Kaksi vuosikymmentä kuormakiristimien parissa

Esse Matic on alkujaan puutavaran maantiekuljetuksiin keskittyneen kuljetusliike Lind & Molander ay:n tuote, jota se alkoi valmistaa ja markkinoida vuonna 1978. Kiristimien tuoteoikeudet olivat 80-luvun lopulla Heikki Jokelalla, jolla oli Vaasassa raskaan kaluston korjaamo. Esko Hartvik teki hänelle tuolloin puutavara-autojen sähköasennuksia ja Jokela kauppasi kiristintuotetta hänelle. Hartvik on aina ollut kiinnostunut raskaan kaluston tekniikasta ja sen sovelluksista, joten hän innostui tuotteesta ja lähti siihen mukaan. Hart-Kiristin Oy perustettiin tämän seurauksena syyskuussa 1990.

”Oli hedelmällinen aika aloittaa, sillä taloudessa meni lujaa. Notkahdus tuli kuitenkin pian ja silloin oppi tekemään pitkää päivää”, muistelee Hartvik. ”Hydraulinen kiristin on edelleen lähes samanlainen kuin tuolloin. Uiva hydraulinen kiristin ja ilmatoimiset mallit on kehitetty tuon jälkeen.”

Erilaisia vaihtoehtoja

Yksi- ja kaksitoimisten hydraulikiristinten lisäksi Esse Matic -sarjaan kuuluu ilmatoiminen kiristin sekä paineilmasta käyttövoimansa saava hydraulikiristin. ”Neste on kiristyksessä hyvä, sillä siinä ei ole joustavuutta. Ilma taas on raskaassa kalustossa luonnollinen käyttövoima ja sitä on käytännössä kaikissa saatavana toisin kuin hydrauliikkaa. Esimerkiksi perävaunuun on usein yksinkertaisinta rakentaa kiristys paineilmatoimisesti. Ilma–hydraulisessa järjestelmässä hydraulikoneikkoa käytetään paineilmalla ja kiristys on näin hydraulinen”, kertoo Hartvik.

Esse Matic -järjestelmään kuuluu valvonta, jonka ansiosta kuljettaja tietää kuorman olevan kireästi sidottuna. Puukuorma tunnetusti tiivistyy matkalla ja sidonta löystyy. Esse Matic tunnistaa sidonnan paineen ja kiristää tarvittaessa sidonnan matkan aikana. Paineen laskettua kiristysrajalle ohjaamossa kuullaan summeriääni. Näin kuljettaja tietää, että kuorma on tiivistynyt ja summeriäänen loputtua, yleensä muutaman sekunnin kuluttua, sidonta on jälleen kunnossa. Jos sidonnassa ilmenee jokin ongelma tai ilmaantuu vika, summeri ei sammu ja kuljettaja tietää mennä tarkastamaan sidonnan.

Oma valmistus

Hartvik valmistaa kiristimet pitkälle omana työnä. Komponentteja toki hankitaan valmiina ja osia tulee myös alihankinnasta, mutta kokoonpanon Hartvik tekee kokonaan itse. Hartvikilla on Laihian Jukajassa halli, johon sopii sisälle täyspitkä yhdistelmä katkaisematta. Näin asennukset onnistuvat asianmukaisissa omissa lämpimissä tiloissa, mutta tarvittaessa Hartvik lähtee asentamaan myös asiakkaan luokse. ”Ennen kävin paljonkin asentamassa Itä- ja Pohjois-Suomessa kiristimiä”, sanoo Hartvik. ”Ennen autoilijat varustelivat usein itse autonsa ja kiristimiä siirrettiin autosta toiseen. Nykyään yleisimmin koko valmis auto halutaan valmiina ’avaimet käteen’. Kiristimiä asentavat ja myyvät myös päällirakennevalmistajat.”

Rakenteeltaan Esse Matic -kiristimet ovat varsin yksinkertaisia, vahvarakenteisia ja laadukkaista, hyvin korroosiota kestävistä materiaaleista valmistettuja. ”Rakenteet ovat sinkittyjä, sillä maalattu ei menesty yhtä kauan kovissa suolaa ja mekaanisia kolhuja käsittävissä olosuhteissa. Tiedän, että yksillä kiristimillä on ajettu yli 15 vuotta kiristinten oltua useammassa autossa. Varaosia ei runko-osiin mene käytännössä muuten kuin kaluston kaatumisten yhteydessä. Kuluvia osia ovat jouset, vaijerit, liinat ja koukut. Niitä saa minulta ja jälleenmyyjiltä.”

Mahdollisuuksia moneen

Automaattista kiristysjärjestelmää käytetään pääasiassa puutavara-autoissa, mutta Hartvik näkee paljon mahdollisuuksia myös monien muiden rahtilajien ajossa. ”Olen kehittänyt esimerkiksi eräälle norjalaiselle kuljetusliikkeelle kiristinjärjestelmän paperirullien kiinnittämistä varten. Näissä ongelmana on, että rullaa ei voi sitoa tiukasti liinalla yli, vaan siihen on keksittävä jokin muu keino. Valitettavasti tuo kuljetusliike joutui ongelmiin ennen kuin kiristin saatiin käyttöön, joten nyt minulla on hyvä molemmin puolin kiristävä malli varastossa.”

”Monipuolista rahtia ajaviin autoihin on haasteellista kehittää kiristysjärjestelmiä, sillä erilaiset kappaleet tarvitsevat erilaisia kiristystapoja. Mahdollisuuksia monipuolisiinkin järjestelmiin on kyllä olemassa ja tarvettakin löytyy, sillä sidonta vie paljon aikaa ja se on pakollista. Kehitystyöhön voisi käyttää paljon nykyistä enemmänkin aikaa. Kiristysjärjestelmän pitää helpottaa kuljettajan työtä, olla suhteellisen halpa, mutta erityisesti luotettava”, listaa Hartvik vaateita järjestelmille.

Monessa mukana

Kiristimien lisäksi Hartvik tekee alihankintana sähkö- ja konekorjauksia sekä teollisuushitsauksia. Yhtenä yhteistyökumppanina on KWH Pipe, jonka palveluksessa Hartvik oli yli kymmenen vuotta ennen raskaan kaluston korjausuraansa. Yksi merkittävä urakka on Lohjalla rakennettava kaasuputkilinja, joka työllistää tällä hetkellä säännöllisesti.

Muoviputkia valmistavaan KWH Pipeen liittyy myös Hartvikin aivan eri linjalle suunnittelema tuote – hirvitorpedo. Tämä ei ole järeä hirvenkaatoase, vaikka nimestä voisi sellaistakin ehkä päätellä, vaan se on kaadettujen hirvien metsästä kuljettamista varten tehty muoviputkeen perustuva laite. Hirvi liikkuu huomattavasti pienemmällä voimalla torpedon sisällä kuin ilman sitä eivätkä sarvetkaan ole hankaluutena. Hirvitorpedo sopii hyvin myös mönkijällä vedettäväksi.

Harrastuksiin kuuluu, edellä mainitustakin arvaten, hirvenmetsästys. Hänellä on myös kennel-toimintaa hirvikoirien parissa ja tarhassa onkin kolme käyttövaliota ja toiset kolme hankkimassa arvonimeä. Hartvik harrastaa lisäksi aktiivisesti liikuntaa ja on osallistunut jo 15 vuoden ajan kuuden kestävyysurheilulajin yhteiskilpailuun Kalevan Kierrokseen. ”Tällainen harrastus katkaisee hyvin työn. Numerolappu kun on kaulassa, niin ei tule kyllä edes linnunlauluja kuunneltua.”

Liikkuvan työnsä ja harrastustensa takia Hartvik on paljon poissa kotoa. ”Vaimo on onneksi ollut pitkämielinen”, kiittelee Hartvik.

Juha Kuusjärvi