Kaivosteollisuuden huiput koolla FinnMateria 2008 -messuilla

Voimakkaasti kasvavalla kaivosalalla on suuri kansantaloudellinen merkitys: kaivannaisteollisuuden (kaivosteollisuus, kiviainesala ja luonnonkiviteollisuus sekä näihin liittyvä laitevalmistus ja palveluala) 1500 yritystä työllistävät suoraan noin 10 000 suomalaista ja sen tuotannosta riippuvaisia yrityksiä on 36 000, joissa työllistyy noin 200 000 ihmistä. Siksi on myös kansantaloudellisesti tärkeää, että ala pystyy vastaamaan globaalissa toimintaympäristössä meneillään olevaan suureen muutokseen.

Kaivannaisteollisuuden alalla tehdään huippututkimusta ja työ on tiivistäkin tiettyjen kokonaisuuksien piirissä, mutta kokonaiskoordinaatio alalta puuttuu. Tämän vuoksi alan toimijoiden keskuudessa syntyi viime keväänä ajatus Vuoriklusterin perustamisesta. Huippuosaamisen keskittymänä Suomen Vuoriklusteri edustaisi Suomessa kehittyvää kansainvälistä huipputeknologiaa. Pitkäjänteisestä koordinoidusta tutkimus- ja suunnittelutyöstä hyötyvät niin yritykset, yliopistot kuin tutkimuslaitokset.

Hankkeessa ovat GTK ja Oulun ylipoisto keskeisessä asemassa ja medialle sen esittelivät hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl ja rehtori Lauri Lajunen Oulun yliopistosta.

Yhteistyöllä johtavaksi kaivosmaaksi

Ekdahl näkee, että Vuoriklusterin avulla Suomi nostetaan kirkkaasti Ruotsin rinnalle johtavaksi kaivosmaaksi. ”Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan johtavat kaivosmaat ja vastaavat Euroopan omavaraisuudesta alalla. Meiltä puuttuvat kaivospuolelta sellaiset suuret yhtiöt kuin mitä metsäteollisuuden puolella on – Suomessa on useita kymmeniä kansainvälisiä toimijoita kaivosalalla. Lisäksi nykyaikainen vuoritekniikka on monitieteinen ala, malminetsinnässä ja kaivosteknologiassa tarvitaan uutta tekniikkaa ja automaatiota. Kaivosten kannattavuus on parantunut kymmenessä vuodessa merkittävästi, minkä seurauksena uusia kaivoksia avataan. Samalla alan ammattilaisista on huutava pula, jopa maailmanlaajuisesti. Tässä on huikea mahdollisuus ja siksi näen, että on välttämätöntä saada kokonaiskoordinointi näille toimille.”

Rehtori Lauri Lajunen Oulun yliopistosta muistuttaa, että vielä ei ole selvää Vuoriklusterin muodosta. ”Ytimessä voisi olla yliopisto verkottamassa muita, kulmakivenä kestävä kehitys, uusi tekniikka, innovaatiot ja kansainvälisyys. Olisi koulutuksen ja tutkimuksen kannalta järkevää, jos koko materiaalivirran elinkaari, kaivostoiminta, jalostus ja kierrätys, muodostaisi oman klusterinsa.

”Uusiin haasteisiin vastatakseen Oulun yliopisto on jo käynnistänyt nopean aikavälin diplomi-insinöörikoulutuksen kaivannaisalalle kuitenkin siten, että opinnot suorittaneet voivat työllistyä muillakin aloilla, jolloin ei kouluteta työttömiksi ketään. Aluksi opiskelijamäärät ovat kymmeniä, jatkossa menee noin sataan. Koulutusta on alettu järjestää Oulussa, koska opiskelijat haluavat työpaikan läheltä opiskelupaikkaansa. Kaivosten sijoittuminen pääosin pohjoiseen Suomeen tukee tätä ajatusta.”

Maaliskuussa aloitettu Vuoriklusterihanke jatkuu nyt julkistamisensa jälkeen ensin yrityshaastatteluin ja sidosryhmäneuvotteluin. Ensi maaliskuussa on tarkoitus julkistaa raportti ja tehdä esitys valtiovallalle, millainen kuviosta tultaisiin rakentamaan.

Kaivoslakiuudistus

Tiedotustilaisuudessa uusi kaivoslakiehdotus sai runsaasti huomiota. Kaivannaisteollisuuden edustajat pitävät esitystä epäoikeudenmukaisena ja tällaisena vaikuttavan Suomeen suuntautuviin investointeihin hyvin negatiivisesti. Uuteen lakiin toivottiin saatavan muun muassa ennakoitavuus ja maalaisjärki kuulemisiin, eikä sen vaikutukset saisi poiketa asetelmista Ruotsissa.

Kaivannaisteollisuusyhdistyksen pääsihteeri Olavi Paatsola toteaa, että työryhmän lakiehdotus keskittyy vain muiden tahojen perusoikeuksien turvaamiseen ja byrokratian lisääminen unohtaen kaivannaisalan edistämisen ja sitä turvaavat perusoikeudet. ”Lakiehdotuksen kirjoittajat eivät ole tunteneet kaivostoiminnan perusteita ja heillä on ollut väärät tiedot kaivostoiminnan nykytilasta.”

”Toimiminen 60-luvun kriteereillä ei pidä paikkaansa, sillä toimimme tämän päivän kriteerillä, esimerkiksi ympäristölain puitteissa. Vuonna 1994 on otettu käyttöön uudet kuulemiskäytännöt kaivosalalla. Sen perusteella on vähintään neljä kuulemista ennen kaivoksen avaamista nytkin, kaavapakko on aivan ylimääräinen toimenpide. Lakiehdotusta mukailevat 2006 käyttöönotetut uudet käytännöt hakemusten käsittelyssä ovat jo johtaneet siihen, että esimerkiksi erästä 2006 joulukuussa jätettyä valtaushakemusta ei vieläkään ole käsitelty, vaikka käsittelyaika pitäisi olla korkeintaan 6 kuukautta.”

”Esimerkiksi lakiehdotuksen mukainen hankkeen riippuvuus kunnan ja muiden tahojen suostumuksesta johtaa lisääntyneeseen byrokratiaan ja yleiseen epävarmuuteen hankkeiden suhteen. Tämä puolestaan vähentää kansainvälisten rahoittajien investointihaluja, mikä johtaa malminetsintätoiminnan hiipumiseen. Kun alle promille tutkimuskohteista johtaa kaivostoimintaan, ymmärrämme kaivostoiminnan uhkaavan päättyä maassamme.”

”Perustuslaki vaatii huomioimaan kaikkien oikeuksia, mutta nyt ei kaivosyrittäjien perusoikeuksia huomioida. Tässä muodossa lakiehdotusta ei mielestämme pidä eduskunnalle esittää”, huomauttaa Paatsola.

”Harkinnanvaraisuusproblematiikan voisi kiteyttää kysymällä, käyttäisitkö itse kymmeniä miljoonia euroja esiintymän löytämiseen ja kehittämiseen, jos on olemassa vaara, että lainmukainen toiminta voidaan estää puhtaasti poliittisella päätöksellä korvauksia maksamatta ja syytä kertomatta”, pelkistää Talvivaara Projekti Oy:n toimitusjohtaja Pekka Perä. ”Kaivoslain käytännön asiantuntijoita on Suomessa hyvin vähän ja ehkä siksi yhtään heistä ei ollut esityksen valmistelleessa työryhmässä”, epäilee Perä.

”Korkeat hallituksen jäsenet eivät tiedä, että kaivostoiminta tarvitsee ympäristöluvat ja tältä pohjalta on lähdetty uudistamaan lakia. Päällekkäisten prosessien piti vähentyä – nyt ne lisääntyvät. Nyt maanomistaja ei tiedä missä prosessissa hänen oikeuksiaan käsitellään, tämä on ongelma, ei se että häntä ei kuultaisi. Nykyinen hallitus on tehnyt paljon hyvää työtä niin asenne- kuin rahamielessä kaivosalalle, mutta samaan aikaan vedetään matto jalan alta näillä hallituksen ohjaamilla toimilla”, täsmentää Perä.

Vanha laki toimii

Kaivannaisteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Jurvansuu puuttuu voimassa olevan kaivoslain vanhaksi moittimiseen. ”Esimerkiksi rikoslaki paljon vanhempi. Vuodelta 1965 peräisin oleva kaivoslaki on vain yksi laki, jota kaivosalalla noudatetaan. Moni muu laki ja asetus vaikuttaa siihen, että alalla toimitaan nykyaikaisin menetelmin. Kaivosalalla on muutenkin toimittu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.”

”Lakiehdotusta laadittaessa meitä on kuultu, mutta meitä ei ole kuunneltu”, tokaisee Jurvansuu. ”Näimme ehdotuksen ensimmäisen kerran maaliskuussa ja siitä oli kaksi viikkoa aikaa tehdä kommentit esitykseen. Esityksen suhteen pahimmat pelot realisoituivat. Laki tällä tavalla tietäisi, että malmin etsinnästä ja kaivoksen aloittamisesta tulisi niin vaikeaa, että kukaan ei lähde näitä hankkeita rahoittamaan.”

”Kullankaivajat ryöstetään”

”Lapin kullankaivajat ovat 140 vuotta saaneet harjoittaa ammattiaan”, toteaa Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n puheenjohtaja Jouko Korhonen, ”mutta nyt neljän vuoden siirtymäajan jälkeen valtaukset siirtyvät valtiolle vastikkeetta. Törkeää, että asianosaisille ei ole edes kerrottu asiasta. Sitä on suunniteltu jo vuodesta 2005 ja me kuulimme siitä vasta maaliskuussa.”

”Myös pienkaivostoimintaa, esimerkiksi perheyrityspohjalta, on saatu alalle, mutta nyt saa ne kaikki unohtaa, jos lakiesitys menee näin läpi”, suree Suomen Kaivosyrittäjät ry:n puheenjohtaja Harri Siitonen. ”Tästä tulee lakimiesten maailma. Vanha laki on hyvä, siihen olisi pitänyt tuoda lisää mahdollisuuksia kaivostoiminnalle. Tämä esitys on tiukempi kuin ympäristölaki. Metsäteollisuus on jo ajettu alas, nyt on kaivosteollisuuden vuoro.”
Paatsola kertoo kaivannaisalan laatineen selkeän kaivoslain pelastusohjelman.

”Pelastusohjelman toteuttaminen johtaisi lain valmistumiseen sen alkuperäisten tavoitteiden mukaisena. Se huomioisi maanomistajien ja muiden ihmisten edut sekä edistäisi mineraalivarojen etsinnän ja hyödyntämien toimintaedellytyksiä”, sanoo Paatsola.

Juha Kuusjärvi