Koukku-Koponen Oy uusiin toimitiloihin Kuopiossa

Varkaudesta toiminta laajeni vuonna 2006 Kuopioon, 2009 avattiin toimipisteet Jyväskylään ja Savonlinnaan. Maantieteellisesti Koukku-Koponen kattaa merkittävän osan itä- ja keski-Suomesta. Kuopioon valmistui vuoden 2009 lopussa aivan uudet, vajaan 600 neliömetrin kokoiset toimisto- ja hallitilat.

”Olemme aina tehneet projektitöitä koko Suomessa. Viime vuonna lisäksi myös Ruotsissa ja Virossa. Asiakkaitten toivomuksesta ja palvelun edelleen tiivistämiseksi olemme perustaneet toimipisteet lähemmäs asiakasta. Esimerkiksi sekä täällä Kuopiossa että Savonlinnassa ei ollut kovinkaan paljon tarjontaa tai paremminkin kilpailua ennen meitä. Savolaisella on aina ”näläkä” ja se laittaa laajenemaan”, virnistää toimitusjohtaja Juha Koponen aluksi.

”Toimipisteemme sijaitsevat nyt mukavasti aika lähekkäin. Kaluston ja miesten siirtely onnistuu helposti ja vehkeet saadaan nopeasti työmaalta toiselle. Varkauden ja Kuopion väli kestää nosturiautolla tunnin ja Jyväskylään on täältä Kuopiosta puolentoista tunnin siirtymä. Kun henkilökuntaa on töissä laajalta alueelta, on logistiikka helpompaa järjestää.”

Kuopion uusissa tiloissa tapaan toimitusjohtajan lisäksi Kuopion pisteestä vastaavan työnjohtajan Pauli Ylikärpän sekä projektipäällikkö Kari Paarnion. Paarnio on myös Kuopion pisteen toinen omistaja. Juha

Airaksinen on Varkauden pisteen nostomestari, Väinö Vartiainen on työnjohtajana Jyväskylässä. Tämä viisikko muodostaa yhdessä melkoisen nostoalan tehonyrkin. Ylikärppä tuli Koposen palvelukseen vuonna 2006 myytään yrityksensä Nostopalvelu Ylikärppä Ky:n Koposelle. Vahvan tietojenkäsittelyn yrittäjätaustan omaava Paarnio tuli Koposelle nostohommiin vuona 2005.

”Vaikka koko 2000-luku onkin ollut kiireistä kasvun aikaa, niin vuonna 2006 ala kiihtyi toden teolla. Näimme yhdessä, että tarvetta nostopalveluille on muuttotappiollisen Varkauden ulkopuolellakin. Varkaudessa esimerkiksi hyvän asiakkaamme Stora Enson paperitehdas suljetaan, ellei paperin kysyntä elvy lähitulevaisuudessa. Laaja asiakaskunta ja iso maantieteellinen alue helpottaa koneitten ja kuljettajien työllistämistä”, kertovat miehet.

”Ja Kuopio on kasvanut. Kun vuonna 2006 aloitettaessa meillä oli täällä pari konetta, niin nyt kanta on kymmenkunta yksikköä”, täydentää Ylikärppä.

”Voimalaitosten, niin pienten kuin suurtenkin rakentaminen on ollut edelleen vahvaa. Kesä oli notkahdus ja sen jälkeen liikkeellelähtö oli hidasta, mutta myöhempi syksy viime vuonna käynnisti projekteja ja loppuvuodesta 2009 olikin normaali työllisyystilanne. Esimerkiksi voimalinjojen rakentaminen on työllistänyt meitä. Pienrakentaminen ei ole koskaan ollut merkittävää liikevaihtoamme ajatellen, mutta tärkeää silti. Joka viikko tänäkin vuonna on pystytetty talopaketteja jossain päin ja ensi vuodeksi odotetaan rakentamisen vain kiihtyvän. Talopaketteja onkin kuulemma myyty ensi vuodeksi ihan kivasti”, valottaa Koponen eri alojen näkymiä.

”Niin ja nyt jos koskaan kannattaa rakentaa. Kalustoa on saatavilla”, lisää Paarnio.

10 vuotta on maksimi

Kuopion uusissa, maalämmöllä lämmitettävissä toimitiloissa on viisi huoltopaikkaa ja sisään sopii suurimmatkin Liebherrin, Tadanon ja Terex Demacin nosturit.

”Hoidamme itse kaikki päivittäiset huollot kuten rasvaukset ja öljynvaihdot. Suuremmissa ongelmissa turvaudumme maahantuojien huoltopalveluihin. Tosin kalusto on 2000-luvulla hankittua ja kyllä sitä nukkuu yönsä paremmin, kun tietää että koneet ovat uusia ja pysyvät kunnossa. Maksimi pitoaika on 10 vuotta, jolloin tunteja on kertynyt yleensä 10.000-15.000”, laskeskelee Koponen.

Eikä koneitten toivota olevan hallilla vaan töissä.

”Ensin rakennetaan kunnon korjaamotilat ja sitten toivotaan, että ne ovat aina tyhjät. Näin meillä täällä Savossa.”

”Kalusto siis pyritään pitämään uutena ja iskukykyisenä. Esimerkiksi ilmanpaine- ja hydrauliikkaletkut hapertuvat ja ruostuvat aikanaan ja aiheuttavat sitten ongelmia. Kun kone tulee tiettyyn ikään, ei enää auta vaikka kuinka huoltaisi. Harmeista pääsee eroon yleensä siinä vaiheessa vain vaihtamalla koko kone. Ainoastaan kunnon kalustolla taataan asianmukainen palvelu”, vakavoituu Koponen.

Palvelun tason yrityksellä takaakin käytössä oleva ISO 90001:2008 laatusertifikaatti. Se edellyttää mm. henkilökunnan ammattitaitoa ja kouluttamista

Koneet Koposella varustellaan aina mm. ilmastointilaitteella ja kaikissa nostureissa on puomikamerat.

”Aikanaan kuskit niitä vähän vastustelivatkin turhina kapistuksina, kun nykyään kone on rikki jos kamera ei toimi ja keikalle ei lähdetä”, miettii Paarnio.

”Vaikka kurottajakalustossa on vain Merloja, niin nostureissa on useampaa merkkiä. Yksi toimittaja ei yleensä pysty kattamaan kaikkia työvaatimuksia. Eri kokoluokissa eri valmistajien koneitten ominaisuudet vaihtelevat. Esimerkiksi jossain merkissä voi olla täyshydraulipuomi ja toisessa tappilukitteinen järjestelmä, joka rajoittaa teleskooppausta. Hankittavan koneen ominaisuus on syytä punnita asiakkaan näkökulmasta. Olemme ostaneet uusia ja käytettyjä koneita niin kotimaasta kuin suoraan ulkomailtakin”, lopettaa Koponen.

Koponen kouluttautuu myös itse. Hän pitää tärkeänä vähintään parin vuoden välillä käytävää alan koulutusta. Parhaillaankin miehellä on meneillä talouspäällikkökoulutus Kuopion yliopistossa. Paarnio taas opiskelee toimitusjohtajakoulutuksessa samassa paikassa.