Uutiset
Marssille turvetuotannon puolesta
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että turpeen energiakäyttö on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Turpeen haittaveron korotus ja EU:n päästökaupan hinnan nopea nousu ovat jo saaneet aikaan sen, että turpeen tuotantomäärät ovat laskeneet rajusti. Turpeen tuotannosta elantonsa saavat yrittäjät ovat hädissään.
Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä turve on luokiteltu uusiutuvaksi energiaksi. Suomessa äänestyksen perusteella turve määriteltiin uusiutumattomaksi energiamuodoksi. Itse äänestys meni tasan, tuloksen ratkaisi arpa!
Asian oikaisemiseksi turvetuotantoyrittäjät kautta maan järjestävät motorisoidun mielenosoituksen Helsingissä, ja toimittavat kansanedustajille tervehdyksensä ja huolensa asian alan tulevaisuudesta. Pohjanmaan suunnalta lähti matkaan toistakymmentä turverekkaa, ja tietojen mukaan autoja tulee ympäri Suomen niin, että huomenna Helsingissä on liikkeellä jopa yli sadan yhdistelmän rekkaletka.
Tavoitteena on, että turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi luonnonvaraksi naapurimaiden tapaan. ”Ei tällaisia asioita pitäisi ratkaista pitkä tikkua vetämällä. Suomessa kasvaa turvetta koko ajan enemmän kuin mitä sitä nostetaan. Eikö se silloin ole uusiutuvaa?”, kysyy yksi mielenilmauksen puuhamiehistä, kauhavalainen Markus Mantela. Muut tapahtuman organisaattorit ovat Mika Mantela, Jouko Pahkakangas ja Antti Alakotila.
”Turvevaramme ovat arvokkaammat kuin norjalaisten öljyvarat. Miksi niitä ei saa hyödyntää? Energiapuu ei tule riittämään missään nimessä korvaamaan turvetta”, sanoo Pahkakangas. ”Sama energiamäärä hehtaarilta saadaan täysikasvuisesta metsästä kuin turvesuosta. Erona on se, että metsästä se saadaan kerran 50–70 vuodessa, turvesuolta 20–30 vuotta joka vuosi. Sen jälkeen suo voidaan ennallistaa, metsittää tai ottaa nurmen kasvatukseen.”
Tapahtuman puuhamiesten mukaan puuhakkeen energiasisältö ei pakkaskeleillä riitä, turvetta tarvitaan avuksi, eikä haketta ole riittävästi saatavissa. Jo nyt hakkureihin syötetään tukkipuuta. Tulevaisuudessa tilanne heikkenee entisestää, kun ensi vuoden alun jälkeen Venäjä kieltää raakapuun ja hakkeen viennin.
Yrittäjien mukaan kyse on myös huoltovarmuudesta. Jos toimiala ajetaan alas, mitä tehdään kriisitilanteessa, kun ei enää ole koneita eikä osaavia tekijöitä nostamaan turvetta, jolla voitaisiin korvata tuontienergiaa?
”Kenen asumus kylmenee ensimmäisenä?”, yrittäjät kysyvät. Huoli on myös siitä, mistä saadaan kasvu- ja kuiviketurpeet kasvinviljelyyn ja eläintiloille. Niiden tuottaminen yksinään ei ole kannattavaa.
”Joku esitti lasivillan jauhamista kuivikkeeksi. Sopii kokeilla ensin omiin lakanoihin, miltä tuntuu”, Pahkakangas sanoo tuohtuneena.
Mika Mantela sanoo, että monet turvetuottajat ovat tehneet liiketoimintasuunnitelmat ja rahoitusjärjestelyt siinä uskossa, että tuotantoa voi jatkaa vuoteen 2030 saakka, ja siirtyä sen jälkeen toisenlaisiin töihin. ”Veropäätöksillä ala lopetetaan kuin seinään, ja yrittäjille jää miljoonalainat hoidettavikseen. Ei niitä palkkatöissä käymällä kuitata.”
Yrittäjien mielestä asiaan saataisiin korjaus yhdellä asialla: määrittelemällä turve uusiutuvaksi energiaksi.
Lue seuraavaksi
