Uusi lautakunta valvoo hyvää kauppatapaa elintarvikeketjussa

Suomi on ensimmäisten EU-maiden joukossa ryhtynyt valvomaan elintarvikeketjun hyvää kauppatapaa uudella itsesääntelyelimellä. Keskuskauppakamarin yhteyteen perustetun elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan tehtävänä on edistää hyvän kauppatavan periaatteita ja antaa niitä koskevia yleisiä kansallisia suosituksia.

Lautakunnan perustamisen taustalla on eurooppalaisella tasolla sovitut hyvän kauppatavan periaatteet, jotka on otettu käyttöön syksyllä 2013. Euroopan tasolla periaatteiden noudattamisen valvonnasta vastaa elintarvikeketjun eri eturyhmistä koostuva hallintoryhmä. Kansallisen tason valvonnassa Suomi taas on lautakunnallaan ensimmäisiä maita. Myös esimerkiksi Hollanti on pitkällä vastaavan lautakunnan perustamisessa.

Valitukset järjestöjen kautta

Hyvän kauppatavan rikkomista koskevat valitukset tulevat lautakuntaan siinä edustettujen järjestöjen kautta. Lautakunta ei käsittele kuluttajien valituksia tai ota kantaa yksittäisten yritysten välisiin kiistoihin. Vireille tulevat ns. yhdistetyt riita-asiat, eli kiistatilanteet, joissa periaatteiden rikkomista väitetään vakavaksi ja useaan elinkeinonharjoittajaan samanaikaisesti vaikuttavaksi.

“Lautakuntaan tuotavia asioita voisivat olla esimerkiksi yksipuolinen sopimusehtojen muuttaminen tai sopimuksen purkaminen sopimuksen vastaisesti. Myös kirjallisesta sopimuksesta kieltäytyminen perusteettomasti voisi tulla käsiteltäväksi lautakuntaan”, kertoo lautakunnan puheenjohtaja professori Jaana Norio-Timonen.

Kansallisen lautakunnan tehtävä on antaa ratkaisuesitys siitä, onko hyvää kauppatapaa noudatettu. Lopullisen ratkaisun vahvistaa eurooppalainen hallintoryhmä.

Alan järjestöt vahvasti mukana

Lautakunnan perustamisessa aloitteentekijöinä toimivat elintarvikeketjun keskeiset toimialajärjestöt Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (MTK) ja Päivittäistavarakauppa ry (PTY).

Alan yritykset päättävät itse itsesääntelyjärjestelmään sitoutumisesta eikä se vaadi jäsenyyttä kaupan tai teollisuuden järjestöissä. Päivittäistavarakaupan osalta mukaan lähdössä olevien yritysten toiminta kattaa lähes 98 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupan myynnistä. Myös elintarviketeollisuus on sitoutunut järjestelmään.

“Aihe on yrityksille tärkeä. Hyvään kauppatapaan liittyviä yleisiä suosituksia antamalla ja niitä valvomalla taataan liiketoimintaympäristön luotettavuus ja jatkuvuus. Lautakunta on puolueeton ja riippumaton paikka käsitellä riita-asioita siten, etteivät osapuolet ole tunnistettavissa. Ratkaisuesitykset perustuvat lautakunnan jäsenten vahvaan elintarvikeketjun asiantuntemukseen”, sanoo Norio-Timonen.

TP