Koti- ja ulkomaan huolto- ja varaosapalveluita Keminmaalta

– Kauimmaiset asiakkaat Ruotsissa ovat Tukholman seudulta olevia urakoitsijoita, jotka käyvät pohjoisessa töissä ja käyttävät palveluitamme, kertoo huoltoyrittäjä Paavo Lampela. Paavo ja Seppo Posio omistavat Keminmaan huollon ja varaosapisteen puoliksi.

Keminmaan Valtran huolto- ja varaosapiste on Länsi-Suomessa pohjoisin. Keminmaan Valtran ominaispiirteitä ovat valtakunnanrajan läheisyys ja meri.
– Kun Keminmaa on rannikolla, puolet potentiaalisesta asiakaskunnasta ”puuttuu”, Paavo pohtii katsellessaan karttaa.

Se ei tarkoita sitä, että asiakkaita ei olisi kahdelle yrittäjälle tarpeeksi. Lisäksi palkkalistoilla on yksi huoltoasentaja, Erno Hoppari ja pajalla on apuna myös harjoittelija metsäkoulusta, Sakari Ta­sa­la.

Asiakkaat Keminmaalle tulevat puolesta välistä matkalla Ouluun. Pohjoisessa maata­loustraktoreita on jotakuinkin Muonioon saakka, mutta sitten on vielä kiinteistötraktoreita muuallakin.

Turve- ja kiinteistötraktoreita

– Tässä alueella on kuitenkin paljon traktoreita, maataloudessa, metsätöissäkin, mutta etenkin kiinteistönhoidossa paikallisen teollisuuden ja kuntien töissä. Lähiseudulla on myös runsaasti turvesoita, jotka työllistävät traktoriurakoitsijoita, Paavo luettelee.
Ruotsin puolella, kuten Karungissa, on myös soita, joissa suomalaiset ovat urakoitsijoina ja moni paikallinen käy toki tekemässä muutakin urakkaa Ruotsissa.

Varaosia menee jonkin verran Ruotsiin, hinta ja saatavuuskyselyjä tulee hyvinkin usein.
Lähin Valtran varaosapiste Ruotsin puolella on Kalixissa 50 kilometriä Torniosta. Ruotsin asiakkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa vähitellen, kun pienet tilat ovat vähentyneet. Kokonaisuutena aktiivitraktorikanta huollossa on noin 500 traktorin luokkaa, Paavo arvioi.

Valmettia, Valtraa

– Aloitin huollossa vuonna 1980, jolloin menin Kemiin töihin. Valmetin ja Hankkijan yhteistyö alkoi 1981, jolloin työpaikka vaihtui. Tuo yhteistyö sitten päättyi ja Valtra rakensi oman verkoston.

Jäimme silloin Sepon kanssa työttömiksi Hankkijalta ja päätimme ryhtyä yrittäjiksi Valmet- huoltoon. Tämä nykyinen Valtran huolto- ja varaosapiste Autoilijantielle perustettiin 1988 samaan paikkaan, missä aikoinaan oli Hankkijan Valmet-huolto, Paavo muistelee. Vieressä on myös Valtran traktorimyyntipiste.

Ajaen huoltoon

– Kyllähän täälläkin sellainen suuntaus on, että maatilat kasvavat, traktorit hieman vähenevät, mutta hevosvoimat kasvavat. Tämä tarkoittaa sitä, että traktoreiden koko kasvaa. Huolto on entistä hankalampi tehdä asiakkaalla, kun halliin ei vain tahdo muuta sopia kuin traktori, Seppo pohtii.

– Suurin osa huoltoon tulevista traktoreista ajetaan tänne, jossa saadaan kätevästi huollot tehtyä ja varaosat ja työkalut ovat vieressä. 50 kilometriä on kuitenkin vain tunnin matka, toteaa Seppo ja tarvittaessa etäämmältä saadaan koneet liikkumaan kätevästi lavetilla.
Kesällä turve- ja maatalouden sesonkien aikaan ja talvella lumitöissä sattuu ja tapahtuu. Moni sitten soittaa kännykällä kotiin ja kysyy varaosaa.

– Kyllä meistä jompikumpi on kuitenkin aina tavoitettavissa ja soittoja tulee noin 10 vuodessa, mikä on kohtuullinen määrä, Seppo pohtii. Melkeinpä nuo turvemiehet työllistävät iltaisin enemmän kuin lumimiehet. Seppo lupaa, että osaa lähdetään antamaan ja ensiapu annetaan, jotta työt jatkuvat sesonkina ilman turhia katkoksia.

– Meillä on käytössä yksi huoltoauto, jolla hoidetaan tarvittaessa huoltoja ja etenkin niitä, koneita, jotka eivät pääse liikkumaan omin avuin.
– Turvepuolella apu löytyy yleensä varaosa-akselista, joka käydään vaihtamassa yleensä työmaalla huoltoauton kanssa, Seppo kertoo.
Willejä, teriä, nivelakseleita

– Laitamme hallissa toki paljon muutakin kuten Willejä ja pikkukoneita, mutta aikaa vain ei tahdo riittää kaikkeen. Maataloustyökoneita huolletaan vain satunnaisesti, koska traktorit työllistävät tämän porukan, Paavo kertoo.
Keminmaan Valtran varastossa on tavaraa kohtalaisen paljon. Varustauduttu on niin raskaan sarjan voimanottoakselein, kampaterin, tapein ja tarjolla on myös kaivukonemiehille kauhan piikkejä.

Työt tasapuolisesti

– Vuosirytmi meillä on sellainen, että keväällä ja kesällä tehdään pidempää päivää. Lomat pidetään syksyllä. Talvella ei ole yleensä erityistä paniikkia. – Meillä on nyt odotusaika huoltoon pari päivää. Pahimmillaan se on ollut pari viikkoa, mikä on jo hieman liikaa, Paavo tuumaa.

Työnjako Keminmaalla on siten, että varaosa- ja huoltopuolen tilauksia hoitaa pääasiassa Paavo. Seppo hoitaa ensisijaisesti huoltokäyntejä ja huoltoa hallissa. Kaikkia huoltotöitä pitää kuitenkin kaikkien pystyä tekemään, eikä töitä erityisemmin valkkailla.

Varaosat aamuksi

Tännekin saadaan osat aamuksi linja-autolla Suolahdesta, kun tilauksen laittaa tehtaalla kahdelta. Pikkuti­lauk­set onnistuvat hieman myöhemminkin.
– Se on asiakkaille kuitenkin merkittävä etu verrattuna moneen muuhun merkkiin, että osat ovat nopeasti saatuvilla, Paavo korostaa. Seisontatunnit ne urakoitsijoille kuitenkin vasta kalliita ovat.

Ei likaista

– Aina kun koneiden kanssa touhutaan, kädet yleensä likaantuvat. Ei traktorihuolto kuitenkaan yleensä erityisen likaista työtä ole, mutta kuin silloin, kun rikkoontunutta konetta lähdetään jostain pelastamaan. Eivätkä turvesuolla olevat traktorit ole yleensä yhtään likaisempia kuin muut, kun kone saadaan puhaltamalla puhtaaksi, Paavo pohtii.
Kunnostamme tässä sitten myös osittain välitöinä myös Keminmaan Valtralle tulleita vaihtokoneita, joissa on joskus enemmänkin laitettavaa. Nopeasti vaihtokoneet kuitenkin pihalla yleensä liikkuvat ja etenkin kysyttyjä ovat kuusisylinteriset turvekoneet.

Kaivoksissa tulevaisuutta

Kolarin kaivostoiminta lopetettiin 1980-luvulla, mutta nyt sitä ollaan taas käynnistelemässä. Yleensä aina kun maata siirretään, töissä on myös traktorikalustoa.
– Kyllähän nuo mahdollisesti avattavat kaivokset Tornionjoen varressa tuovat muutaman vuoden päästä taas uutta liiketoimintaa tälle alueelle, Paavo aprikoi. Suuria kotieläintiloja on myös lähiseudulla, jotka työllistävät erityisesti urakoitsijoita.

Huoltosopimuksia vähän

– Ruotsissa huoltosopimukset ovat yleisempiä kuin Suomessa ja mutta esimerkiksi meidän asiakaskunnassa ei ole yhtään huoltosopimusta, Paavo pohtii.

Huoltosopimus voisi tietyille asiakkaille käteväkin, jolloin huoltosopimusajanjakson kustannukset olisi ennakoitavissa vaikka urakointihinnoittelua silmälläpitäen.