneiden edustuksessa ovat hyvin tunnetut ja suositut Kramer-pyöräkuormaajat. Kramer-malliston yläpää ja Ljungbyn alapää kohtaavat noin 10 tonnin painoluokassa. Suurin Kramer 8180 painaa noin 11 ja pienin Ljungby L9 vastaavasti 9,5–10,5 tonnia. L9:n moottoriteho on 151 kilowattia.

Muut Ljungby-mallit ovat seuraavat: L11 (10,9–11,5 t/151 kW), L13 (12,8–13,6 t/157 kW), L15 (14,5–16,0 t/157 kW), L18 (17,2–19,0 t/220 kW), L20 (19,8–22,0 t/220 kW), L25 (25,5–28,5 t/294 kW) ja L30 (30,0–32,0 t/294 kW). Kahdessa suurimmassa mallissa on Scanian moottorit ja muissa Agco Powerin valmistamat Sisu-dieselmoottorit. Päästöluokka on tietenkin Stage V. Vaihteistot ja akselit kaikkiin kokoluokkiin tekee ZF. Hydrauliikan komponentit koneisiin valmistaa Parker ja Sauer-Danfoss.

Ruotsi on päämarkkina-alue, mutta myös vientimaita on Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi muuallakin Euroopassa. Omat tytäryhtiöt Ljungbyllä on Tanskassa ja Hollannissa.

Ljungby osaa hemmotella kuljettajaa henkilöautomaisen hiljaisella ja varsin monipuolisesti varustellulla ohjaamolla. Esimerkiksi istuimessa on kaikki muut kuviteltavissa olevat säädöt ja ominaisuudet paitsi katapultti. Jos kuljettajat saisivat kaikkialla päättää koneensa, niin Ljungby olisi monessa äänestyksessä varmasti numero yksi

Kelpaa istua

Kävin katsastamassa Klaukkalassa KH-Koneiden pihamaalla suositun mallin L15. Sen ominaisuudet ja tekniset ratkaisut ovat hyvin pitkälle olemassa myös muissa mallisarjan koneissa.

”Olemme jo myyneet muutamia koneita Suomessa ja merkillepantavaa on erittäin runsas varusteiden räätälöinnin mahdollisuus. Tilauslomakkeessa on paljon ruksattavia kohtia. Ljungby varustelee tehtaalla valmiudet kaikille lisävarusteille, joten jälkikäteen niiden hankkiminen on helppoa. Johtosarjat, liittimet yms. ovat jo olemassa”, kertoo tekninen neuvoja Toni Pohjanpelto.

”Tällä hetkellä valmistusmäärä on noin 200 konetta vuodessa ja etenkin suuremmat mallit kokoaa käsityönä yksi ainut henkilö alusta loppuun. Myös omaa komponenttivalmistusta tehtaalla on vielä runsaasti. Rungot ja ohjaamot tehdään itse, unohtamatta esimerkiksi puslia ja pultteja.”

Ljungby onkin edelleen myös rehellinen konepaja, eikä pelkästään kokoonpanotehdas.

L15:n moottorina on kuusisylinterinen Sisu 66 AWF. Voimansiirrossa on momentinmuunnin ja 5/3-portainen powershift-vaihteisto (ZF Ergopower WG-190). Kuljettaja voi hallita manuaalisesti sähköisen vaihdevivun avulla vaihtamista, mutta myös automaattiasento on olemassa. Vaihtoehtona voimansiirtoon on saatavana myös kaikilla vaihteilla toimiva lock-up toiminto, joka nostaa maksimi nopeuden viitosvaihteella 48 kilometriin tunnissa (normaalisti noin 40 km/h).

Istuimen sähköiset hallinnat nostavat ajomukavuuden huipputasolle.

Ohjaamoon noustessa ensihuomio kiinnittyy ilmajousitettuun istuimeen, jonka sähköisesti hallittavat säädöt ovat monipuoliset. Normaalien kallistuksen, korkeuden ja pituussuunnan säätöjen lisäksi istuimen alaosasta löytyvät katkaisimet muun muassa lämmittimelle, selän ja ristiselän tuille sekä vielä puhallusnopeudelle, kun tilauslomakkeeseen on ruksattu ilmastoitu istuin.

Poikkeuksellinen yksityiskohta täydellisen ajoasennon löytämiseksi on myös mahdollisuus säätää jarru- ja kaasupolkimien kulmaa omalle ergonomialle sopivaksi.

Avain työnnetään virtalukkoon sisään ja käynnistys tapahtuu start/stop-napilla, kuten ajan henkeen kuuluu. Seisontajarrun kytkin sijaitsee kätevästi käynnistysnapin vieressä.

L15 oli varustettu myös vipuohjauksella, joka antaa tarkan ja turvallisen tuntuisen ohjauksen hallinnan. Painonapilla aktivoituvan ohjaussauvan vieressä on tietenkin myös suunnanvaihtokatkaisin. Vivulla konetta voidaan ohjata nopeuteen 30 kilometriä tunnissa saakka.


Iso kosketusnäyttö hallitsee ohjaamoa ja tarjoaa monipuoliset toiminnot ja säädöt. Sen myötä katkaisijoita on pystytty vähentämään. Vipuohjaus vasemmalla toimii tarkasti ja pysyy aktivoituna aina 30 kilometrin tuntinopeuteen saakka.

Kännykkäsovelluskin löytyy

Reilun kosketusnäytön kautta ohjataan koneen toimintoja kautta linjan. Ljungby on antanut järjestelmälleen nimeksi LMC (Ljungby Maskin Control).

Kyseessä on niin monipuolinen käyttöjärjestelmä, että vankkumattomimmankin käyttöohjekirjavihaajan kannattaa nyt vaihtaa ajatuksensa suuntaa. Järjestelmä kertoo jopa virhekooditkin ja käyttäjille voidaan muodostaa eri tasoja, mihin kaikkeen dataan pääsee käsiksi. Myös eri toimintojen arvoja voidaan muuttaa omia tottumuksia vastaavaksi.

Toni Pohjanpelto esittelee monia huoltoakin helpottavia yksityiskohtia. Akut ovat kätevästi vedettävissä kotelostaan esiin.

Mainittakoon vaikka jäähdyttimen siipien suunnanvaihdon sykli tai moottorin automaattisen sammutuksen viive. Myös hydrauliikan reagointi vipujen liikkeisiin on säädettävissä. Ja kuormaimen aisojen jousituksen aktivoitumisellekin voidaan säätää raja-arvot. Ynnä muuta ynnä muuta.

Kuormaajan hallintaan saa perinteisen kaksivipujärjestelmän vaihtoehtona myös joystickin.

Huoltojen tekoa on myös mietitty tarkkaan. Luukkuja avatessa syttyvät työvalot automaattisesti valaisemaan kohdetta. Moottorin öljynvaihto voidaan suorittaa siististi öljynvaihtopumpun sekä täytössä että tyhjennyksessä käytettävien pikaliittimien avulla. Akut ovat hienosti vedettävissä kiskoilla reilusti ulos, jolloin ne ovat helposti käsillä. Pieniä hienoja yksityiskohtia koneesta löytyy runsaasti.

”Ljungby on kehittänyt myös kännykkäsovelluksen, joka on ladattavissa vaikkapa Play-kaupasta. Sarjanumeron perusteella pääsee oman koneen tietoihin käsiksi. Sovelluksen avulla myös tehdas voi tutkia työhistoriaa ja tehdä säätöjä etänä. Eli aina ei asentajan tarvitse tulla läppäreineen paikalle”, lopettaa Pohjanpelto.

Huoltohenkilökunta kiittää luukkujen aukeamisen myötä automaattisesti syttyvistä työvaloista.

Historian havinaa vuosilta 2002-2003:

Lue seuraavaksi