Forecon Oy: Kone- ja laitevuokraus jatkuu loppuvuoden hyvällä tasolla

Tutkimuslaitos Forecon Oy on jälleen tehnyt ennustuksensa siitä, mihin rakennuskoneiden vuokraus on menossa. Teknisen Kaupan Liiton tiedotustilaisuudessa todettiin vuokrauksen pysyvän käynnissä olevien kohteiden ansiosta ennallaan tänä vuonna. Koronaepidemian vaikutus ulottuu viiveellä rakentamiseen, joten ensi vuodelle povataankin sitten miinusmerkkistä vuokrauksen kehitystä.

Allaolevan ennusteen ovat laatineet Pekka Pajakkala ja Markku Riihimäki Foreconista.

Suomen BKT pienenee tänä vuonna useita prosenttiyksikköjä. Miten paljon? Siitä on esitetty julkisuudessa erilaisia ennustuksia ja ne sijoittuvat yleisesti 5-10 prosentin väliin. Epidemian pitkittyessä mennään luultavasti vielä enemmän pakkaselle.

Rakentamisen lähtökohtatilanne koronapandemian alkaessa maaliskuussa oli erinomainen. Työkantaa oli paljon, tilauskirjat olivat hyvällä tasolla vuoden vaihteessa ja uusien talonrakennushankkeiden määrä kasvoi vielä tammi-helmikuussa. Kun rakennushankkeita rakennetaan tyypillisesti noin vuodesta puoleentoista, merkitsee se, että töitä riittää kuluvan vuoden lopulle saakka.

Uusien hankkeiden käynnistyminen vähenee selvästi tänä vuonna, erityisesti toisella vuosineljänneksellä. Tämä alkaa vaikuttaa jatkossa yhä voimakkaammin rakentamiseen ja konevuokraukseen. Rakennuskonevuokrauksen määrän ennakoidaan kuitenkin pysyvän ennallaan tai olevan lievästi kasvussa tänä vuonna. Toimitilarakentamisen siirtyminen rakentamisen veturiksi tukee voimakkaasti konevuokrausta, koska koneiden käyttö niiden rakentamisessa on suurempaa kuin esimerkiksi asuntorakentamisessa.

Myös asuntoaloitukset olivat kasvussa loppuvuonna ja tammi-helmikuussa, mikä vaikuttaa myös positiivisesti konevuokraukseen tänä vuonna. Talouden pysähdys pyritään saamaan lyhyeksi. Koronakriisin rajoittamistoimet ovat vaikuttaneet voimakkaasti talouskehitykseen. Joillakin toimialoilla toiminta on ollut lähes pysähdyksissä. Rakentamista ei ole kuitenkaan pysäytetty kuin harvoissa maissa (mm. Italia ja Espanja).

EU-maissa rajoitustoimien ja epidemian ennakoidaan vähentävän talouskasvua 5-8 prosenttia kuluvana vuonna.

Suomelle tehdyt talousennusteet ovat hyvin vastaavat. Ennakointilaitokset ovat tehneet myös niin sanottuja riskivaihtoehtoja talouskehitykselle, jolloin rajoitustoimet olisivat voimassa yli kolme kuukautta. Ne ennakoivat talouden supistumista tänä vuonna 10-15 prosentilla. Ensi vuodelle ennakoidaan 2-6 prosentin talouskasvua, myös riskiennusteissa.

Rakentaminen vähenee melko kohtuullisesti 2020, alamäki jatkuu 2021. Rakentamisen kuluvan vuoden kehityksen kannalta on keskeistä, että käynnistettyjen toimitilahankkeiden määrä kasvoi viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa. Viime loppuvuoden rakennuskone-ennusteessa ennakoitiin vielä pientä kasvua koko rakentamiselle tälle vuodelle. Nyt kasvua ei enää ennakoida, vaan rakentamisen määrän ennakoidaan vähenevän 3-5 prosenttia tänä vuonna.

Julkisten palvelurakennusten (koulut, sairaalat, areenat) rakentaminen on ennätysvauhdissa. Myös teollisuushankkeita on käynnissä runsaasti. Markkinoiden kehitysennuste tälle vuodelle on näille sektoreille vain hieman pienempi kuin joulukuussa 2019 ennakoituu.

Asuntorakentamisen määrän vuonna 2019 alkanut väheneminen jatkuu voimakkaana sekä tänä että ensi vuonna. Korona vie asuntoaloituksia erityisesti tältä vuodelta. Tälle vuodelle ennakoitu uudisrakennusten aloitusten väheneminen (5-20 %) näkyy pääosin ensi vuoden rakentamismäärässä ja vuokrakysynnässä.

Uusien hankkeiden aloitusmäärän lasku pysähtyy ensi vuonna (-0 %). Rakentaminen työmailla on sujunut kohtuullisen hyvin koronakriisin aikana. Puutteita työvoimasta tai materiaaleista ei ole juurikaan tullut esille. Uusiakin hankkeita on käynnistynyt kohtuullisesti näihin päiviin saakka. Myönteisiä seikkoja rakentamiselle ovat korkojen pysyminen matalalla ja kuluttajien asunnonostoaikomusten pysyminen melko hyvällä tasolla, vaikka yleinen luottamus laski reippaasti huhtikuussa.

Jatkossa käynnistymisiin vaikuttavat keskeisesti talouden, myös maailmantalouden, työttömyyden ja luottamuksen kehitys. Ensi vuonna rakentamisen määrän ennakoidaan vähenevän perusvaihtoehdossa 3-4 prosenttia.

Mikäli rajoitukset jatkuvat tai kiristyvät uudelleen nykyarvioon nähden, näkyy se ensi vuoden rakentamisen suurempana miinuksena.

Konevuokramarkkinat hienoisesti plussalla – ensi vuonna miinuksella.

Vuokraustoiminnan arvo oli viime vuonna reilut 820 miljoonaa euroa, volyymi kasvoi puoli prosenttia. Rakentaminen on ylivoimaisesti suurin vuokrakoneiden käyttäjäsektori, ¾-osaa konevuokrauksesta.

Seuraavina ovat teollisuus, palvelusektori, julkishallinto ja kuluttajat. Niissä koneita käytetään huolto-, asennus- ym. töihin. Vuokrakysynnän jatkuminen hyvänä tässä suhdannetilanteessa, jossa hyvin monien toimialojen volyymi ja liikevaihto ovat laskevia, on myönteinen poikkeus.

Kasvu tulee toimitilojen uudistalonrakentamisesta, jonka vuokramarkkinat kasvavat kahdeksan prosenttia. Kasvua on eniten sairaaloiden, kokoontumisrakennusten, koulujen, teollisuuden, ja toimistojen rakentamisessa.

Eniten vuokraus vähenee kerrostalorakentamisessa. Koko uudistalonrakentamisen vuokramarkkina kasvaa tänä vuonna yhden prosentin ja vähenee ensi vuonna 10 prosenttia. Kaikki vuokrasektorit huomioiden rakennuskoneiden ja -kaluston vuokravolyymi kasvaa tänä vuonna prosentilla (joulukuun ennuste + 5 prosenttia).

Muutokseen vaikuttaa osin myös Porvoon jalostamon huoltoseisokin aiheuttaman suuren konekysynnän lykkääntyminen pääosin ensi vuoteen. Vuonna 2021 vuokramarkkina pienenee 2-5 prosenttia. Keskeinen syy on uusien hankkeiden käynnistymisen vähentyminen.

Epidemian rajoitusten jatkuminen ja luottamuksen palautumisen viive syksyyn voivat suurentaa ensi vuoden laskuvauhtia yli 5 prosenttiin. Siihen kannattaa myös varautua. Vuokrakoneiden käyttö korjausrakentamisessa kasvaa sekä tänä että ensi vuonna. Koronakriisi vaikuttaa korjauskysyntään osin ylös ja osin alaspäin, mutta kokonaisvaikutus on negatiivinen. Korjaaminen on painottunut ammattimaiseen toimintaan, mutta nyt ennakoidaan myös kuluttajien vuokrakysynnän kasvavan.

Kuluttajien remontointiaktiivisuuden kasvu on näkynyt muun muassa rautakauppojen myynnissä ja kuluttajien remontointiaikomuksissa. Kuluttajakorjaamisen piristyminen kasvattaa jonkin verran koneiden vuokrakysyntää.

Toisaalta korjaushankkeiden käynnistämiseen tulee viivästymiä, eikä osalle työmaista ole pääsyä. Suuri osa korjauksista kyetään kuitenkin tekemään tiloissa, joissa ei ole asukkaita tai muita tilankäyttäjiä ja niissä aktiivisuus voi jopa lisääntyä. Kotitalousvähennyksen nostaminen on esillä mahdollisena elvytystoimena. Rakennuskonevuokraus muille aloille on myös pienessä kasvussa.

Porvoon jalostamon suurseisokin vaikutus kasvuun on merkittävä erityisesti ensi vuonna. Rakentamisessa käytetään aiempaa enemmän sääsuojia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Telineiden ja suojauskaluston vuokraus kasvaa edelleen muita koneryhmiä enemmän.

Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kehittyi viime vuonna odotuksia paremmin. Odotukset olivat negatiiviset, mutta kauppamäärä päätyi jopa pienoiseen kasvuun. Tänä vuonna koneiden myynnin muutoksen ennakoidaan olevan 10-12 prosenttia miinuksella ja näkymä on heikentynyt selvästi joulukuusta.