Markku Suominen jatkaa Koneyrittäjien puheenjohtajana

Koneyrittäjien 54. liittokokous valitsi koneyrittäjä Markku Suomisen Eurajoelta jatkamaan liiton puheenjohtajana tulevan kaksivuotiskauden vuodet 2024 ja 2025. Suominen on ollut Koneyrittäjien puheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien. Varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2024 ja 2025 valittiin koneyrittäjä Marko Vainionpää Alavudelta.

Artikkelikuva: Markku Suominen (vas.) ja Marko Vainionpää.

Liiton hallitukseen vuosiksi 2024 ja 2025 valittiin uutena jäsenenä Toni Hautala Isojoelta ja jatkokaudelle Seppo Saarelainen Lieksasta.

Koneyrittäjien hallituksesta on puolet erovuorossa vuosittain. Nyt valittujen lisäksi Koneyrittäjien hallitukseen kuuluvat ensi vuonna: varapuheenjohtaja Teemu Tolppa Janakkalasta ja hallituksen jäsenet Kimmo Kulojärvi Kemijärveltä, Pasi Mikkonen Pihtiputaalta ja Timo Pyykkö Joensuusta. Heidät on valittu omille kaksivuotiskausilleen liittokokouksessa vuosi sitten.

Vuodeksi 2024 liiton energiavaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Marko Vainionpää, maarakennusvaliokunnan puheenjohtajaksi Seppo Saarelainen ja metsävaliokunnan puheenjohtajaksi Teemu Tolppa. Koneyrittäjien liiton 54. liittokokous kokoontui Savonlinnassa 28.–29. päivänä lokakuuta. Koneyrittäjät ry on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien yrittäjä- ja työnantajajärjestö.

Maksuajat saatava kuriin

Suominen tarttui liittokokouksessa tärkeään aiheeseen.

”Pienten koneyritysten pitäminen asiakkaan pankkina maksuaikoja pidentämällä on maksuaikalain vastaista. Tällaisesta suurten yritysten harjoittamasta maksusuoritusten kreikkalaistamisesta on päästävä eroon”, vaati Suominen avatessaan Koneyrittäjien liittokokouksen Savonlinnassa.

Koneurakointialoilla on tyypillistä, että konetyöpalveluita tuottavat koneyritykset ovat pieniä suhteessa palveluja ostavaan asiakkaaseen.  Usein palveluiden tuotantoketjut ovat pitkiä ja koneyritys on alihankintaketjun loppupäässä.

”Maarakennusalan suuret asiakkaat tyypillisesti vaativat pitkiä, jopa 60 päivän maksuaikoja, vaikka ne itse ovat saaneet maksun esimerkiksi tilaavalta ELY-keskukselta 21 päivän maksuajalla. Maksuaikojen pidentäminen pienten koneyritysten käyttämiseksi asiakkaan pankkina on maksuaikalain vastaista. Tässä mallia voisi ottaa puunkorjuusta, jossa vaikka Metsä Group ja UPM eivät ole sortuneet tällaiseen vedätykseen”, toteaa Suominen.

Lainsäädäntö kaipaa selventämistä sekä viranomaisvalvontaa, jotta ongelmasta päästään kattavasti eroon. Yksipuolisesti sanellut pitkät maksuajat eivät ole kenenkään etu, vaan niihin on puututtava.

”Nyt kun korot ovat nousseet merkittävästi ja taloudellinen tilanne on kiristynyt, ongelma korostuu entisestään.  On kaikkien etu, että maksuliikenne toimii joutuisasti.”