Uutiset

Yleinen

Kanttipaaleja tuubiin

– Lumenaurauksen isona asiakkaana on Pedersören kunta. Alueeni on kohtalaisen iso, eli kun koko reitin ajaa läpi ja siivoaa liittymät, aikaa kuluu noin kahdeksan tuntia. Kaikki tiet eivät ole kuitenkaan kiireellisiä. Aurauksen lisäksi on vielä hiekoitusta, jota on viime talvina ollut yhä enemmän, Glenn muistelee.

Minkinrehua kuorma-autolla

– Vuodesta 2000 vuoteen 2002 ajoin teurasautoa. Vuodesta 2002 omistin kuorma-auton, jolla toimitin ruokaa minkkitarhoille. Siinäkin oli kausivaihteluita, kun hiljaisempaan aikaan ajettiin rehua kolmena päivän viikossa ja kun minkit olivat parhaassa kasvussa kesällä, ruokaa ajettiin kahdessa vuorossa joka päivä. Minkinrehun ajo loppui vuonna 2008, jolloin myin kuorma-auton rehutehtaalle, joka hoitaa nyt itse rehun ajon, Glenn kertoo.

Traktoriurakointi alkoi vuonna 2005.

– Traktoriurakoinnista on löytynyt tietyt sesonkityöt, joihin olen keskittynyt. Olen hankkinut välineet sellaisiin töihin, joita uskon tulevaisuudessa tehtävän entistä enemmän ja näiden kanssa eivät sesongit mene limittäin.

Käytetty paalaaja

– Hankin ensimmäisen käytetyn kanttipaalaajan Tanskasta vuonna 2005. Paalasin sillä olkia ja heiniä noin 3000 paalia vuosittain. Paalien laatu ja etenkään koko, jonka korkeus oli 80 senttiä, ei ollut sellainen, että ne olisivat tyydyttäneet asiakkaita. Kuorma-autoon niitä pystyi kasaamaan vain kolme kerrosta.

– Viime kevääksi hankin uuden paalaimen, Kronen Bigpackin, jolla saadaan yhden kanttipaalin sisään enintään kuusi pikkupaalia ja paalin korkeus on 70 senttiä ja leveys 120 senttiä, Glenn kertoo.

Kuljetuskustannukset ovat paalitavarassa merkittävät.Korkeudesta ja pikkupaaleista on etua monelle asiakkaalle. Tällä uudella paalaajalla, kun voidaan tehdä mata­lampaa paalia, ja siitä voidaan tehdä korkeampi kuorma kuin 80-senttisestä ja lastia saadaan enemmän. 70-senttisiä voidaan pinota lavalle neljä kerrosta.

Nyt sekä hevostilat että tärkeä asiakasryhmä, minkkitilat ovat tyytyväisiä, kun pienemmistä paaleista on mahdollista rakentaa minkeille suojaa ja hoitaa kuivitus. Kanttipaalista puretut pikkupaalit ovat kätevä käsitellä ahtaissakin tiloissa.
– Paalausmarkkina kehittyy vähitellen, kun minkkitiloja tällä alueella on vielä paljon, Glenn pohtii.
Aikaisemmin käytettyä kutteria on vähemmän enää tarjolla, kun siitä tehdään pellettejä.

Kuusi lankaa

Kanttipaalaajan lankojen kanssa on syytä olla tarkkana, kun jokaisen kuuden langan pitää olla kunnossa.
– Aikoinaan hankin yhdeltä toimittajalta lavallisen lankaa, joka ei toiminut. Silloin tuli hieman kiire sesonkina, jotta sai toimivaa lankaa. Nyt olen päätynyt yhden valmistajan lankaan. Sen verran lankaa pitää olla varastossa ylimäärin, ettei sitä tarvitse lähteä sesonkina enää mistään haalimaan, Glenn opastaa.

Paalain on kytketty kuulavetolaitteella keväällä uutena hankittuun 7530 John Deereen. Tällöin paalain on ”yhtä puuta” traktorin kanssa ja turha nyökkiminen jää pois.
Glennin käytössä on John Deeren liikennetraktori.

– Piirturin hankin saman tien varmuuden vuoksi, kun tällä traktorilla hoidetaan myös liikennöintiä kuten sorakuljetuksia, Glenn huomaa.

Olki- ja ruokohelpilinja

Kun tällä alueelle Pohjanmaalla on oikeastaan kaksi lämpölaitosta, jotka polttavat erityisesti ruokohelpeä, kanttipaalaus tuo siihen logistista etua.
– Minua lähempänä oleva Kokkolan Voima polttaa vuodessa ruokohelpeä noin 400 hehtaarin alueelta, Glenn laskee.

Moni Pohjanmaalla on lopettanut kotieläinten pidon ja kylvänyt pellot ruokohelvelle. Siitä saadaan kyllä kannattavaa liiketoimintaa, kunhan logistiikka toimii. Ruokohelven paalausta tehdään edelleen pyöröpaalaajilla, mutta kanttipaalaajalla saadaan sopimaan enemmän tavaraa kuormaan.

– Vanhemmilla kanttipaalaajilla tilavuuspainot olivat alhaisemmat, mutta nyt tämä paalaaja tekee tiukkaa paalia. Tällä on merkitystä, sille joka maksaa rahdin polttolaitokselle, kanttipaalilla saadaan kustannuksia alas, Glenn painottaa.

Luottamus urakointiin

– Paljonhan töitä tehdään täälläkin vielä omilla koneilla, joille käyttöä ei vuodessa paljon kerry. Totuushan on kuitenkin, että kun tuottajahinnat ovat laskeneet, samaan kalustomäärään ei ole enää varaa. Turhista työlaitteista ja sitä myötä kiinteistä kuluista pitää osata luopua, jotta voi myös käyttää tarkoituksenmukaista kalustoa. Aika ja raha ei vaan riitä aivan kaikkeen. Työt saadaan kuitenkin tehtyä kokonaisuutena edullisemmin, kun erikoistutaan ja käytetään urakointityötä, Glenn muistuttaa. – Pitää luottaa kavereihin, ja osata luopua itse tekemisestä, Glenn jatkaa.

Verkostoitumisen mahdollisuus

Urakoitsijoita on eri puolilla Suomea ja tämä tuo tiettyä etua.
– Tässä rannikolla esimerkiksi paalaustyötä tehdään hieman aikaisemmin kuin sisämaassa. Tällöin esimerkiksi, jos tapahtuu konerikko, on mahdollisuus saada korvaava kone paikalle, jotta asiakkaan työ saadaan valmiiksi. On tästä toki mahdollisuus lähteä paalaamaan vaikka Etelä-Suomeenkin, jos työmaa on hieman suurempi, Glenn pohtii.

– Yhä useammin myös urakoitsijoiden pitää löytää yhteistyökumppanit, joiden kanssa tehdään töitä. Kun paa­laustyö on sesonkityötä, pitää jonkun karhottaa. Kanttipaalaajalla tai oikein millään muullakaan korjuuta kun ei oikein karhottamatta kannattaisi tehdä, Glenn muistuttaa.

Laskin on kuitenkin tärkein työväline, joka yrittäjällä ja asiakkaalla pitää olla koko ajan käytössä.

Koneiden maahantuontia

– Aloitimme kesällä Reeves tuubikäärijän maahantuonnin, koska se sopii myös kanttipaalien käärintään, Glenn esittelee.
Etenkin ruokohelpi- ja olkipaalit on kätevä suojata säältä muovilla. Tällöin paaleille ei tarvitse rakentaa kiinteitä rakennuksia eikä paaleja tarvitse kuljettaa, kuin vasta siinä vaiheessa, kun niitä tarvitaan.

– Onhan tuo tuubikäärin toki hintava kone, mutta se säästää muovia tulevaisuudessa, Glenn pohtii.
Tuubivarastointi on kuitenkin yleinen tulevaisuudessa, etenkin ruokohelvellä korjuualojen kasvaessa. Muovilla vesi saadaan pysymään paalista poissa Glenn jatkaa.

Lue seuraavaksi