Uutiset

Yleinen

Oppia viime kesän rehunkorjuuhaasteista

Taakse jäänyt kesä oli monin paikoin erityisen haasteellinen myös säilörehunkorjuusäiden osalta. Loppukesällä kiusana oli vaihtelevan sään ja yökasteen lisäksi vielä peltojen pehmeys. Nurmi kasvoi kyllä mukavasti, mutta sadon saaminen talteen onnistuneesti olikin sitten haasteellista. Poudan odottelun vuoksi rehunkorjuuta oli tekemättä vielä syyskuun lopussakin, jolloin tehokkaita esikuivaustunteja on vuorokaudessa enää muutamia.

Kuva Nurmi 2017-tapahtumasta, jolloin oli tarjolla kuivaa korjuusäätä. Yhdistelmäkoneen edessä Agronicin karhonyhdistäjä. 

Viime kesänä rehua jouduttiin monesti korjaamaan hyvinkin märkänä. Niitetyn kasvimassan makuuttaminen pellolla useita vuorokausia kuivaustarkoituksessa ei kuitenkaan paranna tilannetta, sillä rehun pilaantumisprosessi alkaa heti niittohetkellä. Pilaajamikrobit lisääntyvät nopeasti ja kasvin omat entsyymit alkavat pilkkoa valkuaista, jolloin rehun laatu heikkenee.

Tutkimusten perusteella korjuutappiot ovat pienimmillään rehun kuiva-ainepitoisuuden ollessa noin 28-30 %, jolloin rehun tiivistäminen onnistuu hyvin, mutta puristenestettä ei enää irtoa. Tällä kosteusalueella myös tappiot pellolla jäävät nopeassa esikuivauksessa vähäisiksi. Karhoja ei siis kannata makuuttaa pellolla poutaa odottamassa. Pystykasvusto voi odottaa, mutta karhot eivät.

Miten lisätä korjuukelejä?

Säilöntäainevalinta vaikuttaa merkittävästi korjuuaikamahdollisuuksiin. Muurahaishappopohjainen säilöntäaine pelastaa rehunkorjuun epävakaana kesänä, sillä lyhytkin poutajakso mahdollistaa rehunkorjuun säilöntälaadusta tinkimättä. Hapon ansiosta nopea pH:n lasku pysäyttää kasvientsyymien ja haitallisten mikrobien toiminnan. Lisäksi muurahaishappo estää liiallisen käymisen säilönnän aikana, mikä on märässä rehussa todellinen riski. Urakoitsijalle happosäilöntä tarkoittaa parhaimmillaan enemmän korjuumahdollisuuksia ja lisääntynyttä liikevaihtoa.

Lypsykarjatilalliselle nurmisadon oikea-aikainen korjuu merkitsee mittavaa rahallista hyötyä.  Esimerkiksi sadan lehmän karjassa ykkössadon osalta jopa 13 000 euroa. Taloudellisesti yhtä merkittäviä ovat myös säilönnän onnistuminen ja syönti-indeksin arvo, johon myös rehun käymislaatu vaikuttaa. Kokonaisuutenaan rehunsäilönnän onnistumisen ja epäonnistumisen välinen ero on suuruudeltaan 60 000 – 70 000 € sadan lehmän karjassa. Summalla katetaan helposti säilöntäaine sekä laadukas urakointi. Laadulla todella on väliä.

Varaudu vaihteleviin keleihin ennakolta

Varautuminen ja ennakointi mahdollistavat joustavan toiminnan vaihtelevissa korjuuoloissa. Esimerkiksi murskeviljasäilöntää tehtiin tänä vuonna ennätysmäärät ja happosäilönnällä pystyttiin pelastamaan iso osa sadosta. Ennakkoon varautuminen varmistaa, että aineita ja kalustoa löytyy, kun niitä tarvitaan. Hyvät korjuupäivät pystytään hyödyntämään tehokkaasti.

Kirjoittaja on Arja Seppälä, AIV-tuotekehityspäällikkö, Eastman Chemical Company

Lue seuraavaksi