Uutiset
Infra Nuoret – Arctic Infra, kilpakumppaneista yhtiökumppaneiksi
Artikkelikuva: Sodankyläläinen Arctic Infra Oy operoi Bolidenin Kevitsan monimetallikaivoksella. Tässä Volvon suurin kaivukonemalli EC950FL täyttämässä Volvo A45GFS -dumpperia. Taustalla Volvo EC750EL odottaa lastausvuoroaan.
Sodankyläläinen Petri Alatalo ja kemijärveläinen Jonne Ruopsa ottivat mittaa toisistaan pitkään hiihtoladuilla. Siellä syntyi samalla ystävyyssuhde, joka myöhemmin jalostui yhtiökumppanuudeksi. Ja kun mukaan saatiin Jussi Tuohino Kempeleestä, oli Arctic Infra Oy syntynyt. Yritys on vielä nuori, kuten sitä luotsaavat miehetkin. Arctic Infra on ollut alusta alkaen Infra ry:n jäsen edustaen maa- ja vesirakennusalan yritysten toimiala- ja työnantajajärjestön Infra Nuoria.
Arctic Infra Oy:n toiminta käynnistyi keväällä 2019, kun perustettu yritys osti perinteikkään Maanrakennus Kantmark Oy:n koko liiketoiminnan. Kaupassa Arctic Infralle siirtyivät Kantmarkin silloiset urakat, henkilöstö ja kalusto. Kantmarkia luotsannut Jarmo Laitamaa päätti jo hieman vähentää arkikiireitään ja myi näin pitkään pohjoisen kaivoksilla operoineen koneurakointitoimintansa nuoremmille tekijöille. Kauppa sai alkunsa, kun Laitamaa kyseli pohjoisen kentältä mahdollista jatkajaa elämäntyölleen.
Petri Alatalosta (29 v.) ja Jonne Ruopsasta (28 v.) oli tullut hyviä ystäviä kilpauran ja insinööriopintojen aikana. Vielä kun Alatalo ja Ruopsa tutustuivat porukan nestoriin, Jussi Tuohinoon (43 v.) oli nuorta virtaa täynnä oleva koneurakoitsijan konsepti valmiina. Kun nuoret yrittäjät sekä Laitamaa löysivät yhteen, syntyivät yrityskaupat. Tällä hetkellä Tuohino on Infra ry:n hallituksen puheenjohtaja, Arctic Infran toimitusjohtajana toimiva Alatalo istuu Infra Pohjoinen ry:n hallituksessa ja Ruopsa on Infra ry:n konepalveluvaliokunnan jäsen.
Nykyaikaista maarakentamista
Jonne Ruopsa määrittelee yrityksen toiminnan perustana olevan nykyaikaisen maarakentamisen teko. Jo alusta alkaen oli selvää, että ilman nykyteknologiaa ei töitä lähdetä tekemään. Maanmittauskoulutuksensa myötä Ruopsan visio on kirkas ja vain omilla nykyaikaisilla mittalaitteistoilla ja laadunvarmistuksella saavutetaan tehokas ja tuottava toiminta. Vihreät arvot sanelevat osaltaan yrityksen toimintaa. Arctic Infralla se tarkoittaa kaluston nykyaikaisena pitämistä. Kalustoa on jo paljon uusittukin Kantmarkin yrityskaupan jälkeen.
Koneyksiköitä Ruopsa laskeskelee olevan kaikkiaan nelisenkymmentä, joista vajaat puolet on kaivukoneita painohaarukassa 25–100 tonnia. Kukkulan kuninkaana häärii Volvon kaivukonemalliston suurin eli EC950FL. Sen työpaino on tuo mainittu sata tonnia. Kyseinen kone lastaa tällä hetkellä louhetta Bolidenin Kevitsan kaivoksella, jossa Arctic Infran kalusto valtaosin muutoinkin operoi. Muuta kalustoa edustavat muutama pyöräkuormaaja, dumpperit, kiviautot, parit puskukoneet ja tiehöylä. Toimintaa on myös ympäri Lappia ja koneita kuljetetaankin pääosin omalla lavettiyhdistelmällä. Parhaillaan käynnistymässä on iso vesihuoltoon liittyvä työmaa Ylitorniossa. Myös Ruotsin puolella on tehty töitä ja tullaan tekemään varmasti jatkossakin perustetun tytäryhtiön kautta.
Suurin työllistäjä
Arctic Infra on mukana pohjoisen kaivoksilla useissa ympäristöprojekteissa ja kaivosalueiden tieväylien kunnossapidossa, ajoittain koneet operoivat myös tuotannon apuna. Kevitsan kaivos on tällä hetkellä yrityksen suurin työllistäjä. Parhaillaan Arctic Infran dumpperit ajavat louhetta sivutuotteena syntyvän hienoaineen läjitysaltaan reunojen korotukseen. Ajomatkaa suuntaansa kertyy kilometrikaupalla. Toisessa päässä edellä mainittu Volvo EC950FL täyttää dumpperin lavan muutamalla kauhallisella ja toisessa päässä puskukone tasoittaa kipatun kuorman tarkasti haluttuun korkoon. Reaaliaikaisen mittauksen myötä vältytään vajaa- tai ylitäytöltä ja näin saadaan kerralla valmista aikaiseksi. Ruopsa sanoo heidän koneidensa siirtävän tarvittaessa vuorokaudessa jopa 25 000 tonnia maamassoja riippuen ajomatkoista. Töitä Arctic Infran operaattorit tekevät kaivosalueella pääosin 12 tuntia päivässä, seitsemän päivää viikossa. Työviikkoa seuraa sitten aina vapaaviikko.
Henkilökuntaa yrityksellä on nelisenkymmentä ja he ovat pääosin kotoisin Pohjois-Suomesta. Ikähaarukka on 20–60 vuotta. Mukaan mahtuu muutama naiskuljettajakin muutoin niin miehiseen alaan. Ruopsa kiittelee henkilöstöään hyvästä hengestä. Työnantajan puolelta heille pyritään tarjoamaan kunnon työkalut, joka tässä tapauksessa tarkoittaa nykyaikaisia koneita ja järjestelmiä. Työkykyä pyritään pitämään yllä myös muilla keinoin.
Paljon Volvoja
Arctic Infran kalustossa on paljon Volvon koneita. Toki muitakin merkkejä on, mutta Volvoja on eniten. Ruopsan mukaan heillä otettiin koneissa käyttöön yhtenä ensimmäisistä maailmassa Volvon Connected Map -tuotannonohjausjärjestelmä ja ensimmäisenä maailmassa Performance Indicator -raportointijärjestelmä. Kaikissa Arctic Infran dumppereissa ja kiviautoissa tämä järjestelmä on jo käytössä. Se mahdollistaa muun muassa koneiden reaaliaikaisen paikka- ja toimintoseurannan eli yksittäisestä koneesta nähdään muiden koneiden sijainti alueella sekä esimerkiksi kyydissä olevan kuorman määrä. Järjestelmä hoitaa myös työsuoritusten tiedonkeruun raportointia varten. Kaivukoneissa on käytössä 3D-koneohjausjärjestelmiä.
”Viimeisen kuukauden aikana on hankittu kolmeen kaivukoneeseen uusi koneohjausjärjestelmä. Näin pystymme toteuttamaan suunnitelmia entistä tarkemmin ja tehokkaammin”, sanoo Ruopsa.
Infra Nuoret
Työnantajajärjestössä mukana olo on Ruopsan mukaan erittäin tärkeää ja samalla hyödyttävää. Aloittelevilla yrittäjillä riittää aina kiireitä itse työnteon kanssa, joten Infran tarjoamat tukipalvelut helpottavat arkea oleellisesti. Kaikkea ei tarvitse itse selvittää perin pohjin, vaan apua on tarjolla niin lakiasioihin, työsopimuksien laatimisiin jne. Ruopsan mukaan Infra ry:n lomakepankki on erittäin hyödyllinen ja he ovatkin käyttäneet sitä jo paljon.
”Tuki on tärkeää sekä myös mukana olon tarjoama yhteisöllisyys. Kerran kuukaudessa on jokin tapahtuma, koulutustilaisuus tai vaikkapa saunailta. Infran puitteissa pääsemme myös vierailemaan muissa yrityksissä ikään kuin opintomatkana. Myös muita yhteisiä matkoja järjestetään esimerkiksi alan messuille ja konevalmistajille. Tosin niihin emme ole vielä juurikaan ehtineet osallistua. Ehkä myöhemmin sitten enemmän, kun olemme selvinneet näistä elämän ruuhkavuosista”, sanoo lopuksi Ruopsa, jota kotona juoksuttaa yhdeksänviikkoinen poikavauva ja vastavalmistunut omakotitalo.
Lue seuraavaksi
