Turvetuotannon alasajo – onko järkeä vai ei?

Suomen turvesoiden pintakerrosta hyödynnetään kasvu- ja kuiviketurpeena. Syvemmältä nostetaan kotimaisena energiana hyödynnettävää polttoturvetta, jolla on ollut vuosikymmenet merkittävä rooli Suomen kaukolämmön tuotannossa. Turveurakoitsijat aloittavat tuotantoketjun, jonka matkan varrella työllistetään suuri määrä ihmisiä erilaisissa ammateissa. Bioenergia ry on laskenut, että ala työllisti vuonna 2018 välilliset vaikutukset huomioiden noin 4 200 henkilötyövuotta. Työpaikkoja katoaa turpeen noston ohella esimerkiksi kuljetuksesta ja varastoinnista.

Nyt alaa kuristetaan hengiltä. Vain ja ainoastaan turpeesta elantoaan repivät urakoitsijat ovat kaikkein ahtaimmalla nykyisessä tilanteessa. Turveurakoitsijat ovat toki vuosikymmenten aikana kohdanneet paljon vaikeuksia ja tottuneet taistelemaan. Sään armoilla olevan elinkeinon harjoittamisen polku on ollut ylämäkivoittoista, mutta nyt tie on noussut kokonaan pystyyn.

Turvetta on varsin vaikeaa korvata, niin kotimaisena energialähteenä kuin kasvihuoneissa tai kotieläintiloilla. Turve on eläimille kuiva ja pehmeä makuualusta jossa eläimet pysyvät puhtaina. Eläin- ja puutarhatilojen ”käytetty” turve on hyvää maanparannusainetta. Edellä mainitussa käytössä turpeelle ei löydy taloudellisesti järkevää korviketta. Pelkän kasvuturpeen nosto ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa.

Mistä kotimaiselle korkealaatuiselle kasvuturpeelle sitten löytyy korvike? Sitä ei tiedä kukaan.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että turpeen energiakäyttö on puolitettava vuoteeen 2030 mennessä. Turpeen haittaveron korotus ja EU:n päästökaupan hinnan nopea nousu ovat jo saaneet aikaan sen, että turpeen tuotantomäärät ovat laskeneet rajusti.

Vuonna 2018 nostettiin Suomessa turvetta vielä noin 22 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna enää alle yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Nyt moni urakoitsija on jo lyömässä pillejä pakosta pussiin, eikä nosta ensi kesänä enää kuutiotakaan.

Kalliilla velkarahalla hankittu kalusto muuttuu arvottomaksi romuraudaksi, sillä erikoiskoneille ei löydy muuta käyttöä. On laskettu, että laitteiden ja koneiden arvosta häviää puolet eli noin 375 miljoonaa euroa. Jopa jo nostettua ja aumattua turvetta uhkaa jäädä polttamatta. Monen yrityksen sukupolvia jatkunut ketju katkeaa. Syrjäseuduilla ei korvaavaa työtä ole tarjolla, mikä aiheuttaa paljon inhimillistä murhetta.

Kun haittaveroa on nostettu äkkiä runsaasti, niin nyt kuljetetaan haketta lämpölaitoksiin esimerkiksi kaukaa itärajan takaa korvaamaan kotimaista turvetta. Monet turpeelle suunnitellut voimalaitokset eivät kuitenkaan sovellu edes parhalla mahdollisella tavalla hakkeelle. Sitran mukaan Suomessa on 50 voimalaitosta, jotka käyttävät turvetta joko pääpolttoaineena tai tukipolttoaineena energiantuotannossa. Monilla näistä laitoksista onkin edessään mittavat investoinnit tulevaisuudessa.

Valtiovallalta korvauksia romutetusta elinkeinosta toivovat urakoitsijat puhuvat hallitsemattomasta turpeen alasajosta. Maalaisjärki sanoisi, että edes jo aloitetut suot kannattaisi hyödyntää loppuun saakka ja näin taata monen ikääntyneen urakoitsijan eläkkeelle siirtyminen ja alan luonnollinen hiipuminen. Kun uusille turvesoille ei enää myönnettäisi lupia, niin alasajo olisi hallittua. Jälkipolvet ehtisivät myös pohtia elämäänsä uudelleen, sillä turvealaa tuskin moni enää harkitsee.

Pienessä, maailman mittakaavassa mitättömässä Suomessa tätä turpeen vainoamista on välillä vaikea käsittää. Suuressa, paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavassa Saksassakaan kivihiilen käyttöä ei ajeta kertarysäyksellä alas. Päästökauppamaksut porrastetaan hitaasti nouseviksi 10 vuoden ajanjaksolle. Näin energiantuottajat ja alan teollisuus saavat aikaa sopeuttaa toimintansa vähitellen.

Suomessa turve luokiteltiin päästökaupan maksujen kannalta kohtalokkaasti fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka esimerkiksi Ruotsissa se on uusiutuvien joukossa. Äänestystulos Suomessa meni tasan ja arpa ratkaisi turpeen kohtalon uusiutumattomaksi raaka-aineeksi.

Kansalaisaloite.fi -palvelussa kerätään kannatusilmoituksia turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi luonnonvaraksi sekä sähköverolain turveveron korotuksen kumoamiseksi. Voit kannattaa aloitteita allaolevista linkeistä:

Turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi

Sähköverolain turveveron korotus kumottava

Lue myös: Yrityksille 800 miljoonan euron tappiot energiaturpeen alasajosta.