Se helpompi rakennustapa

Tuohan on se perinteinen tapa rakentaa työkalua, joskaan ei sovi unohtaa sitä kaikkea työtä, jonka autoilija tekee itse pihallaan yön hiljaisina tunteina. Lukemattomat ovat ne ääri- ja lisävalot, audiolaitteita unohtamatta, jotka asennetaan autoon lauantai-iltana saunan lämpiämistä odotellessa.

Kokkolassa on otettu ennakkoluulottomia askeleita kuljetuskaluston varustelussa ja sen toteutuksessa, minkä ansiosta auton rakentaminen on aikaisempaa vaivattomampaa. Työkalun voi hankkia myös avaimet käteen periaatteella, jolloin autoilijan oman työn osuus jää vähäiseksi.

Shelter Transport AB Ruotsin Bergasta halusi näyttävään laivastoonsa uutta kalustoa. Yrityksen päällirakentajaksi ja perävaunuvalmistajaksi on nyttemmin valikoitunut Limetec Kokkolasta, joka on valmistanut lähinnä puutavaraa, taloelementtejä ja kappaletavaraa kuljettavalle yritykselle jo kolme vetoauton kuormatilaa sekä kaksi perävaunua.

Shelterin kalusto on verrattain näkyvää ja huomiota herättävää varsinkin värisävynsä ansiosta. Kirkkaankeltaista umpikaappiyhdistelmää ei voi olla huomaamatta tien päällä. Samainen viimeistelyn taso jatkuu ohjaamon sisällä, sillä kaikkien autojen ohjaamot on verhoiltu kauttaaltaan mustalla ja valkealla nahkalla. Sisustusratkaisuista ei haluttu tässäkään kohtaa tinkiä, vaikka yhdistelmää tarvittiin töihin melko nopeasti. Niinpä Shelterin nokkamies, Ulf Berggren oli halukas hankkimaan Suomesta ajoon valmiin auton, jonka sisustuskin olisi valmis ajoon.

– Kaupanteon yhteydessä Berggren kysyi mahdollisuutta sisustukseen, joka meiltä löytyikin yhteistyökumppanin avulla, kertoo Limetecin Lars Ahola.

Apuun hälytettiin Westcustomin parivaljakko Anne Österberg ja Kimmo Koivuranta, jotka laittoivat södertäljeläisyksiön uuteen kuosiin päällirakentamisen aikana.

– Alustan saavuttua Kokkolaan purimme ohjaamosta käytännössä kaikki pintamateriaalit kojelautaa ja istuimia lukuun ottamatta, kertoo Koivuranta. Vuoteet, katto- ja seinäverhoilut saivat pintaansa mustaa tai vaaleaa nahkaa, joka on helppohoitoista sekä näyttävän näköistä.

Vetoauton kaappia ja perävaunua oli Kokkolassa rakennettu verrattain paljon jo etukäteen, joten alusta ei viipynyt Pohjanmaalla kolmea viikkoa kauempaa. Westcustomin ompelimossa leikeltiin ja ommeltiin nahkaa Limetecin asentajien ruuvatessa kuormatilaa alustan päälle. Kummassakin osoitteessa edistettiin projektia omassa tahdissa, joskin maalihan oli kummallakin joukkueella yhteinen. Maalaustyön jälkeen kirkkaankeltainen Scania käännettiin Westcustomin pihaan, missä uuden pinnan saaneet verhoilumateriaalit kannettiin takaisin tupaan.

Ennen pintaverhoilun asentamista piti ohjaamoon tosin kantaa mittava määrä sähköjohtoa sekä LED-valaisimia, jotka tekevät ohjaamosta aikaisempaa viihtyisämmän työpisteen. Päästyään takaisin Ruotsiin, asennettiin autoon lisää suomalaista osaamista. Sweden Custom Parts, eli Thomas Thärnström ja Mikael Yliluoma toimittivat autoon mittavan määrän niin Härmässä kuin muuallakin Euroopassa valmistettuja rosteriosia, jotka viimeistelivät ajokin ulkonäön.

Ari Perttilä