Uutiset

Työkoneet

Risupedolla energiapuu talteen

Energiapuun tuonnin äkillinen loppuminen Venäjältä aiheutti meillä ainakin parin miljoonan kuution vajeen ja nosti kotimaisen tuotannon tarvetta. Samalla siitä saatava hintakin nousi. Kun metsänomistaja on ennen joutunut teettämään taimikon varhaishoidon tai aikaisen ensiharvennuksen lompakkoaan kaivamalla, on nyt mahdollista saada jopa hieman rahaa tästä nuoren metsän hoidon ja tuoton kannalta tärkeästä toimenpiteestä. Kaivukonesovitteinen Risupeto kehitettiin tarpeeseen korjata karsimatonta energiapuuta kustannustehokkaasti ja nopeasti. Suomessa on laskettu olevan yli miljoona hehtaaria ”risusavottaa” kaipaavia metsiä.

Mies tuotteen takana on Jani Karvanen, jolla on pitkä kokemus metsäkone- ja maarakennusurakoinnista. Alun perin omaan käyttöön viitisen vuotta sitten kehitetyn Risupedon sarjatuotanto on hyvässä vauhdissa. Kymmenkunta laitetta on jo tekemässä arvokasta metsänhoidollista työtä ympäri Suomen. Ja lisää on valmistumassa. Myös vientimarkkinoita availlaan hiljalleen. Yritys, joka vastaa valmistuksesta, on nimeltään Reformet Oy ja sijaitsee Iitissä.

Kävimme Satakunnassa eli tarkemmin sanoen Kokemäellä katsastamassa UK-Metsätyö Oy:n äskettäin käyttöön ottamaa Risupetoa Sataenergia Oy:n ensiharvennustyömaalla. Sataenergia on noin neljänkymmenen satakuntalaisen koneyrittäjän omistama yritys. Sen harjoittama toimiala on puuenergian ostaminen ja tuottaminen ja sillä on myös kolme omaa hakelämpölaitosta. Toimitusjohtaja Mikko Kylä-Setälä on pääsyyllinen siihen, että UK-Metsätyö Oy ja omistajansa Pasi Uusi-Kraapo hankkivat Risupedon Satakunnan savotoille.

Kaivukoneen lisälaitteeksi kehitetyn Risupedon avulla voidaan suorittaa niitäkin taimikkojen raivauksia ja harvennuksia, joita ennen ei ole ollut kannattavaa tehdä. Noin 1300 kilogrammaa painava laite kerää karsimattomat rungot sisuksiinsa siipien avulla. Kahdet lukot pitävät rungot kidassa, kun laite siirretään puulta toiselle. Pystyakselien hydrauliikkamoottorit pyörittävät hitaasti sekä siipiä että kiekkoteriä. Kun ruuma on täynnä puuta, niin vastapäivään akseleita pyörittämällä tehdään lukkojen avaus ja tyhjennys kasalle. 600 millimetrin lisäjatke ja kallistuva kauhanpyörittäjä mahdollistavat runkojen katkaisun puiden takaakin.

”Täytyy myöntää, että alussa olin skeptinen laitteeseen. Edellisen työnantajan palveluksessa kävin jo katsomassa Risupetoa kertaalleen ja Pasin kanssa toisen kerran. Ne työmaakäynnit vakuuttivat, että Satakuntaankin tarvitaan kyseinen menetelmä. Täälläkin on paljon metsiä, jotka ovat odottaneet kannattavasti tehtävää, aikaista ensiharvennusta. Tätäkin kohdetta on kaupiteltu energiapuuleimikkona jo useaan otteeseen. Se ei sovellu kannattavasti metsureille eikä vielä motollekaan. Nyt se saadaan harvennettua ja moto tulee sitten noin viiden vuoden päästä valmiille, risuista puhtaille ajourille tekemään seuraavan harvennuksen”, aloittaa Kylä-Setälä.

”Tämä kohde on aikanaan tehty kylvämällä ja sen jälkeen sille ei ole juuri tehty mitään. On järkevää ottaa sieltä nyt ulos energiapuuta ja Risupedolla kaikki siihen tarkoitukseen sopiva puu saadaan kerättyä pois. Näen järjestelmän ratkaisuna, jota ei ennen ole ollut. Tästä ei kerry laskua metsänomistajalle, vaan vähän tuloa. Opettelemme nyt tätä asiaa ja ensin mennään hyvä työnjälki edellä, vauhti tulee sitten myöhemmin.”

UK-Metsätyö Oy:n lyhytperäinen Liebherr R920 on varustettu yli kolmen metrin pituisella kauhanvarrella ja 900 millimetrin telalapuilla. Näin koneen vakaus ja myös ulottuvuus ovat erinomaiset.

”Kuukauden päivät kuljettaja on nyt opetellut käyttämään laitetta ja vähitellen saavutukset ovat nousseet. Nyt on menty sellaista puolen hehtaarin päivävauhtia. Työ vaatii oman tottumisensa. Risupeto painaa puomin päässä reilusti yli tonnin. Lyhytperäisen Liebherr R920:n työpaino on noin 24 tonnia. Se on varustettu erikoispitkällä 3,05 metrin kauhanvarrella, joten sillä päästään työskentelemään hyvin 20 metrin ajouravälillä. Lisävakautta tuovat 900 millimetrin, metsään hyvin soveltuvat telalaput. Niiden myötä koneen kokonaisleveydeksi muodostuu tukeva 3,2 metriä. Sukset ovat omatekoiset. Kaiken kaikkiaan tämä tuntuu varsin toimivalta paketilta. Kaikki hydrauliikka oli jo valmiina, mitään muutoksia ei Risupetoa varten tarvinnut tehdä”, jatkaa Uusi-Kraapo.

Kokemäen kohteessa puun läpimitta on pääasiassa 20 senttimetristä alaspäin.

16 tonnia on alaraja

Valmistajan edustajana metsään on tullut myös Eero Lintukangas. Hän kertoo, että laitteen rungot valmistaa nyt orimattilalainen konepaja Orfer Oy. Varustelun tekevät Reformetin miehet. Karvasen omassa urakointikäytössä Risupedolla on päästy parhaimmillaan 1,5 hehtaarinkin päiväsaavutuksiin, jolloin laite on ollut kiinni 16 tonnin peruskoneessa. Eeron mukaan kaikki energia saadaan Risupedolla metsästä pois, eikä esimerkiksi raivaussahalla kaadettu puu jää metsään lahoamaan.

”Ja seuraavana vuonna se mummokin pääsee keräämään sienet ja marjat talteen Risupedon siivoamalta alueelta”, aloittaa Lintukangas.

Noin 1 300 kilogrammaa painava Risupeto pystyy maksimissaan katkaisemaan noin 30 senttimetrin paksuisia runkoja. Hydrauliikkamoottoreilla pyöritetään hitaasti pystyakseleita. Niihin kiinnitettyjen siipien avulla kiekkoterien katkaisemat rungot kerätään laitteen ruumaan. Kiekkoterät siis sijaitsevat samalla pystyakselilla kuin kerääjien siivet. Mitään ketjuvetoa ei ole ja valmistajan mukaan kiekkoterät eivät ole lainkaan allergisia kiville tai maa-ainekselle.

Kiekkoterät murskaavat kannon, mikä nopeuttaa kuivumista ja sitä kautta vähentää vesomista. Koska terät pyörivät hitaasti, ei mitään kivien tms. sinkoilua ympäristöön tapahdu.

Risupedolla on mahdollista tehdä tarkkaa työtä. Varsin lähellä toisiaan kasvavista rungoista voidaan toinen napsaista pois toista vahingoittamatta. Kiekkoterät murskaavat kannot. Ne kuivuvat näin nopeammin, jolloin vesakoituminen on vähäisempää

”Sekä ylhäällä että alhaalla on rungot ruumaan lukitsevat lukot. Kun ruuma on täynnä runkoja, kallistetaan laite kauhanpyörittäjän avulla kasalle ja vastapäivään akseleita pyöräyttämällä saadaan ruuma tyhjäksi. Kerralla kulkee 200–500 kilogrammaa puuta. Se on suunnilleen yksi ajokoneen kourallinen, mikä kerralla siirtyy kannoilta kasalle”.

”Erittäin kokenut oma kuljettajamme on päässyt pitkän ajan keskiarvona reilusti yli 10 kiintokuution tuntivauhtiin. Työmaissa on kuitenkin paljon eroa, joten sanoisin, että 60-reilut 100 kiintokuutiota päivässä on sellainen todellinen vaihteluväli”, jatkaa Lintukangas.

Risupeto vaatii kaivukoneeseen tietenkin kauhanpyörittäjän. Sen lisäksi laite on varustettu 600 millimetrin jatkeella, jota valmistaja kutsuu ylettimeksi. Näin isompien runkojen tai muuten säilytettävien runkojen takaa pystyy helposti poimimaan energiapuuta pois.

”Kun on kaksi rinnakkaista puuta, joista toinen halutaan pois, niin Risupeto hoitaa senkin kätevästi ja säilytettävä runko jää ehjäksi”, lopettaa Lintukangas.


Metsien miehet kuvassa vasemmalta oikealle. Pasi Uusi-Kraapo (UK-Mesätyö Oy), Mikko Kylä-Setälä (Sataenergia Oy), Vihtori Laine (kuljettaja UK-Metsätyö Oy), Eero Lintukangas (Reformet Oy) ja Petri Dubb (Liebherr-Finland Oy)

Reformet on kehittänyt myös kaivukoneiden alavaunuun pulteilla kiinnitettävät, levymäiset tukisukset. Niiden ideana on etenkin Risupetoa käytettäessä kasvattaa peruskoneen painoa ja viedä painopistettä alaspäin. Kaivuhommiin tai alavaunuremonttiin ryhdyttäessä ne on helppo poistaa. Valmistajan mukaan laadukkaista teräksistä valmistetut sukset eivät vääntyile ja rakenne estää myös maa-aineksen kerääntymistä telarunkoihin. Saatavana on kahta eri kokoa eli 40 (2 500 kg) ja 20 millimetrin runkoteräksellä (1 250 kg)


Lue seuraavaksi