Uutiset
Kaivosala Suomessa rämpii lupaviidakossa
Kaivosten lukumäärä Suomessa on supistunut 25 vuodessa. Vuonna 1987 toiminnassa oli 59 kaivosta, kun viime vuoden lukumääräksi Kaivosteollisuus ry ilmoittaa 43. Suuntaus on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että nykyaikaisen elämänmenon takaajina kaivoksilla on erittäin suuri merkitys kaikille ihmisille. Kulutamme enemmän kaikkea, ja esimerkiksi kasvava akkuteollisuus ja Suomen pyrkimys olla siinä maailman kärkimaiden joukossa vaatii uusien kaivosten avaamista tulevaisuudessa. Myös energiatuotannon suunnan muutokset vahvistavat osaltaan metallien kysyntää.
Akkumineraaleja ovat esimerkiksi litium, koboltti ja nikkeli. Meilläkin kartoitetaan ja etsitään uusia alueita, joilta muun muassa edellä mainittuja raaka-aineita löytyisi. Kaivosteollisuus ry:n tietojen mukaan esimerkiksi litiumin kysyntä kasvaa maailmassa eniten eli 22-kertaiseksi (+2 109 %) vuoteen 2050 mennessä. Myös muissa tärkeissä energiametalleissa kysynnän kasvu on prosentuaalisesti kolminumeroista.
Kaivoksen perustaminen on kuitenkin mutkikas prosessi ja pitkien lupaprosessien takana. Sekä kaivos- että ympäristölaki sanelevat pitkälti toteutuuko kaivos malmin etsintäluvan ja löydön sekä varauksen teon jälkeen tuotantoon saakka.
Erilaisia matkan varrella tarvittavia lupia ovat muun muassa varaus-, kaivos-, ympäristö-, vesitalous ja kaivosturvallisuuslupa. Valvovia ja hyväksyviä tahoja ovat muun muassa Tukes, Valtioneuvosto, Aluehallintovirasto sekä Ely-keskus. Maalaisjärjellä ymmärtää, että ennen kuin kivelle tehdään ensimmäinen alkupaukku, kuluu vuosia ja taas vuosia.
Vuonna 2022 malminetsintää meillä teki 54 yhtiötä, jotka investoivat toimintaansa yli 80 miljoonaa euroa.
Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä osa kaivoksen perustamisprosessia. Tämä on tärkeä yksityiskohta ajatellen ihmisiä, jotka asuvat kaivosten lähettyvillä. Usein perustettava kaivos kohtaa paikallisten ihmisten ankaraa vastustusta ja aiheuttaa valitusprosesseja. Huoli on varsin ymmärrettävää. Harva haluaa naapuriinsa kaivosta.
Kaivosteollisuus ry:n mukaan varauslupa heltiää 20 päivässä, etsintälupa 120–730 päivässä. Näistä etsintäluvista vain yksi tuhannesta johtaa kaivoksen avaamiseen. Varsinaisen kaivostoiminnan lupien saaminen kestää 3–8 vuotta.
Kun ilmastonmuutos on jatkuvasti tapetilla, on syytä muistuttaa, että kaivostoiminta ja louhinta tuottavat erittäin vähän kasvihuonepäästöjä verrattuna moneen muuhun alaan. Kaivosteollisuus ry:n mukaan sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sekä jäähdytysliiketoiminnat tuottavat yhdessä eniten kasvihuonepäästöjä hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna (n. 11 milj. tonnia). Teollisuus tuottaa suurin piirtein saman verran kasvihuonekaasuja kuin edellä mainitut. Myös esimerkiksi maatalous (n. 8 milj. t) ja kotitaloudet (n. 6 milj. t) ovat ilmaston muutoksen suhteen paljon kaivosalaa (alle 1 milj. t) kriittisemmässä osassa. Tilasto on vuodelta 2020.
Lisää kaivoksia
Suuren yleisön suhtautuminen kaivoksiin on muuttunut 2020-luvulla nopeasti. Kun vuonna 2021 väittämään ”En haluaisi Suomeen enää yhtään kaivosta” täysin eri mieltä oli vain 40 prosenttia, niin kahta vuotta myöhemmin luku oli jo 50 prosenttia suomalaisista.
Suurten raaka-ainetuottajien kuten Venäjä- ja Kiina-riippuvaisuuksia halutaan nyt vähentää ja tämä merkitsee niin eri hyödykkeiden tuotantolaitosten ”kotiuttamista” kuin myös eri mineraalien lähisaatavuuden parantamista.
Suomi on riippuvainen edellä mainittujen maiden kaivosteollisuuden tuotteista, mutta tilanne on vastaavanlainen koko Euroopan Unionin alueella. EU kuluttaa kaikista maailman mineraaleista 20 prosenttia, mutta tuottaa vain kolme prosenttia.
Yhtälö on melko kestämätön. Esimerkiksi Venäjä louhii tällä hetkellä 43 prosenttia maailman palladiumista ja 21 prosenttia vanadiinista. Ensi mainittua käytetään muun muassa autojen katalysaattoreissa, tietokoneissa ja matkapuhelimissa. Jälkimmäinen on tärkeä raaka-aine teräsmetalliseoksissa, puolustusteollisuudessa ym.
Vuonna 2022 Suomen 43:n kaivoksen kokonaislouhintamäärä oli Tukesin mukaan 119,4 miljoonaa tonnia. Hyötykiveä tuosta määrästä oli 49,6 ja sivukiveä 69,8 miljoonaa tonnia.
Kolme suurinta kaivosta meillä ovat Terrafame (42,9 Mt), Boliden Kevitsa (36,4 Mt) ja Yara Siilinjärvi (23,3 Mt). Ne vastasivat yhdessä 86 prosentin osuutta kokonaislouhinnasta. Metallimalmirikasteita tuotettiin vuonna 2021 2,1 miljoonaa tonnia ja kotimainen jalostusaste oli korkea eli 87 prosenttia.
Kaivosala työllistää noin 5 500 ihmistä, joista 48 prosenttia on alihankkijoita.
Kaivosteollisuus ry on alan edunvalvoja. Siihen kuuluvat 58 jäsentä edustavat muun muassa kaivosyhtiöitä, teknologia- ja laitetoimittajia, urakoitsijoita ym. Jäsenyritysten liikevaihto on noin kuusi miljardia euroa. Yhdistyksen mukaan Suomessa on vahvat ja runsaat raaka-ainevarat, joiden käyttöönottoa pitää lisätä. Kaivosala toivoo muun muassa lupa- ja menettelyprosessien nopeuttamista.
Lue seuraavaksi
