Jälkiasennusjärjestelmillä puhtaampaa ilmaa – Proventia

Työkoneiden pakokaasupäästöjä alettiin säädellä Euroopassa Stage-luokituksella vasta 1990-luvun lopulla. Myös raskaiden ajoneuvojen EURO-luokitus syntyi samoihin aikoihin. Siitä asti normit ovat kiristyneet. Käytännössä se tarkoitti polttomoottorien varustamista pakokaasujen puhdistusjärjestelmällä.
Suomalainen Finnkatalyt otti ensiaskeleita puhdistusteknologian saralla jo ennen näiden normistojen syntyä. Nyt yritys on kasvanut merkittäväksi dieselajoneuvojen ja -työkoneiden pakokaasujen puhdistusjärjestelmien toimittajaksi niin uudisasennuksiin kuin nykyisin myös lisääntyvässä määrin jälkiasennuksiin.

Ensimmäiset pakokaasujen puhdistuslaitteistot tehtiin 1990-luvun puolivälissä, kun Saksaan toimitettiin sisäkarting-autoihin tarkoitettuja katalysaattoreita. Harrastusajoneuvoista siirryttiin kuitenkin työkonepuolelle ja ensimmäisiä katalysaattoreita tehtiin esimerkiksi kaivoskoneisiin ja erilaisiin sisätiloissa käytettäviin koneisiin. Nimi Finnkatalyt tuli aikoinaan varmasti tutuksi monelle moottoreista kiinnostuneille. Vuonna 2007 yrityksen nimeksi vaihtui Proventia toiminnan pysyessä ennallaan.

Oulussa pääpaikkaansa pitävä Proventia työllistää tänä päivänä noin 200 henkilöä, joista vajaa 150 työskentelee Oulussa lähinnä tuotekehitys- ja myyntitehtävissä. Loput operoivat Tšekissä sarjatuotannon parissa. Alun yksinkertaisempien katalysaattorien jälkeen on tuotetarjonta painottunut nykyisin lähinnä yli 100-kilowattisiin dieselmoottoreihin tarkoitettuihin pakokaasujen puhdistusjärjestelmiin.

Ensin maailmalle

Proventian liiketoimintajohtaja Petri Saari sanoo yrityksen toimittaneen jo 2000-luvun alussa kehittämiänsä pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä tuhansittain muun muassa Hongkongin, Lontoon, Korean ja Kalifornian busseihin. Järjestelmät toteutettiin tuolloin jälkiasennusperiaatteella. Viimeisimpiin Lontoon laitteistoihin asennettiin myös etäseurantajärjestelmiä laivueiden puhdistustuloksen seurantaa varten.

Proventian tuotteet syntyvät kaikki oman tutkimustyön, tuotekehityksen ja testauksen tuloksena. Aikanaan tehdyt panostukset konkretisoituvat nykyisin runsaalla OEM-myynnillä. Monet suuret moottori- ja konevalmistajat käyttävätkin tänä päivänä Proventian järjestelmiä ensiasennuksissaan. Asiakkaiden nimiä ei Saari voi paljastaa, mutta luettelee pitkän listan maita ja maanosia, joissa käytetään Proventian puhdistusteknologiaa ensiasennuksissa; Pohjoismaat, Keski-Eurooppa, USA, Etelä-Afrikka, Japani, Kiina jne. Yrityksellä on paljon patentteja suojaamassa tuotteita maailmanlaajuisesti.

Nyt OEM-valmistuksesta saatua oppia hyödynnetään myös niin sanotussa jälkiasennuksessa eli retrofitissä. Siinä pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä asennetaan käytettyihin koneisiin ja ajoneuvoihin päästöluokan korottamiseksi.

Saaren mukaan esimerkiksi kuorma-autoihin tehdään jo paljon jälkiasennuksia. Monesti kallis päällirakenne ja muutoin hyvin toimiva sekä ehjä alusta ohjaavat retrofittiin. Näin saavutetaan todellista hiilijalanjäljen minimointia, kun uutta kokoonpanoa ei tarvitse valmistaa alusta alkaen. Proventia on panostanut viime aikoina entistä enemmän myös työkoneisiin suunnattujen jälkiasennuspakettien tarjontaan. Näin hyvässä iskussa oleva vanhakin työkone voidaan päivittää jopa Stage V -normit täyttäväksi laitteeksi.

”Kaivoskoneissa on saavutettu jopa 93 prosentin NOx-päästöjen alenema jälkiasennettavilla pakokaasujen puhdistusjärjestelmillä”, sanoo Saari.

Nykyaikaisin välinein

Kuorma-autojen ja bussien jälkiasennukset ovat Saaren mukaan hieman työkoneita helpompia. Työkoneita kun on maailmalla tarjolla loputon määrä eri malleja. Autopuolella päästään usein hyödyntämään samaa rakennetta, mutta työkonepuolella joudutaan järjestelmiä modifioimaan paljonkin. Siinä apuna käytetään tietokonesimulaatiota. Näin pakokaasujen ja lisäaineiden virtaukset saadaan havainnollistettua ennen kuin ensimmäistäkään peltiä on väännetty. Käytännössä jokaiseen konemalliin tehdään yksilöity puhdistusjärjestelmä. Näin saavutetaan paras mahdollinen puhdistustulos.

Proventia ei tee itse laiteasennuksia, vaan ne hoituvat yhteistyökumppaneiden toimesta kautta maan. Asennustyöstä kirjoitetaan valmistajavakuus, johon sisältyy myös VTT:n mittaustulos.

Tuotekehitystä varten on Oulussa moottorilaboratorioita, joissa mitataan puhdistusjärjestelmien suorituskykyä. Myös PEMS-mittauksia eli ajonaikaisia mittauksia tehdään puhdistusjärjestelmille.

Ylemmän tahon suositus

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistusjärjestelmät on jo noteerattu Saaren mukaan erilaisissa instansseissa, kuten ELY:ssä, Traficomilla, Motivalla ja Väylävirastolla. Esimerkiksi Motivan ohjeistuksessa retrofittaus on hyväksytty tapa alentaa päästöjä ja yritys onkin jo laatinut ohjeet kilpailuttamiseen jälkiasenteisten puhdistusjärjestelmien osalta.

Muutakin ajankohtaista

Proventialla eletään vahvan kasvun aikaa. Pakokaasujen puhdistusjärjestelmien ohella yritys on mukana sähköisten työkoneiden kehityksessä. Proventia kehittää myös työkonekäyttöön tarkoitettua LTO-akkua (litiumtitanaatti). Siinä ensisijaisena hyötynä on suuri piikkiteho toisin kuin esimerkiksi sähköautoissa. Lisäksi LTO-akku ”tykkää” kylmästä. Vuoden takaisessa Baumassa nähtiinkin jo pari tällaista erikokoista, valmista akkupakettia.

Akkuja ja päästöjärjestelmiään Proventia testaa omassa testauskeskuksessaan, joka koostuu perinteisistä ja modulaarista testisoluista. Modulaariset solut ovat nimensä mukaisesti kompakteja moduuleja, joita Proventialla on sekä polttomoottorien että akkujen testaukseen. Alun perin itselle kehitetystä, modulaarisesta testauskeskuksesta on muodostunut Proventialle myös myytävä tuote. Asiakkaina ovat muun muassa isot testauskeskukset ja autonvalmistajat, jotka käyttävät niitä akkujen ja sähköautojen kehitykseen sekä testaukseen.

• Lue myös: Proventia Baumassa 2022