Infra ry:n ajoneuvonosturijaosto huolissaan – ajoneuvonosturialan kuljettajakoulutuksessa edelleen ongelmia

Tässä käyttöasetuksessa määrätään, että yli 5 tonnin nostokyvyn omaavan ajoneuvonosturin kuljettajalla tulee olla ammattitutkinto tai sen soveltuva osa.  Sama vaatimus koskee myös torninosturin kuljettajia ja lievempiä pätevyysmääräyksiä on asennustöissä myös yli 25 tonnimetrin kuormausnostureiden käyttäjille. 

Asetuksen perusteella alalle on vahvistettu ammattitutkinnon soveltuvan osan perusteet ja niiden mukaan kuljettajan on hallittava ”ajoneuvonosturinkuljettajan perusosaaminen”, joka pääsääntöisesti tarkoittaa yhden koneen/konetyypin turvalliseen kuljettamiseen riittäviä tietoja ja taitoja ja tästä saa erillisen todistuksen. Erityisesti työmarkkinajärjestöt niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin vaativat aikanaan asetusta laadittaessa tällaista perustutkintoon verrattavaan pätevyyttä ja ajatus silloin oli, että täyden ammattitutkinnon voisi saada vasta muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen.  Näin yleensä on muillakin toimialoilla ja myös kouluttajien edustaja yhtyi valmistelun työryhmävaiheessa tähän näkemykseen.

Varsinaisen täyden ammattitutkinnon tutkintotodistuksen voi saada sen jälkeen, kun tutkinnon neljä pakollista osaa on suoritettu. Nämä osat ovat em. perusosaaminen, valinnaisen (toisen koneen/konetyypin) ajoneuvonosturin käyttö, nosturin rakenne, huolto ja korjaus sekä nostosuunnitelmien todentaminen.  Aiemmin ajoneuvonosturia sai kuljettaa suorittamalla koko ammattitutkinnon ja tutkintovaatimuskin koski koneen koosta riippumatta kaikkia ajoneuvonosturin kuljettajia.  Vanhan tutkinnon suorittamiseen kurssikeskuksissa kuului yleensä myös työharjoittelu yrityksissä ja sitä varten kouluttaja antoi soveltuviksi katsomilleen oppilaille ns. väliaikaisen nosturikortin harjoittelun ajaksi. 

Väliaikaiset nosturikortit poistuivat uuden asetuksen myötä

Työsuojeluhallinto on julkaissut laajan Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia -oppaan vuonna 2009 ja siinä todetaan mm. että asetuksessa ei ole enää erillistä pykälää, jonka
mukaan kouluttavalla oppilaitoksella olisi oikeus myöntää oppilaalle opetuksen vaatima tilapäinen tai rajoitettu oikeus kuljettaa nosturia pätevän henkilön valvonnassa niin kuin aikaisemmassa käyttöpäätöksessä oli. 

Koulutuksen aikana nosturin kuljettamiseen noudatetaan työturvallisuuslain 11 §:ä, jonka mukaan vaarallista työtä saa tehdä pätevän henkilön välittömässä valvonnassa.  Erityisen tärkeää on arvioida kyvyt ja taidot siinä tapauksessa, että opetukseen liittyy nosturin kuljettamista työpaikalla.

Asetuksen sisällön muutoksista huolimatta alan suurin kouluttaja eli Faktia Oy:n nosturikoulutus Forssassa pyrkii edelleen tarjoamaan työllisyyskoulutuksensa oppilaita yrityksille ”työharjoitteluun” ilman, että nämä olisivat suorittaneet soveltuvan osan näyttökoetta ja ilman tästä kirjoitettua todistusta. 

Käyttöasetuksen teksti on kuitenkin kaikessa karuudessaan sellainen, että voidakseen itsenäisesti kuljettaa yli 5 tonnin ajoneuvonosturia, kuljettajalla on pakosta oltava tuo osatutkinto suoritettuna.  Koulutuskäytännön ja asetuksen sisällön välille on muodostunut selvä ristiriita, jonka ratkaisuun ei ole tähän mennessä löytynyt avainta.  Toinen valtakunnallinen kouluttaja, Oulun Aikuiskoulutus, on sen sijaan muuttanut kuljettajakoulutustaan alan eri osapuolten yhdessä hyväksymän asetuksen mukaiseksi ja valmistaa oppilaat näyttökokeeseen asti ja antaa hyväksytyille todistuksen osatutkinnosta. 

Alan yrittäjien kannalta tässä kulminoituu sellainen ongelma, että harjoittelijan aiheuttamaa mahdollista vahinkoa tarkastellaan em. seikkojen valossa eikä ennakkotietoa ”välittömän valvonnan” laadusta tai laajuudesta tietenkään saa kaikkiin tapauksiin viranomaisilta, ei ainakaan sitovasti. Näin ollen yritys ottaessaan harjoittelijan Forssasta, ottaa myös täyden riskin tämän aiheuttamista vahingoista. Näinhän se on muutenkin työntekijöiden osalta, mutta harjoittelijasta saa koulutuskorvauksen kurssikeskus, ei työnantajayritys.
 

Ei työharjoittelijoita ilman osatutkintoa!

Niinpä Infra ry:n ajoneuvonosturijaosto on kahteen eri otteeseen päättänyt suositella jäsenilleen, että ns. työharjoitteluun otetaan ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat koulutuksen päätteeksi suorittaneet edellä kerrotun perusosaamisen osatutkinnon ja omaavat siis oikeuden itsenäiseen työskentelyyn. Sanomattakin on selvää, että työhön tullut uusi kuljettaja joutuu aluksi yrityskohtaisen jatkoperehdytykseen eikä hän aluksi tietenkään voi työskennellä yksin työmailla. Mutta heti kun taidot ja rutiini riittävät, pätevyys nosturikuskiksi on olemassa.

Keskustelu ja neuvottelut ongelmakohdan ratkaisemiseksi jatkuvat, mutta työnantajien mielestä hyvää tarkoittava asetuksen muutos on nyt kääntynyt heitä vastaan. Taloudellisiin seikkoihin perustuva koulutuksen ohjaus ei voi olla parasta mahdollista yhteistyötä ja sitä kuitenkin tarvittaisiin pienellä, erikoistuneella työalalla.

Koulutuksen ongelmallisuus

Faktia Oy noudattaa tilaajan kanssa tehtyä sopimusta, jossa määritellään ohjattu työssäoppiminen osaksi koulutusta. Suoritettuaan koulutuksen, johon sisältyy työssäoppimisjakso on koulutettava voinut näyttää osaamisensa tutkintotilaisuudessa
ja näin saanut asetuksen (VNA 403/2008) mukaisen oikeuden ja valmiudet työskennellä itsenäisesti ajoneuvonosturilla. Tästä koulutettava on saanut osatutkintotodistuksen ”ajoneuvonosturinkuljettajan perusosaaminen”.  Tilaajan tahtotilana on ollut tutkintotilaisuuden järjestäminen todellisissa olosuhteissa.  Täyden tutkinnon koulutettava voi suorittaa nykyisen asetuksen mukaisesti. Olemme keskustelleet Infra ry:n edustajien kanssa koulutuksen ke­hittämisestä ja toivommekin hedelmällistä yhteistyötä saadaksemme kehitettyä koulutusta paremmin yrityksien tarpeita palvelevaksi. Tarkoituksena on uudistaa koulutusohjelmia sekä kehittää uutta mm. nostolaitesimulaattori ja sen käyttö koulutuksessa. Uskomme että yhteis­työssä alan toimijoiden kanssa saamme yhdessä luotua toimintamallin, joka tyydyttää kaikkia osapuolia ja pääsemme yhdessä tekemään sitä työtä, jota kaikki pidämme tärkeänä, eli yritysten kilpailukyvyn ja ammattitaitoisen työvoiman saannin varmistamisen.

Mika Palanen
Johtaja
Faktia Oy

Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen näkemys ajoneuvonosturialan tutkintotilanteeseen

Ammatillisessa opiskelussa käytetään nykyään monia menetelmiä ja välineitä. Mikään tekniikka ei kuitenkaan korvaa todellisia työolosuhteita ja tekemällä oppimista niillä välineillä, joilla varsinainen työ tehdään. Tekeminen on tärkeä keino ammatillisen opetuksen konkretisoinnissa.  Kaikkia ammatteja opiskellaan tekemällä harjoituksia sekä oppilaitoksessa että aidoissa työtehtävissä. Oppilaitoksessa tehtävien työharjoitusten tulee nosturialalla vastata turvallisuuden ja tilanteiden osalta todellisten työolosuhteiden tasoa. Työpaikoilla tapahtuvaa opettajien ja työnantajien edustajien yhdessä ohjaamaa harjoittelua kutsutaan työssäoppimiseksi. Työssäoppiminen tarkoittaa kaikkeen ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluvaa opintojen osaa, mitä ilman ammatillista tutkintoa tai tutkinnon osaa ei käytännössä voi suorittaa.

Kaikki intressitahot tunnustavat nosturinkuljettajan ammatin vaativuuden ja tietävät kuljettajatutkintoon valmistavalle koulutukselle asetettavat tehokkuus- ja laatukriteerit. Uusittaessa viime vuonna ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinnon perusteita ei hyvistä pyrkimyksistä huolimatta onnistuttu, vaan ristiriitaisten tavoitteiden kompromissina syntyi tutkintorakenne, joka on kaikkien osapuolten kannalta on­gelmallinen. Sen seurauksena työn­antajat eivät saa osaavaa työvoimaa, opiskelijat ja tutkinnonsuorittajat  turhautuvat  ja veronmaksajien kustantamat koulutuspanostukset valuvat hukkaan. Samalla koulutuksen järjestäjiltä meni mahdollisuus järkevään koulutus- ja tutkintotoimintaan, koska tiukalla ja rehellisellä tutkintorakenteen tulkinnalla nosturiopiskelijaksi tulevalla pitäisi olla jo se osaaminen ja tutkinto suoritettuna, jota hän tulee opiskelemaan. Oppilaitoksille tulee palauttaa opiskelu­aikaisen ajoluvan myöntämisoikeus, koska nosturin käytön harjoittelu tapahtuu aina samoilla lainalaisuuksilla suorituspaikasta ja opiskeluvaiheesta riippumatta. Mahdottomaan tutkintorakenteeseen ajauduttiin tarkastelemalla pääasiassa vain työvoimakoulutusrahoituksella järjestettävän koulutuksen ehtoja ja niitäkin liian vapaasti arvioiden. Unohdettiin muut rahoitusmuodot ja koulutuksen toteutustavat. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus on nykyisellä tutkintorakenteella käytännössä poissuljettu opiskelu- ja rahoitusmuoto. Kaikki tiedämme oppisopimustyyppisen koulutuksen edut ja todennäköisen lisääntymisen tulevaisuudessa.

Mielestämme jokaisen osapuolen pitäisi tunnistaa tutkintorakenteen ongelmat ja tunnustaa yhdessä tehdyt virheet.  Vain siten toimimalla voidaan näin tärkeän ja merkittävän alan koulutukselle ja tutkintotoiminnalle löytää pysyvämmät ja kaikkien osapuolten kannalta paremmat edellytykset.  Ainoa ratkaisu mielestämme on tutkinnon perusteisiin ja muihin säädöksiin tehtävät korjaukset ja muutokset. Muussa tapauksessa kaikki alan toimijat ovat tyytymättömiä, tilanne jatkuu eri­puraisena ja koko rakennusala kärsii vahinkoa. Tilanteen ratkaisu on opetusviranomaisten käsissä.

Olli Alapartanen
Kehityspäällikkö
Oulun Aikuiskoulutuskeskus  Oy

Tapio Haapaniemi
Nosturialan vastaava kouluttaja
Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy