JAMK:n mittaus – sidontaliinoja käytetään usein liian pitkään

Jyväskylän ammattikorkeakoulu                                                                                             13.06.2016

Sidontaliinan vauriot voivat vaarantaa kuormanvarmistuksen

Maantiekuljetusten turvallisuudessa kuormanvarmistuksella on erittäin merkittävä rooli. Huono kuormanvarmistaminen voi aiheuttaa vaurioita kuormaan ja kuormatilaan sekä heikentää työturvallisuutta ja liikenteen henkilöturvallisuutta. Tämä käy ilmi Jyväskylän ammattikorkeakoulun logistiikkalaboratoriossa tehdyissä mittauksissa.

Kuormanvarmistaminen tehdään kappaletavarakuljetuksissa tuennalla kuormatilan rakenteisiin ja usein myös sidonnalla. Sidontaan käytetään useimmiten rataslukkovöitä eli sidontaliinoja, jotka soveltuvat vahvan rakenteen ja venyvyyden ansiosta erilaisten tuotteiden varmistamiseen ja erilaisiin sidontamenetelmiin. 

JAMKin logistiikan koulutusohjelmassa tutkittiin vuoden ajan sidontaliinojen kulumista ja vaurioitumista kappaletavaraliikenteen kuljetusyrityksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka nopeasti ja kuinka paljon sidontaliinojen murtolujuus ja venymä muuttuivat kuljetusliikkeen käytössä. Sidontaliinat olivat sidontakyvyltään (LC-arvo) 1700 daN, 2000 daN ja 2500 daN.

– Mittaukset toteutettiin JAMKin logistiikkalaboratoriossa hyödyntäen sidontavälineiden testaamiseen suunniteltua mittalaitetta. Murtolujuuden ja venymän mittaamisen lisäksi JAMKissa kehitetyllä mittalaitteella voi tarvittaessa rasittaa sidontavälinettä halutulla voimalla halutun syklimäärän verran, logistiikan koulutusohjelman projekti-insinööri Antti Vanhala toteaa. 

– Tutkimuksen käyttöön merkityt sidontaliinat annettiin kuljetusyrityksen käyttöön yhtä aikaa ja niitä haettiin kuljetusyrityksestä testattavaksi neljän, kahdeksan ja kahdentoista kuukauden käytön jälkeen. Sidontaliinoja luovutettiin testikäyttöön hiukan yli 200, mikä vastaa neljää prosenttia yrityksen vuotuisesta sidontaliinojen hankintamäärästä.

Uusien sidontaliinojen murtolujuus ja venymä vastasivat sidontaliinassa ilmoitettuja arvoja. Suuntaa antavien tulosten mukaan venymä ei juurikaan muuttunut edes vuoden käytön jälkeen.

– Uutinen on erittäin hyvä, sillä sidontaliinan sopivuus esimerkiksi ylisidontaan perustuu venyvyyteen ja palautumiskykyyn. Murtolujuus muuttui sen sijaan jo lyhyen käytön jälkeen. Neljän kuukauden käytön jälkeen eniten sidontaliinan murtolujuus aleni 1700 daN sidontaliinoissa, Vanhala sanoo.

– Murtolujuus heikkeni noin 30 %. Myös 2000 daN sidontaliinoissa oli havaittavissa miltei saman suuruinen rakenteen heikentyminen. 

Kuljetusyrityksellä oli mahdollisuus poistaa käytöstä tutkimukseen tarkoitetut huonokuntoiset sidontaliinat. Vaikka kaikki testattavat sidontaliinat kerättiin suoraan ajoneuvoista, oli sidontaliinoissa suuriakin vaurioita. Yleisimpiä vaurioita olivat viillot ja nirhaumat sidontavyössä.

–Vuoden käytössä olleita sidontaliinoja testattiin kahdeksan kappaletta, joista kaksi rikkoontui alle sidontakyvyn arvossa ja yksi juuri voiman ylitettyä sidontakyvyn arvon. Näissä kolmessa sidontaliinassa oli jo suuria visuaalisesti havaittavia vaurioita, Vanhala tiivistää.

Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että sidontaliinoja käytetään usein liian pitkään, vaikka sidontaliinassa olisi selkeitä vaurioita. Kuljettajia tulisikin ohjeistaa vaihtamaan sidontaliinat uusiin, kun niissä havaitaan esimerkiksi viiltoja, selkeitä murtumia tai nirhaumia. Tutkimus kuitenkin todistaa, että sidontaliinat kestävät sidontakyvyn rasituksen, jos sidontavyö tai metalliosat eivät ole pahoin vaurioituneet.

Lisätietoja:
Antti Vanhala, projekti-insinööri, 050 336 4514, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologia