Tukiainen Group – alituspalvelua ympäri vuoden

Suuntaporauksissa tarvitaan vettä, mikä voi asettaa haasteita pakkasilla tehtäviin töihin. Konepörssi kävi tutustumassa eräänä helmikuun hyytävänä pakkasaamuna Tukiainen Group Oy:n työmaahan Stenbackantiellä Espoossa. Poratankoihin yön aikana jäätynyt liuos piti ensin sulatella kaasupolttimilla, ennen kuin vesijohtoputki pystyttiin vetämään edellisenä päivänä avattuun reikään.

VM Suomalaisen työmaalla Tukiaisen tehtävänä oli tehdä aliurakointina kaksi alitusta. Pakkasaamuna käynnistettiin muovisen, 560 millimetrin halkaisijalla olevan PEH-vesijohtoputken vetämistä edellisenä päivänä suuntaporauksella tehtyyn pilottireikään. Talvi ei ole suuntaporaajan ystävä, mutta työmaiden tiukat aikataulut edellyttävät alituksien ympärivuotista urakointia.

”Talviaikaan tehtävien porauksien toteutuma pienenee, samalla kulupuoli kasvaa. Pakkasettomaan aikaan voi kaikki työvälineet jättää illalla niille sijoilleen. Talvella pitää muun muassa kelata letkut sisään sekä liuostaa koneet yöksi. Pahimmassa tapauksessa kolmannes työpäivästä voi mennä erilaiseen ”puljaamiseen” ja lämmittämiseen ennen kuin varsinaiseen työhön päästään. Tällä työmaalla yksin lumen puskemiseen alueelta kului jo monta tuntia. Pakkasrajaksi olemme ilmoittaneet -10 celsiusta, mutta jos työ on kesken, on kylmemmilläkin ilmoilla saatettava työ päätökseen”, aloittaa toimitusjohtaja Niko Tukiainen montun reunalla Espoossa.

Kuopassa odotti putkeen sokealla laipalla kiinnitetty avarrin vedon aloitusta. Mikael Penttinen teki parhaansa sulatellessaan poratankoja. Yöllä pakkanen oli käynyt jossain 15–20 asteen tienoilla. Vesijohtoputki oli hitsattu yhteen 18 metrin kangista ja odotti vetoa lumen peittämänä maan pinnalla.

”Eilen suuntaporasimme Espoonjoen alta tämän 80 metrin pituisen reiän auki noin kolmessa tunnissa. Maaperä on pehmeää savea. Avarrin on 600 millimetriä halkaisijaltaan, mutta on tässä kohteessa laajennettu 800 millimetriin. Joen alla porauksen syvyys on noin 4,5 metriä veden ja kaksi metriä joenpohjan alapuolella. Syvimmillään käydään kuudessa metrissä noin 20 metriä ennen porauksen aloituskaivantoa, joka on noin neljä metriä syvä ja tuettu pontein”, jatkaa Tukiainen.

Myöhemmin päivällä poratangot saatiinkin sulaksi ja putki solahti bentoniittiliuoksen vauhdittamana joen alle muutamassa tunnissa.

”Suuntaporauksessa osa ajasta kuluu veden hakuun ja tässä yksikössä on viiden kuutiometrin vesisäiliö bentoniitin sekoittamiseen. Tulossa on 15 kuution vastaava kontti vaihtolavalla, joka tulee nopeuttamaan porauksia entisestään.”

Isoläpimittaisten putkien pitkiä vetoja ei mielellään keskeytetä, sillä pysähtynyt putki vaatii uudelleen liikkeelle lähtöön paljon voimaa, jolloin on vaarana esimerkiksi putken katkeaminen. Usein edetään pitkälle iltayöhönkin työn saattamiseksi loppuun kertavedolla. Muoviputki kun ei kestä kovin suurta kitkaa.

Tukiaisen mukaan joskus huonosti hitsattu putkiliitos on antanut periksi, mutta onneksi jo maan päällä. Muoviputki saa venyä 10 prosenttia vedon aikana.

”Meillä on joustava henkilökunta, joka ymmärtää työn eri vaiheet ja haasteet”, lisää Tukiainen.

Espoon työmaalle oli tulossa vielä toinen, tontteja alittava poraus. Poralaitteena Espoossa oli Vermeer D36x50, jonka vetovoima on 16 tonnia. 560 millimetrin kokoista putkea sillä pystyy vetämään maksimissaan noin 300 metrin matkan. Vermeerissä poratankoja on aina 600 metrin pituiseen alitukseen saakka.

Vähemmän kaivamista

Erilaisten porausmenetelmien käyttö on lisääntynyt. Tämä on huomattu Tukiaisellakin. Liikevaihto on vuonna 2020 koettua notkahdusta lukuun ottamatta ollut tasaisessa kasvussa, mikä johtuu juuri alituspalveluiden lisääntyneestä kysynnästä. Kun vuonna 2016 liikevaihto oli hieman yli miljoonan euron, liikutaan nyt jo yli kahdessa. Työntekijöitä on kahdeksan, mikä tarkoittaa sitä, että kolme työmaata voi olla samaan aikaan käynnissä.

”Aiemmin suuntaporauksia käytettiin esimerkiksi paikoissa, joissa ei voinut kaivaa. Kuten juuri vesistöjen alituksissa. Nykyään huomattavasti useammin suuntaporausta merkitään suunnitelmissa paikkoihin, joissa on mahdollista vain porata. Suunnittelijatkin ottavat yhä enemmän yhteyksiä ja kyselevät eri menetelmien soveltuvuudesta kohteisiin. Joskus suunnitelmia saadaan muutettuakin jälkikäteenkäytettävän menetelmän osalta. Ja onhan tämä paljon ekologisempaa. Jopa puolen kilometrin metrin vetoihin päästään kahdella kuopalla. Ei tule massanvaihtoja eikä liikennehäiriöitä. Kalustoa tarvitaan paljon vähemmän työmailla ja ympäristö säästyy sekä työn aikana että jälkitöiden osalta. Uskon, että jatkossa näille menetelmille on entistä kovempi kysyntä”, povaa Tukiainen.

Poraamalla mennään myös kaikkien rakennelmien ja roudankin alta. Kaupunkioloissa kaivaminen on hidasta. Vesi- ja viemäriputkien päällä risteilee kaikenlaisia kaapeleita ym. rakenteita, joita ei alittamalla tarvitse häiritä.

Maaseudulla maanomistajien vaatimuksista porataan yhä useammin peltojenkin alta. Tämä onnistuu myös kasvukautena, päinvastoin kuin pintojen auki kaivaminen.

Monipuolinen palvelu

Tukiaiselta on saatavana kaikki eri porausmenetelmät. Näitä ovat työntöporaus, tarkkuustyöntöporaus, vasaraporaus, suuntaporaus ja junttaus. Menetelmä valitaan maalajin ja tarkkuusvaatimusten mukaan. Maan alle tosin voi aina kätkeytyä yllätyksiä. Tästä syystä työmailla pyritään poraukset tekemään aina ennen muita vaiheita, kuten kaivutöitä.

Tarkin menetelmä on tarkkuustyöntöporaus, jota käytetään esimerkiksi viettoviemäreiden vedoissa. Sen hallitseminen vaatii porarilta eniten kokemusta. Pilottitanko ajetaan kameran avulla millimetritarkkuuteen. Varsinkin yli 30 metrin alituksissa tarkkuustyöntöporaus on ainoa vaihtoehto saada aikaan tarkka kaato.

”Tarkkuustyöntöporaus on tietenkin kalliimpi tehdä kuin muut menetelmät, mutta myös tarkin ja pitkissä tarkkuutta vaativissa vedoissa ainoa vaihtoehto. Kävimme taannoin Alankomaissa tutustumassa vastaaviin töihin. Siellä lyhyet 20 metrin pituisetkin alitukset tehdään aina pilottiporaamalla ja sen jälkeen tarkkuusporaamalla. Pilottiporauksella eliminoidaan putken painumisen riski. Uskon, että tämä menetelmä lisääntyy tulevaisuudessa, kun sen edut ymmärretään entistä paremmin.”

Joskus poraukset osuvat kiveen. 600 millimetrin putkeen ryömitään silloin poraamaan reikiä. Kivi panostetaan ja räjäytetään pois edestä. Räjäytyksen jälkeenkin pitää vielä käydä tarkastamassa tilanne, usein happinaamari päässä. Ahtaan paikan kammoa ei saa tuntea.

”Yksi työntekijämme meni jopa 400 millimetrin putkeen sisään. Sidoimme kuormaliinat kaverin jalkoihin, jotta saimme vedettyä hänet pois”, sanoo itsekin monessa 600 millimetrin putkessa vieraillut Niko Tukiainen.

Sipoossa kallion läpi

Toinen, noin viikonpäivät kestänyt työmaa löytyi Sipoosta, missä käynnissä oli 70 metrin vasaraporaus tien alle noin 4–5 metrin syvyyteen. Tiedossa oli, että eteen osuu moreenia sekä kalliota ja siitä syystä teräksisten suojaputkien (273 ja 219 mm) asennukseen valittiin menetelmäksi juuri vasaraporaus. Suojaputket porattiin paineviemäriä (160 mm) ja vesijohtoa (110 mm) varten. Murskepedille monttuun pedatun, ylitorniolaisen Geonexin valmistaman HZR 400 -poralaitteen maksimi porausläpimitta on 500 millimetriä.

”Kokeilemme tässä uutta lisävarustetta. Geonexin kehittämä järjestelmä pitää sisällään ohjattavan kärjen. Sen avulla putken ohjaaminen oikeaan suuntaan on mahdollista.”

Ensimmäiset 24 metriä Sipoossa sujui nopeasti, mutta sen jälkeen maalaji tuli kovemmaksi ja kalliotakin matkalle osui. Etenemisnopeus oli vierailuhetkellä noin kuusi metriä 2–4 tunnissa.

”Pyrimme siihen, että kalusto on mahdollisimman monipuolista ja toimintavarmaa. Olosuhteet savimontuissa ovat kovat ja likaiset, joten turhia hienouksia ei koneisiin haluta. Perustekniikka pitää olla mahdollisimman yksinkertaista. Hyllyissä pitää olla paljon erikokoisia porakärkiä kaiken kokoisille putkille. Esimerkiksi tähän Geonexin valmistamaan laitteeseen on saatavana kaikki koot välillä 168–500 millimetriä. Olemme kasvattaneet lisälaitevalikoimaa aina eteen tulevien työmaiden tarpeiden mukaan”, toteaa Tukiainen.

Tämä alkanut vuosi näyttää töiden suhteen Tukiaisellakin valoisalta. Kalenteri on myyty toukokuulle saakka eli kolmen kuukauden puskuri työmaissa on poikkeuksellisenkin hyvä.

”Tässä työssä aikataulussa pysyminen on ensiarvoisen tärkeää. Nykyaikaisen kaluston ja ammattitaitoisen henkilökunnan avulla pystymme tekemään kaikenlaiset poraukset nopeasti ja laadukkaasti”, päättää Tukiainen.

Lopuksi hän kaipaisi alalle koulutusta. Erilaisten porausmenetelmien hallinta vaatii paljon tietotaitoa. Nyt porarit oppivat työn ohessa, eikä ammattitaitoista työvoimaa ole juuri saatavilla.

• Lue myös: Tukiainen Group Oy tekee alitukset ja tukee kaivannot.