Rokkaava Amarok

Tonniluokan pick-upit ovat varsin suosittuja kuljetusvälineitä niin Etelä-Amerikassa, Australiassa kuin Afrikassakin. Pick-upit ovat eteläisellä pallonpuoliskolla meidän pakettiautoihin verrattavia ajokkeja, joilla hoituvat useimmat arjen ja vapaa-ajan kuljetustehtävät. Myös Volkswagenin leirissä uskotaan segmentin tulevaisuuteen, sillä viisivuotisen kehitystyön tuloksena syntynyt Amarok on nyt tuotanto- ja myyntikunnossa.

”Amarokin avulla otamme osamme maailmanlaajuisista markkinoista, jotka näyttävät autovalmistajan silmin varsin lupaavilta”, summasi uuden ajokin tuotekehitykseen tiiviisti osallistunut Stefan Lutz lanseeraustilaisuudessa juhannuksen alla.

Lutzin mukaan Amarok on suunniteltu raskaisiin ja vaativiin työoloihin, joskaan vapaa-ajan ajotehtävissä vaadittavia ominaisuuksia ei ole unohdettu. Nimensä mukaan Amarok rakastaa kiviä, joten vaativat maastot lienevät ajokille otollisinta maaperää. Amarokin päämarkkina-alueella Etelä-Amerikassa asiakkaat vaativat ajokeiltaan kestävyyttä, kuljetuskykyä ja luotettavuutta, vastaavasti Euroopassa turvallisuus ja ympäristöseikat yhdessä polttonestetalouden kanssa ovat seikkoja, joita ei tuotekehityksen aikana sovi sivuuttaa. Lutzin mukaan Amarokin tyhjästä alkanut tuotekehitys olikin varsin haastavaa juuri useiden, jopa ristiriitaisten ominaisuuksien yhteensovittamisen vuoksi.

Tekniikka auttaa myös maastoajossa

Kaikista vaikeuksista ja haasteista huolimatta ovat Volkswagenin insinöörit onnistuneet niputtamaan monet ominaisuudet kokonaispituudeltaan reilun viiden metrin ajokkiin. Konehuoneessa voimaa tahkoaa 2,0 litran common rail-kone, josta on tarjolla 122- ja 163-hevosvoimaiset versiot. Voimalinja jatkuu aina kuusiportaisella manuaalivaihteistolla, jonka jälkeen alkaakin vaihtoehtojen maailma.

Kaikki Suomeen tuotavat Amarokit ovat nelivetoisia, joko jatkuvalla tai kytkettävällä nelivedolla varustettuja, joskin tehtaan tuotanto-ohjelmaan kuuluu myös takavetoinen vaihtoehto. Jatkuva neliveto rakentuu Audi Quattrosta tuttuun Torsen-tekniikkaan, joka huolehtii optimaalisesta voiman jakautumisesta etu- ja taka-akselille. Normaalioloissa voiman jakosuhteena on 40:60.

Erityisen haastaviin maasto-oloihin voidaan lähteä alennusvaihteistolla ja pitkittäislukolla varustetulla ajokilla, jossa on erikseen kytkettävä neliveto. Taka-akselin lukko löytyy sekin varustelistalta sellaista kaipaavalle. Maastoajoa helpottavat muun muassa mäkilähtöavustin ja Hill Desent Assist, joka hillitsee nopeuttaa laskettaessa alamäkiä alle 30 km/h nopeudella. Vastamäkeen voidaan kiivetä myös tyhjäkäynnillä, jota moottorinohjausjärjestelmä hallitsee. Kuljettaja voi kaasun annostelun tai jarrun painamisen sijaan keskittyä täysin ohjaamiseen.

Lukkiutumaton jarrujärjestelmä yhdessä maastoajon kanssa on yhdistelmä, joka ei perinteisesti ole sopinut yhteen. Volkswagen on vienyt jarrujen kehitystä eteenpäin ja Amarokin varustukseen kuuluu myös maastossa toimiva ABS-järjestelmä. Perinteinen ABS estää pyörän lukkiutumisen, mutta Off-Road ABS salliikin pyörän hetkellisen lukkiutumisen, minkä ansiosta jarruttavan pyörän eteen kasautuu menoa hidastavaa irtomateriaalia. Maastoajossa merkitykselliset muotoilun yksityiskohdat löytyvät lähinnä etu- ja takakulmista. Valmistajan mukaan Amarokin kohtaamiskulma on 28 astetta jättökulman ollessa 23,6 astetta eikä syvyydeltään puolimetrinen vesiestekään keskeytä matkantekoa.

Amarok rakentuu perinteiselle tikapuurungolle, jossa etuakselin jousitus on hoidettu kierrejousin. Takapäässä jousitus taasen riippuu vetotavasta. Jatkuvan nelivedon yhteydessä käytetään kolmilehtistä lehtijousitusta, joka mahdollistaa 2,82 tonnin kokonaismassan. 3,04 tonnin kokonaismassaan päästään viisilehtisellä Heavy Duty-jousituksella, joka on valittavissa kytkettävän nelivedon yhteyteen ilman lisähintaa. Suomalainen pakettiautoverotus suosii kokonaismassaltaan raskaampia autoja, joten pakettiautoksi rekisteröitävät Trendline-mallit ovat Suomessa lähtökohtaisesti Heavy Duty-jousituksella varustettuja 3,04 tonnin ajoneuvoja.

Kaksipaikkainenkin tulee

Amarokin tuotanto alkoi viime vuoden lopulla Argentiinan Pacheconissa, mistä on lyhyt matka päämarkkina-alueelle. Alkuvaiheessa tuotanto koostuu yksinomaan viisipaikkaisesta double cab-versiosta, joskin ensi vuoden aikana markkinoille talutetaan myös kahdella istuimella varustettu single cab, joka kasvattaa kuormatilan pituutta noin 70 senttimetrillä.

Double cab-ohjaamon perässä on pituudeltaan 1,55 metrin kuormatila, jonka leveys pyöräkoteloiden välistä on 1,22 metriä. Kantavuutta ajokeilla on mallista riippuen 663-1137 kiloa, kokonaismassan asettuessa maksimissaan 3040 kiloon. Hevosharrastajia sekä moottoriurheilijoita kiinnostaa varmasti 2800 kilon perävaunumassa, joka tullee lähiaikoina nousemaan 3000 kiloon. Tehdasasennetun vetokoukun yhteydessä kasvatetaan myös jäähdytyskapasiteettia, jotta moottorin lämpötila pysyisi optimaalisena myös kaikkein haastavimmissa vetotehtävissä.

ESP-ajonhallintajärjestelmä on vakiovarusteena kaikissa malleissa ja vetokoukulla varustetuissa yksilöissä käytetään laajennettua järjestelmää, joka osaa tulkita myös perävaunun liikkeitä. Kaikki Suomeen tuotavat autot varustellaan jo tehtaalla vetokoukkuvalmiudella, joten meillä myytävissä Amarokeissa on aina laajennettu ESP ja korotettu jäähdytyskapasiteetti.

Itävallan maisemissa ajetut ensityypit osoittivat Amarokin olevan todellinen maastoajon työjuhta, joka jatkaa matkaansa kunnes pyörä lopettaa pitämisen. Alennusvaihteiston avulla välitykset saadaan lyhyiksi, mikä edesauttaa etenemiskykyä säästäen samalla kytkintä. Nopean tutustumisen perusteella kuljettajan resurssit ovat useimmissa tapauksissa ajoneuvon tarjoamia mahdollisuuksia rajallisemmat.

Amarokin suunnittelua ohjasivat maastoajon tarpeet, joskin pikiteidenkin vaatimukset on nekin huomioitu varsin ansiokkaasti. Ajokin korkeudesta ja rengastuksesta johtuen ominaisuudet maantiellä eivät ole tuttuja urheiluautoista, mutta lähelle perheautoa on kuitenkin päästy. Esitteiden perusteella Amarokin suorituskykyä ei kuitenkaan päästä ulosmittaamaan suomalaistiestöllä ilman vaaraa välittömään ajokortittomuuteen johtavia seurauksia.

Ari Perttilä