Blogi
Investointeja väyliin
Lokakuun alussa järjestetyssä Liikenne- ja viestintäfoorumissa pitämässään linjapuheessa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoi julkisen talouden tervehdyttämisen olevan välttämätöntä, jotta kansalaisten turvallisuudesta ja ydinpalveluista pystyttäisiin huolehtimaan.
Ministeri sanoi, että liikenne- ja viestintäministeriö ja sen hallinnonala tulevat osallistumaan julkisen talouden tervehdyttämiseen. Hän kuitenkin painotti, että säästöjen ohella myös investoidaan. Liikennehankkeita toteutetaan tällä hallituskaudella lähes kolmella miljardilla eurolla.
Tulevan vuoden talousarviossa liikenteen investointeihin varataan lähes 600 miljoonaa euroa, joista korjausvelan purkamiseen osoitetaan 250 miljoonaa. Ranne sanoo, että tiestöä tullaan korjaamaan ympäri Suomea kuljetusalan, teollisuuden ja jokaisen suomalaisen arjen turvallisuus ja tarpeet edellä.
Olisiko vihdoin ymmärretty ottaa tikku pois kämmenestä, eikä vain hoidettu sen aiheuttamaa tulehtunutta haavaa? Tulehtuneella kädellä ei saa mitään tehdyksi, eikä huonokuntoisen liikenneverkon takana arki suju.
Tulevan vuoden investointirahasta leijonan osa menee pääradan kahteen suureen hankkeeseen, joilla kohennetaan Helsinki-Riihimäki-väliä ja Tampereen henkilöratapihaa. Rataverkollakin on korjausvelkaa, ja sen pienentämiseen tähtääville hankkeille on varattu suunnittelurahaa.
Tieverkolla erittäin tärkeä valtatie 4:n kehittäminen jatkuu, ja Lievestuoreen kohdalla valtatien 9 turvallisuuden parantaminen saa rahoitusta. Myös satamatietä Pietarsaaressa parannetaan.
Tulevia vuosia ajatellen hallitus on päättänyt edistää myös muiden jo päätettyjen hankkeiden suunnittelua nopeutetusti. Tieverkolla näitä hankkeita ovat E18 Raisio-Naantali, mt 180 Kurkela-Kuusisto, vt 5 Leppävirta-Kuopio, vt 8 Edsevö-Lepplax ja Ytterjepon eritasoristeys, vt 4 Vestonmäki ja Palokka, sekä mt 642 Äänekosken silta. Kaikki edellä mainitut kohteet kaipaavat parantamista liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Moni tärkeä kohde jää silti vielä odottamaan.
Työnaikaisella suunnittelulla säästöjä
Tässä yhteydessä on hyvä mainita jo valmistunut tiehanke, jolla parannettiin vt 19:llä vilkkaasti liikennöidyllä Seinäjoen ja Lapuan välillä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman totesi hankkeen valmistumisseminaarissa hankkeen valmistuneen paitsi aikataulussa, myös noin miljoona euroa alle budjetin, vaikka maanrakentamisen kustannustaso on viime aikoina noussut merkittävästi.
”Budjetti alitettiin tiiviin ja toimivan yhteistyön ansiosta, sillä yhdessä urakoitsijan kanssa löydettiin toteutusaikana säästökohteita, jotka eivät näy negatiivisesti tien käyttäjille”, Wihlman sanoi. Olisiko vanha viisaus siitä, että ei tarvitse säästää, kun vain lopettaa tuhlaamisen, käynyt toteen työmaalla?
Oli sitten kyse rata- tai tieverkosta, olemassa olevan kunnostaminen ja uuden rakentaminen työllistävät kone- ja kuljetusyrittäjiä, eikä kuntoon saatetun väylän ylläpitokaan hoidu ilman tekevien ihmisten työpanosta. Kunnossa oleva tie auttaa kaikkia tienkäyttäjiä vähentämään liikkumisen kustannuksia ja siitä aiheutuvia päästöjä. Junilla suoritettu tavaraliikennekin tarvitsee melkein poikkeuksetta kumipyöräliikennettä tuekseen, vähintään kuljetusketjun toisessa päässä.
Tietä voi tavallaan verrata koneeseen tai laitteeseen: Jos hyväkuntoista konetta huolletaan huolellisesti, se pysyy pitkään hyvänä. Rikkoutunutta konetta ei huoltamalla kuntoon saa, vaan se täytyy korjata, mikä tulee huoltoa kalliimmaksi. Samalla tavoin satsaamalla riittävästi tien hoitoon voidaan kalliilta korjaamiselta välttyä.
Niin rata- kuin tieverkkokin on laitettava viipymättä kuntoon. Ilman toimivaa liikenneverkkoa ei yhteiskunnassa voida taata turvallisuutta ja palveluiden tasapuolista saatavuutta, puhumattakaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä.
Turvallista syksyä!
Artikkelikuva: Shutterstock
Lue seuraavaksi
