Katupöly kuriin oikeilla laitteilla

Lähestymme jälleen sitä aikaa vuodesta, jolloin katupöly etenkin kaupungeissa muodostaa vaikean ongelman. Keväällä lämpötilat nousevat ja ilman kosteus vähenee. Maalis-toukokuussa lumen ja jään sulamisen seurauksena ilmaan vapautuu runsaasti kaduilta hiukkasia.

Myös liikenne ja etenkin nastarenkaat nostavat katupölypitoisuuksia hengittämässämme ilmassa. Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla asiaan on paneudettu jo noin kymmenen vuoden ajan erilaisten tutkimuksien avulla. Ilmanlaatua onkin kyetty parantamaan kehittämällä työmenetelmiä ja kalustoa. Kuvan kaltaisia vedettömiä menetelmiä olisikin syytä välttää.

Keväinen katupöly on edelleen vaikeimpia ilmansuojelun ongelmia Suomessa, vaikka sen vähentämiseksi on tehty runsaasti työtä monissa kunnissa.

Pääosin jauhautuneesta kivianeksesta koostuvan katupölyn vähentämiseen ja torjuntaan liittyviä tutkimuksia on tehty Suomessa jo kaksi ja kolmas on parhaillan menossa. Kapu tehtiin vuosina 2006-2010 ja Redust 2011-2014. Käynnissä oleva Kalpa on kaksivuotinen ja päättyy tänä vuonna.

Tutkimusten yhtenä toteuttajana ja koordinoijana on yhdessä muiden tahojen kanssa toiminut, vuonna 1988 perustettu Nordic Envicon Oy. Kysessä on ympäristön kunnostuksen ja tutkimuksen palveluja tuottava yritys. Liiketoiminta koostuu pilaantuneiden maiden kunnostuksesta, kaatopaikkapäästöjen käsittelystä sekä ilman hiukkastutkimuksesta.

Vantaan kaupungin junailemassa seminaarissa tutkimustuloksia esitteli NE:n johtaja Kaarle Kupiainen.

”Katupölyn torjunta on tärkeää ihmisten terveyden kannalta. Me tutkijat puhumme PM10–pitoisuuksista. Nämä alle 10 mikrometrin eli millimetrin tuhannesosan kokoiset hiukkaset ovat ihmiselle vaarallisimpia. Ne kulkevat hengitysilman mukana syvälle keuhkoihin ja osa jää sinne. Kokoluokka on sellainen, että silmällä tätä pölyä ei voi havaita. Näkyvä katupöly sisältää paljon myös suurempia hiukkasia, joita ei tutkimuksissamme kuitenkaan huomioida. Kaikki pöly on ihmiselle haitallista”, aloittaa Kupiainen.

Jokainen on varmaan kuullut radiosta varoituksen huonosta ilmanlaadusta. Tämä tarkoittaa sitä, että lähestytään sallittua rajaa tai se on jopa ylitetty. EU onkin määrittänyt raja-arvon PM10-hiukkasten vuorokausipitoisuuksille. Tällä hetkellä se on 50 mikrogrammaa kuutiometrille ilmaa. Yhdellä mittausasemalla raja-arvon ylityksiä saa olla enintään 35 kappaletta vuodessa.

”Tutkimustuloksia hyödyntämällä on pölyhaittoja kyetty pääkaupunkiseudulla oleellisesti vähentämään”, tietää Kupiainen.

Vuoden syklissä katupölyn kiertokulku on seuraavanlainen. Syksyllä, kun nastarenkaat otetaan käyttöön, pöly alkaa kerääntyä ympäristöömme. Talvella ja alkukeväästä liukkaudentorjunta hiekoituksineen ja suolan levityksineen lisää pölyn keräytymistä entisestään. Vaikka hiekoitusta käytetään pääasiassa muualla kuin ajoteillä, leviää osa hiekoitusmateriaalista aina ajoteillekin.

Keväällä, kun hiekan nosto ja katujen pesu alkaa, käynnistyy myös pölyn vapautuminen ilmaan. Tätä kestää keväällä useita viikkoja. Loppukevät ja kesä itsessään jatkavat siitä mihin pölyntorjuntakalusto lopettaa.

Sulamisvedet, sateet ja ilmavirrat poistavat osaltaan pölyä katujen ja teiden pinnoista.

Hienojakoinen PM10 pöly on haasteellinen myös kalustolle. Edellä maintuissa tutkimuksissa onkin koitettu selvittää, eri koneiden ja laitteiden kykyä poistaa tätä haitallista pölyä katujen pinnoilta. Myös kansainvälisiä tutkimukasia asiasta on. Tosin meillä tuttua hiekoitusta ei Keski-Euroopassa tehdä. Suolan käyttö on runsasta.

”Monissa ulkomaan tutkimuksissa ongelmana on, että lähtötasoa ei ole mitattu kyllin tarkkaan. Oleellisinta luotettavien tulosten saamiseksi on saada  pölyn määrä ennen ja jälkeen toimenpiteen tarkasti mitattua sekä pinnoilta että ympäristöstä. Myös kadun varren leijuvan pölyn pitoisuusmittaukset pitää tehdä kahteen kertaan, ennen ja jälkeen toimenpiteen”, valistaa Kupiainen. Kuvan Nuuskija-auto on pienhiukkasten mittaamiseen soveltuva, liikkuva laboratorio. Kuva: nuuskija.metropolia.fi.

Mitä karkeammasta hiekasta on kysymys, sitä helpompaa se on nykymenetelmin poistaa. Kun raekoko on välillä 0,1-0,2 millimetriä, niin lakaisukoneilla siitä saadaan talteen 83 prosenttia. Kun liikutaan 63 mikrometriä pienemmissä hiukkasissa, on talteenottoprosentti enää alle 50.

Märkäseulotun hiekoitusmateriaalin pölypäästöt ovat pienemmät kuin kuivaseulotun.

Redust-tutkimuksessa oli tavoitteena löytää parhaat ja kustannustehokkaimmat talvikunnossapidon toimenpiteet, materiaalit ja tekniikat, joilla katupölyä (PM10) voitaisiin vähentää. Testejä tehtiin Helsingissä Suurmetsäntiellä ja Vanhalla Porvoontiellä. Mittauksiin kehitetyn Nuuskija-auto kulkureiteillä testejä tehtiin myös Helsingin lisäksi Espoossa ja Vantaalla. Pölytasot (PM10) mitattiin ennen toimenpidettä samana päivänä ja heti lakaisun, pesun ym. jälkeen. Muutamana tulevana päivänä tehtiin seurantamittauksia kahdesti päivässä. Näin tarkkailtiin sitä, miten tehty toimenpide tehoaa ja miten vaikutus muuttuu suhteessa aikaan.

Tarkkailtavana kalustona olivat pelkkä pesu perinteisellä imulakaisukoneella, imulakaisu + erillinen painepesu sekä nykyaikaisin pesevällä imusuulakkeella varustettu lakaisukone.

Vantaan kaupunki on nimennyt pesevän imuauton nokkelasti Pimuksi. Tällaisia on käytössä Helsingin kaupungilla. Vantaallakin on yksi oma sekä vielä alihankintana tarpeen mukaan lisää.

Redust-tutkimuksen mukaan selvästi paras pesutulos saavutetaan pesevällä imusuulakkeella varustetulla Pimulla. Edelleen tutkimustulosten perusteella perinteistä imulakaisukonetta ei yksinään suositella PM10-pölyn poistamiseen. Se sopii karkean materiaalin poistoon ja yhdessä painepesun kanssa myös PM10-päästöjen vähentämiseen. Erittäin pölyisella tiellä 40 prosenttia PM10 hiukkasista saatiin kerättyä Pimun avulla.  Hieman pölyisellä tiellä prosenttiluku oli enää noin 16. Vaikutus alkoi laskemaan seuraavina vuorokausina ja viikon kuluttua vaikutus erittäin pölyisellä tiellä oli enää vajaat viisi prosenttia.

Tähän palautumisnopeuteen vaikuttaa tietenkin se, kuinka iso koealue oli. Jos lähelle jää pölyisiä katu- tai tieosuuksia, levittäytyy pöly nopeammin puhdistetuillekin alueille. Redustin puitteissa tutkittiin myös 10 prosenttiseksi laimennetun kalsiumkloridin (CaCl2) vaikutusta pölynsidonnassa. Sen todettiin olevan tehokas menetelmä vähentää pölypäästöjä tien pinnasta.

Tutkimusten aloittamisen jälkeen pääkaupunkiseudulla on saavutettu hyviä tuloksia. Esimerkiksi Mannerheimintiellä PM10-pitoisuudet ovat pudonneet useita kymmeniä prosentteja ajanjaksolla 2006-2015. Myös Vantaalla, Nuuskija-auton reitillä on mitattu samansuuntainen kehitys. Ilmatieteenlaitos ylläpitää ilmanlaatu.fi -sivustoa, mistä voi tutkia mittauspisteiden tuloksia ja ylityksiä.