Tuotannon ja tuotteiden kehitystä ei sovi unohtaa

KOMEn tehtaalla Haapajärvellä elettiin viime vuonna ennätyksellistä aikaa. Normaalisti perävaunuja syntyy muutaman kappaleen viikkovauhdilla, nyt vaunuja syntyi kiivaimman viikon aikana 12 kappaletta, mikä on tehtaan uusi Haapajärven tuotantoennätys.

– Teimme neljässä kuukaudessa sen, mitä normaalisti teemme koko vuoden aikana, laskee joulukuun alussa KOMEn toimitusjohtajana aloittanut Harri Komulainen.

Ennätystehtailuun oli selvä syykin; KOME oli tehnyt historiansa mittavimmat vientikaupat, joiden myötä Venäjälle piti toimittaa 150 neliakselista puutavaraperävaunua vuoden 2008 aikana.

– Aikataulu oli verrattain kireä, joten perinteisellä valmistusmenetelmällä työ ei olisi onnistunut, summaa Seppo Saarnio.

Niinpä tehtaan tuotantofilosofia lyötiin uusiin puihin. Aiemmin käytössä ollut tiimityömalli, jossa kaksi asentajaa kokoaa perävaunun alusta loppuun, kärrättiin ulos ja sisään tuotiin ajatus liukuhihnatyöskentelystä.

– Perävaunujen kokoaminen tapahtui kahdeksassa pisteessä, jokaisen työvaiheen viedessä saman ajan, kertoo Saarnio.

Tuotannon kehitys jatkuu

Perävaunutuotannossa, kuten teollisessa tuotannossa yleensäkin, pyritään mahdollisimman pitkiin valmistussarjoihin, mikä ei Suomen rajallisilla perävaunumarkkinoilla ole aina mahdollista. Aiemmin metalli- ja kokoonpanoteollisuudessa työskennelleen Komulaisen mielestä KOMElla on markkinoiden pienuudesta huolimatta loistavat mahdollisuudet tehostaa tuotantoaan juuri sarjatuotannon avulla. Merkittävää etua on verrattain suuresta kokonaisvolyymista, joka puutavaraperävaunujen ohella koostuu lähinnä sora-, turve- ja rahtikalustosta sekä vaihtolavaperävaunuista.

– Tällä hetkellä meillä on neljällä paikkakunnalla viisi eri tehdasta, jotka tekevät osin päällekkäisiä töitä. Jatkossa pyrimme keskittämään toimintojamme eri tehtaille mahdollisimman paljon päällekkäisyyksien välttämiseksi. Jokainen perävaunu suunnitellaan jatkossakin asiakkaan ajotehtävään soveltuvaksi, vaikka samalta tuotantolinjalta valmistuisi peräkkäin puuvaunuja ja hakekärryjä, vakuuttaa Komulainen.

Idässä mahdollisuudet – ja ongelmat

KOME aloitti vientiponnistelut idän suuntaan jo 1990-luvulla. Välillä kysyntä on ollut kiivaampaa, välillä hillitympää. Saarnion mukaan laajamittaisempi vientitoiminta venäläismarkkinoille alkoi oikeastaan vuonna 2005, jonka jälkeen maahan on toimitettu pienempiä sarjoja perävaunuja ja lavoja.

Komulaisen mukaan tuotannon kehittämisen myötä KOMElla on hyvät mahdollisuudet menestyä myös suuria sarjoja vaativilla vientimarkkinoilla. Tuotannon kehittämisen myötä läpimenoajat lyhenevät, mikä tietää nopeampia toimitusaikoja myös suomalaisasiakkaille.

– Kotimaassa sarjat ovat pääosin pieniä, joten kasvavan yrityksen on katsottava kasvaville markkinoille, joista lähimpänä meitä on juuri Venäjä, perustelee Komulainen.

Saarnion mukaan itämarkkinat ovat suuruudessaan myös haasteelliset varsinkin byrokratian osalta.

– Viranomaisten vaatimien dokumenttien laatiminen on paikoin perävaunun valmistusta haastavampaa työtä. Tyyppikatsastusta vastaavan sertifikaatin saaminen vei aikaa vuoden verran, toteaa Saarnio.

Haasteellisuudestaan huolimatta KOMEn miehet uskovat itämarkkinoilta löytyvän kysyntää suomalaiselle kalustolle.

– Meillä on kohta neljännesvuosisadan kokemus puutavaraperävaunuista, joita käytetään haastavissa olosuhteissa. Maantiekaluston ohella olemme tehneet myös terminaalikäyttöön soveltuvaa kalustoa, joka on suunniteltu raskaammille, jopa 120 tonnin hyötykuormille, muistuttaa Saarnio.

Komulaisen mukaan suomalaisyritysten etuna on myös länsimaisten materiaalien käyttö.

– Idässä on paljon terästeollisuutta, joskin tuotteiden laatu on edelleen vaihtelevaa.

KOME on kautta aikojen ollut ennakkoluuloton valmistaja, joka on uskaltanut ottaa perinteisen raudan ja ruostumattoman teräksen rinnalle myös uusia materiaaleja kuten alumiinia ja komposiittia.

– Kevään kuljetusnäyttelyssä esittelemme keveydeltään, kestävyydeltään ja käytöltään uutta ajattelua edustavia tuotteita niin rahtiliikenteeseen, puunajoon kuin soramontuillekin, lupaa Saarnio, joka ei tässä vaiheessa raota salaisuuden verhoa tämän enempää.

– Uusien ja ennakkoluulottomien tuotteiden avulla haluamme herätellä keskustelua kuljetuskaluston tulevaisuudesta, jatkaa Komulainen.

Ari Perttilä