GPS mukana syvästabiloinnissa

Vaikkakin rakennusalan päällä leijuu tällä hetkellä synkkiä pilviä, jatkuu rakentaminen sekä valtiovallan tukemana että muutenkin vielä suhteellisen vilkkaana. Skanska yhtenä suurista rakennusalan yrityksistä, rakentaa useita infrakohteita ympäri pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea.

Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi käynnissä kolme pohjarakennuskohdetta, joissa työvaiheena on pohjamaan stabilointi. Vaikka lähi tulevaisuus onkin hieman epävarma, tulee laitteita ja työtapoja kehittää aina kun siihen vain on mahdollisuutta. Skanska onkin ottanut käyttöönsä uuden GPS-perustaisen paikannusjärjestelmän, millä stabilointityön vaatimaa suurta mittaustyötä voidaan helpottaa ja yksinkertaistaa.

Skanska

Skanska on yksi maailman vanhimmista ja menestyneimmistä rakennusyhtiöistä. Skanska perustettiin vuonna 1887 Etelä-Ruotsissa. Jo kymmenen vuoden kuluttua toiminta oli laajentunut kansainvälisiin projekteihin.

Skanskan toiminta keskittyi alkuvaiheessa betonituotteisiin. 1950-luvulla palveluvalikoima oli laajentunut huomattavasti ja toimintaa oli jo monella eri mantereella: Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Skanska listattiin Tukholman pörssiin vuonna 1965.

Skånska Cementgjuteriet -nimellä alkuun lähtenyt yritys otti vuonna 1984 käyttöönsä nimen Skanska, joka oli jo vakiintunut kansainvälisessä käytössä. 1990-luvulla Skanska laajeni nykyiseksi globaaliksi yritykseksi, joka toimii valituilla alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Suomeen Skanska perusti ensimmäisen haarakonttorinsa jo vuonna 1917. Yhtiö rakensi vuosisadan alussa nykyaikaista infrastruktuuria eri Pohjoismaissa. Nykyinen Suomen ja Viron toiminnoista vastaava yhtiö Skanska Oy perustettiin vuonna 1994. Se on vakiinnuttanut nopeasti asemansa yhtenä Suomen ja Viron suurimmista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Kehitystoiminnan tärkeimpinä painopistealueina ovat Skanskan toimitusketjut sekä tieto-mallintaminen. Skanska osallistuu myös koko rakennusalan kehitystyöhön yhdessä tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja rakennusalan järjestöjen kanssa.

Yhtenä aikaisemmin käyttöönotetuista uusista innovaatioista on valtatie 2:n perusparannustyömailla käytetty teknologia. Täällä työmaiden massansiirron kuormatiedot välittyvät langattomasti massanoptimointiohjelmaan ja työkoneita ohjataan automaattisesti tietomallisuunnitelmien perusteella. Tämä teknologia on yleisesti käytössä muualla maailmassa, mutta Suomessa sitä ei ole aikaisemmin juuri hyödynnetty. Automaattisessa työkoneiden ohjauksessa koneiden kuljettajat näkevät koko ajan, eteneekö työ suunnitelmien mukaisesti. Perinteisessä menetelmässä heidän on keskeytettävä työnsä tietyin väliajoin ja tarkastettava, että maata on siirretty pois oikealta korkeudelta ja oikeassa kulmassa.

Novatron

Vuonna 1991 Tampereella perustettu yritys on yksi Euroopan johtavista maanrakennuskoneisiin tarkoitettujen mittausjärjestelmien valmistajista ja toimittajista. Lähes 20 vuoden kokemus työajoneuvojen koneenohjausjärjestelmien suunnittelusta ja valmistuksesta on tehnyt yrityksestä alan markkinajohtajan kotimaassa ja merkittävän toimijan myös kansainvälisesti. Päämarkkina-alueet ovat Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Novatron Oy:n koneenohjausjärjestelmät ovat olleet työkoneissa käytössä jo useita vuosia ja kyseinen 3D-järjestelmään perustuva järjestelmä on uusi aluevaltaus maanrakennusalalla.

Satelliittipaikannus

Skanska Infra Oy:n Malmin Ormusmäentiellä olevalla työmaalla on huhtikuusta alkaen ollut käytössä uusi mittausjärjestelmä edesauttamassa työmaan stabilointia. Tamperelainen Novatron on kehittänyt Vision 3D:n pohjalta koneenohjausjärjestelmän jota voi käyttää perinteisenä 2D-järjestelmänä syvyyden, etäisyyden ja kaadon mittauksissa tai monipuolisena satelliittipaikannukseen perustuvana 3D-järjestelmänä.

Uuden järjestelmän edut ovat tarkkuudessa ja ”tikutuksen” poistumisena lähes kokonaan. Koneessa olevien kahden lautasantennin ja noin kolmen kilometrin säteellä toimivan tukiaseman avulla stabilointikoneen ohjaamossa olevaan näyttöruutuun pystytään luomaan tarkka kuva stabilointikentästä. Näytössä näkyvillä koneen liikkeillä kuljettaja pystyy siirtämään koneen juuri haluttuun paikkaan ja poraamaan seospilarin alle 5 cm:n tarkkuudella oikeaan paikkaan. Näytön ominaisuuksiin kuuluvalla zoomauksella voidaan katsoa hyvinkin pientä aluetta, tai vaihtoehtoisesti vaikka koko työkenttää. Työn jälkeen muistiin ja näytölle rekisteröityy valmis pilari, jotta stabiloijalle ei jää epäselväksi mitkä pisteet on tehty ja mitkä pitää vielä tehdä.

Hyödyllinen työkalu

Järjestelmän etuina on myös ns ”tikutuksen” poistuminen lähes kokonaan. Aikaisemmin suunnitelman mukaan jokainen stabilointipiste merkittiin merkkikepeillä, jotta stabiloija osasi siirtää koneen oikeaan paikkaan ja suorittaa poraus oikeissa kohdissa. Tällöin koneen kuljettajan oli ajettava lähes joka paikassa eteenpäin ja varottava ympärillään olevaa työstämätöntä merkkitikkukenttää. Tällöin oli vaara olemassa, että kone ajoi itsensä upoksiin pehmeässä maaperässä tai kaatoi työskennellessään muut tikut. Tällöin edessä oli ylimääräistä työtä ja itse stabilointi viivästyi. Nyt merkkitikut muutamaa perustikkua lukuun ottamatta puuttuvat kokonaan ja kone pystyy työkentällä liikkumaan sivuttain tai peruuttamalla huomattavasti kovemmalla maalla.

Stabilointihan vakauttaa maan tavoitevahvuuteen vasta noin kuukauden päästä seoksen maahan-panon jälkeen.

Skanskan työpäällikkö Jyrki Nikkisen mukaan, järjestelmä on ollut vasta vähän aikaa käytössä ja sillä on mitattu noin 10 % Malmin työmaan kokonaismäärästä. Kokemukset ovat kuitenkin olleet erittäin positiivisia ja laitteesta odotetaan paljon, kertoo Nikkinen. Hyvistä kokemuksista kertoo sekin, että tämä noin 30-50 000 euroa maksava järjestelmä on tilattu myös Skanskan kahteen muuhun stabilointikoneeseen. Työmaan suuruudesta kertoo Nikkisen kertomat tosiasiat; yli 360 km kalkki-sementtipilareita joista kertyy noin 48 000 seospilaria maahan upotettuna. Näillä yleensä noin 600-800 mm halkaisijan stabilointipilareilla pyritään poistamaan maan painumat ja vakavoittamaan maa tulevien teiden, katujen ja pysäköintipaikkojen alla. Kyseistä sideainetta kuluu tavanomaisilla työmailla keskimäärin 34 kg/m eli noin120 kg/m2.