Maksuhalukkuus vähissä myrskytuhojen korjuussa

Kokemukset Ruotsin laajoista myrskytuhoista 2005 ja 2007 sekä kotimaan aiemmista myrskytuhohakkuista osoittavat, että myrskypuiden korjuu on tyypillisesti 30 – 70 prosenttia kalliimpaa kuin normaalisti. Ruotsissa asiakkaat ymmärsivät tämän asian ja siellä puunkorjuupalvelun hinta oli suunnilleen kohdallaan.  Myrskytuhosavotoilla hakkuu- ja myös kuljetustyö hidastuu ja kulutusosia kuten sahalaippoja sekä teräketjuja kuluu enemmän.  Myrskytuhojen korjuulla on yleensä kiire, joten työntekijät tekevät ylitöitä, mikä nostaa kustannuksia.  Myrskysavotoille tullaan matkojen takaa, jolloin ylimääräisiä matka- ja majoituskustannuksia syntyy pitkämatkalaisilla.

Päätehakkuutyössä myrskyn tuhojen konekorjuukustannus nousee esimerkiksi Etelä-Suomen oloissa 6 – 8 euron kuutiohinnasta helposti 9 – 12 euroon kuutiolta. Vaikeimmissa kohteissa työ pitää tehdä tuntityönä, jolloin kustannus kuutiota kohden voi muodostua huomattavasti korkeammaksi.  Konetyön avuksi etenkin mäntymetsissä on järkevää käyttää apuna metsureita, jotka katkovat rungot irti juurakoista. Sekin työ maksaa, mutta konetyö sen jälkeen helpompaa tehdä.

– On outoa, että osa koneyrittäjien isoista asiakkaista suhtautuu erittäin nihkeästi asiallisen urakointihinnan maksamiseen myrskytuhometsissä. Pitkään on valitettu puukaupan toimimattomuutta. Nyt puuta on tarjolla, mutta sitä ei saada liikkeelle tarvittavalla tehokkuudella, koska asiakkaan maksuhalu ei riitä konekaluston liikkeelle saantiin. Nopealla korjuulla puusta saataisiin pelastetuksi mahdollisimman laadukkaat ja arvokkaat osat.  Korjuun pitkittyessä tukkipuuta menee kuiduksi, jolloin vahingon suuruus metsänomistajalle kasvaa jopa kymmeniä euroja kuutiolta. Lieneekö jonkun etu, että tukki pilaantuu sopivaksi ja edulliseksi sellun raaka-aineeksi, sillä sellullahan tehdään nyt tulosta, toteaa Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola