Hei me ruopataan – pitkät mastot Aurajokeen

Turku on The Tall Ship Races 2024 -purjelaivojen (18.–21.7.) yksi pysähtymispaikoista Suomessa ensi kesänä. Aurajoki täyttyy toinen toistaan komeammista aluksista ja rantamilla nähdään totuttuun tapaan valtava väentungos. Kyseessä on kuudes kerta, kun nämä valtamerten kaunottaret ovat näytillä vanhassa pääkaupungissa. Jo päättyneellä Aurajoen kunnossapitoruoppauksella varmistetaan, että kölit eivät takerru mutapohjaan. Urakoitsijana projektissa toimi Oteran Oy.

Turun lisäksi kilpailua isännöivät tänä vuonna Ahvenanmaan Maarianhamina (24.–27.7.), Liettuan Klaipėda, Puolan Szczecin, Suomen Helsinki (4.–7.7.) ja Viron Tallinna. Alukset saapuvat Turkuun kilpailuosuudella Tallinnasta, ja jatkavat Turusta Cruise in Company -osuudella Maarianhaminaan.

Huhtikuun puolessavälissä oli ilmoittautunut mukaan yli 60 alusta 16 eri maasta. Kauimmaiset seilaavat aina Brasiliasta ja Ecuadorista saakka. Suurin Turkuun ankkuroivista laivoista on puolalainen, 108 metriä pitkä kolmimastoinen fregatti Dar Mlodziezy.

Edellisen Tall Ships Races -tapahtuman aikaan eli vuonna 2017 Turussa laivoihin ja muuhun ohjelmaan kävi tutustumassa jopa puoli miljoonaa ihmistä. Se olikin kesän ylivoimaisesti suurin tapahtuma ihmismäärällä mitattuna Suomessa. Ja samanlainen väenpaljous on varmasti odotettavissa tulevanakin kesänä.

Puitteet pitää olla kunnossa ja Aurajoen ruoppaus olikin yksi oleellinen osa tapahtumaan valmistautumisessa. Hanke lähti liikkeelle tammikuussa ja jutun teon hetkellä huhtikuun alkupuoliskolla oli jo melko valmista.

”Tässäkin hankkeessa tiukan aikataulun noudattaminen oli ensisijaisen tärkeää. Vesiluvan mukainen takaraja ruoppaukselle oli 30.4. Kova talvi ei sittenkään päässyt sotkemaan työn etenemistä, vaikka ajoittain oli 20 astetta pakkasta ja Aurajoki tukevassa jäässä”, aloittaa hanketta urakoineen Oteran Oy:n työpäällikkö Christoffer Eggert.

Jäiden rikkominen ruoppaajien edestä aiheutti osaltaan enemmän työtä.

”Aloitimme sataman päästä ja siellä oli paksu jääkerros. Ruotsinlaivat ahtavat kääntyessään jäitä päällekkäin ja paksuimmillaan kerros olikin puolentoista metrin paksuinen. Ongelmia pakkanen aiheutti myös massojen siirtelyssä, esimerkiksi läjityspaikalla mutavelli jäätyi lavoihin kiinni. Keväämmällä loppupäässä urakkaa, lähempänä keskustaa jäitä ei enää ollut”, jatkaa Eggert.

Ja muta lienee oikea sana maa-ainekselle, joka Aurajoen pohjasta nousi. Kaivamisesta ja kuljetuksesta sekä purkamisesta vastasi muun muassa vesistöjen ja kosteikkojen rakentamiseen erikoistunut Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy Salosta. Yrityksen kalusto koostuu paitsi kaivukoneista myös ruoppaustöihin soveltuvista laitteista. Kaivukoneita on kaikkiaan 15, joista peräti seitsemän on pitkäpuomista.

”Tämä Aurajoen ruoppaustyö oli sanalla sanoen aikamoinen mutaralli”, sanoo toimitusjohtaja Juha Lönnqvist. Sanat on helppo uskoa, kun katsoo läjitysalueella Claas-traktorin peräpäätä, joka hydrauliikkaletkuineen on peittynyt kuravelliin.

Lönnqvistillä onkin ruoppauslauttojen, proomujen ja niitä tyhjentävien kaivukoneiden lisäksi työn touhussa myös läjitysalueen kuljetuskalustoa. Oteranin ja Lönnqvistin yhteistyö alkoi parisen vuotta sitten, kun Turussa ruopattiin Meyer Turku Oy:n Pernon telakan väylää.

”Juuri siihen projektiin hankimme kaksi nytkin käytössä olevaa proomua. Ruoppaus on erikoisalaamme ja kosteikkojen tekemisessä olemme merkittävä tekijä Suomessa. Niitä on tehty paljon”, tietää Lönnqvist.

Läjitysalue sijaitsee Hirvensalon puolella Lauttarannassa eli suhteellisen lähellä. Samalle alueelle on läjitetty ennen tätä Aurajoen projektia jo edellä mainitun Meyerin telakan väylän ruoppauksesta kertyneitä massoja. Aurajoesta maa-ainesta alueelle kertyy kymmeniätuhansia kuutioita lisää.

”Me pengersimme alueen jo aiemmin. Tähän tulee aikanaan nousemaan ilmeisesti asuintaloja”, sanoo Eggert.

Volvo mättää, proomut kuljettaa

Pääsen seuraamaan ruoppaustyön etenemistä kaupungin päässä omalta parvekkeelta. Yhden työpäivän pituinen timelapse-video löytyy jutun QR-koodin takaa. Massojen kuljetus joesta läjityspaikalle tapahtui kahdella proomulla, joiden tilavuudet ovat noin 500 kuutiometriä. Kun 250 tonnin omapainon omaava proomu on lastattu täyteen, sen paino on noin 1 000 tonnia.

Suurempi, videossakin näkyvä ruoppauslautta Santa Maria on varustettu 18 metrin tukijaloilla. Kaivava kone siinä on Volvo EC700, tai oikeammin sen ylävaunu. Kauhakoko on 4,5 kuutiometriä. 3D-koneohjaus on käytössä ruoppaustöissäkin. Tavoitteena on, että ruoppauksen jälkeen syvyys on noin 3,5 metriä. Videon kuvauskohdassa pohjasta poistetaan mutaa noin 300 millimetriä neliömetriltä.

”Santa Maria hankittiin kuutisen vuotta sitten käytettynä. Siinä taisi olla 3 000 tuntia tuolloin ja nyt mennään jossain 8 000 tunnin tuntumassa”, sanoo Lönnqvist.

Märän vetisen mudan nostaminen veden pinnan alapuolelta on raskaamman luokan maansiirtoa. Aurajoella uteliaiden turkulaisten silmiin osui myös toinen työssä käytettävä, pienempi proomu Rote. Siinä lastaava kaivukone ja proomu ovat samassa paketissa. Sen tilavuus on 150 kuutiometriä.

”Näissä vesistötöissä henkilökunnalta vaaditaan ehdotonta ammattitaitoa, joka kertyy vuosien mittaan. Yksi vaativa vaihe on proomun pysäyttäminen läjityspaikalle. 1 000 tonnia massaa ei veden päällä pysähdy ihan yhtäkkiä. Hinaajien kuljettajilla on tässä jarrutuksessa ja laituriin kääntämisessä tärkeä rooli”, jatkaa Lönnqvist.

Liikkuvaan proomun kaivukoneella tarttumisessa on siinäkin omat riskinsä. Proomujen vaihto joella käy nopeasti. Hinaaja vie täyden mällin pois ja kaivukone vetää tyhjän proomun viereensä. Proomun päällä on verkot, johon pohjasta nousevat isot partikkelit jäävät.

”Kaikenlaista on noussut. Kymmenittäin skuutteja, polkupyöriä, ostoskärryjä ym. Yksi perämoottorikin löytyi ja kassakonekin. Valitettavasti sisällä ei enää rahaa ollut”, virnistää Eggert.

Ruoppaustyötä valvottiin myös arkeologisessa mielessä. Mitään muinaisten turkulaisten jäämistöjä ei tällä kertaa kauhaan tarttunut.

”Nykyinen etukäteen tehtävä keilauskin jo kertoo, jos pohjasta löytyy jotain tavallisuudesta poikkeavaa”, täydentää Eggert.

Valtiolle ja kunnille

Vuonna 2019 perustettu Oteran Oy tekee vesistörakentamisen lisäksi myös muun muassa infraa sekä ratojen ja siltojen rakentamista. Pohjarakentaminen on merkittävin liikevaihdon kerryyttäjä (42 %). Tie- ja katurakennus vastaa 29 prosentin osuutta. Edellä kuvattu vesirakentaminen edustaa seitsemää prosenttia liikevaihdosta.

Yritys hankki vuonna 2022 omistukseensa Prorata Oy:n ja viime vuoden liikevaihto kohosi jo noin 55 miljoonaan euroon. Henkilöstöä on reilut 40. Valtio edustaa asiakaskunnassa 72 prosentin osuutta ja kuntapuolelle lankeaa 26 prosentin siivu.

”Meillä on varsin hyvä tilauskanta ja työtilanne ensi talveen saakka. Minä lähden tältä työmaalta Kemiin, jossa odottaa varsin vaativa projekti Suomen ja Ruotsin aluevesirajan lähellä. Siellä upotetaan 1 500 tonnin painoinen kasuuni 14 metriin syvyyteen. Tällaista projektia ei ole tehty Suomessa 30 vuoteen”, toteaa Eggert.

Vesi on ankara elementti ja monet avomerellä toteutetut projektit vaativat jatkuviin säätilojen muutoksiin reagoimista. Välillä kelien parantumista saa odotella useitakin päiviä jopa kuukausia.

”Jokainen näistä vesirakennusprojekteista on omanlaisensa ja muuttujia on paljon”, lopettavat Eggert ja Lönnqvist.

The Tall Ship Races Turussa vuonna 2017: