Uutiset
Palmsit lentoasemalla maan- ja lumensiirtotöissä
Stefan Selen siirtää yhtenä urakoitsijana lunta ja maata Palmsilla, joka on maalattu tehtaalla traktorin sävyyn.
Traktoriurakoitsijoita on lentoaseman töissä vajaa kymmenen vuotta ja muut ovat Seppo Nurmistolla aliurakoitsijoina. Nurmistosta on ollut jutut 1/2008 ja 12/2009 Urakointi Uutisissa. Yksi aliurakoitsijoista on Stefan Selen Sipoosta.
Traktori puoltaa paikkaansa etenkin lentoasemalla, sillä kuorma kulkee yhtä nopeasti kuin kuorma-autolla. Kuorma-autossa lava on yleensä korkeammalla ja hyötykuormaa ei saada kuin puoliperävaunuun vastaavaa määrää. Nopeusrajoitus on normaalisti 30 ja huonolla kelillä 20 km/h.
– Etenkin kevättalvella kulkuväylät lumen kippauspaikoille voivat olla epätasaisia, joten traktori tänne sopii hyvin. Maasto ei kuitenkaan ole yleensä niin huonoa, että maavara pitäisi olla erityisen suuri, Stefan kertoo.
Neljä vuotta lentoasemalla
– Syksyllä 2006 olen aloittanut lentoasemalla urakoitsijana ja siitä saakka työ on ollut jatkuvaa. Sitä ennen olin töissä maatalouskaupassa neljä vuotta. Taustallani on myös maatila metsineen ja vuokraustoimintaa, Stefan kertoo.
Oikeastaan kaikki lähti siitä kun yksi Sepon aliurakoitsija kertoi, että hän on töissä täällä. Kun aikoinaan irtisanouduin työsuhteesta, en tarkkaan tiennyt, mitä tulevaisuudessa teen. Seppo kysyi kuitenkin melkein heti edellisen työsuhteen päättyessä, haluaisinko tulla kentälle töihin.
Tämä oli oikeastaan ensimmäinen työpaikkani urakoitsijana ja tätä on kestänyt nyt jo neljä vuotta, Stefan muistelee.
Stefan on Sipoosta kotoisin ja traktorilla matkaan kotoa kestää noin puoli tuntia.
– Käyn traktorilla kotona, jos tarvitaan huoltoa ja tarvittaessa kotoa haetaan myös työkoneita.
Lumitöistä maanajoon
Alkuun oli puhetta lumitöistä eli käytännössä lumen aurauksesta ja ajosta. Ostin niihin töihin heti yhden Palmsin alustan, jossa oli lumi- ja maansiirtolava, kun oli tieto, että tavaraa piti kuljettaa. Talvi siinä meni lumenajossa, eikä keväällä ollut tietoa, mitä sitten tehdään.
Seuraava työ oli kantojen ajo, jonka piti kestää pari päivää. Lopulta kantojen ajo kesti kaksi kuukautta.
– Kahden kuukauden hommaa ei siis tehty parissa päivässä, Stefan nauraa.
– Kun seuraavana talvena lumenajo vaihtui maanajoksi ja päinvastoin yhtenään, lavan vaihto vei turhaan aikaa ja hommasin toisen samanlaisen Palmsin alustan, johon on rakennettu suurempi lumiperävaunu korotetulla lavalla. Ensin piti ostaa lumilava, mutta se on itse tehty, Stefan muistelee.
Yhtenä työnhintaan vaikuttavana tekijänä lumenajossa on lavan kuutiotilavuus. Lavan reuna saa olla vain 285 senttiä korkealla, jotta kaikella kalustolla perävaunut pystytään lastaamaan.
– Jotta kuutioita kertyy mahdollisimman paljon, on eduksi, että lavan pohja on matalalla. Vanhaan lumilavaani sopi 20 kuutiota ja tähän nykyiseen korokkeilla 24 kuutiota, Stefan esittelee.
Laskutus keskitetysti
Työt ovat järjestelty siten, että päävastuu urakoista on pääurakoitsijalla, Seppo Nurmistolla. Saatamme kuitenkin olla päiväkausia omissa töissämme eri puolilla lentokenttäaluetta, missä hoidettavat kohteet sitten sijaitsevatkin, Stefan kertoo.
Kun työlistat on hyväksytty, laskutan kahden viikon välein tehdyistä töistä ja Seppo laskuttaa keskitetysti Finaviaa.
Pitkiä vuoroja
Työtä tehdään lentoasemalla pitkään, kun on satanut lunta. Päivät ovat pitkiä myös maansiirrossa. Kun siirrettäviä maamassoja on paljon, kuljetusta tehdään aamu kuudesta ilta kuuteen.
Yleensä lumityöt aloitetaan aamuyöstä, kuten edellisenä yönä kolmelta. Sitä edellinen päivä oli palautuspäivä. Kun lunta on satanut, ensimmäisenä siivotaan turvallisuuteen liittyvät väylät. Finavian oma kalusto siivoaa lentokentän. Muu kalusto hoitaa väylät, joilla lentokoneet siirtyvät halleilta kentälle, odotusalueille ja terminaaleille. Tämän lisäksi hoidetaan väylät, joissa liikkuvat huoltoautot ja henkilökunnan autot.
Kesällä piennarniittoa
Piennarniitto kuuluu myös kesän töihin maanajon lisäksi. Tienvarsien ja suoja-alueiden niittoa on sisä- ja ulkoalueella kuukaudeksi-kahdeksi, kun kaikki niitetään kerran.
– Käytännöllisesti katsoen meillä on töitä ympäri vuoden täällä töitä, kun tänäkin vuonna töitä on tehty noin 10 kuukautta, Stefan kertoo.
Jousitettu on hyvä
Kun hoidettava kohde oli jo etukäteen tiedossa, halusin aikoinaan perävaunun, jossa oli jousitettu teli, mikä oli melko harvinaista siihen aikaan. Jousitus tuo kuitenkin ajoon paljon mukavuutta lisää, Stefan kertoo. Kun kaivumaiden mukana kuljetettiin kiviä, lavan pohjaksi haluttiin hardox, mikä onkin osoittautunut kestäväksi ratkaisuksi. Alkuperäisen 6-millisen päälle on lisätty vielä 5-millinen levy. Hinta-laatu suhde tällä vaunulla oli hyvä, Stefan kehuu.
– En kuitenkaan osannut aikoinaan odottaa, miten paljon maansiirtotyötä käytännössä vuosittain tehdään ja heppoinen perävaunu olisi ollut aikaa sitten jo loppu. Maamassoja siirretään kaiket kesät ja myös talvella, silloin kun ei ole lumitöitä, Stefan kertoo.
– Onneksi kaivukonekuljettajat ovat ammattilaisia ja he osaavat kuormata siististi, eikä isoja kiviä pudotella ensimmäisenä lavan pohjalle, vaan mahdollisuuksien mukaan lavan pohjalle haetaan pehmeämpää maata.
Paljon maata
Kun monta metriä syviä rotkoja täytetään, tarvitaan täytemaata paljon.
– Laskin karkeasti, että ensimmäisenä kesänä ajoin perävaunulla 2800 kuormaa, kun päivässä ajettiin 25 kuormaa, Stefan pyörittelee. Normaalissa maatilakäytössä tuota määrää maakuormia ei välttämättä ajeta vaunulla ”elinaikana”.
Minulla on nyt kaksi traktoria, jotka ovat katsastettu lentokentälle. Isäni, joka käy silloin tällöin tuuraamassa voi kuitenkin hoitaa vain ulkoalueita, kun hänellä ei ole ajolupaa sisäalueella.
Tärkeää turvallisuus
Ensisijainen tehtävä on tehdä töitä turvallisesti, kuten missä tahansa muuallakin työmaalla. Täällä on käytössä vielä erilaisia turvallisuutta lisääviä määräyksiä.
– Kun täällä olin ensimmäisiä päiviä töissä, oli koko työmiljöö erilainen ja vei aikansa, ennen kuin tähän tottui.
Itse asiassa, monesti muulloinkin, mutta erityisesti täällä on turvallisinta, kun ei tarvitsisi peruuttaa lainkaan. Perävaunun taakse on saattanut tulla joku ja ison kärryn takaa eivät näy pienet laitteet. Etenkin kun lumenpuhdistusta tehdään lentokoneiden ympärillä, saattaa liikkeellä olla myös muita huoltoajoneuvoja.
Matkat pitkiä
Yleensä siirtomatka on enemmän kuin kilometri suuntaansa. Matkat kuitenkin pitenevät, mitä enemmän rakennetaan. Puhtaalle lumelle on esimerkiksi nyt neljä kippauspaikkaa ja erikseen ajettavalle glykolilumelle kaksi.
– Enimmillään olen päivässä ajanut mittariin 253 kilometriä, Stefan muistelee.
Perävaunu on käytössä neljättä vuotta ja alla ovat kolmannet renkaat. Renkaita kuluu käytännössä kierros vuodessa.
– Nämä nopeudet tai suoraan ajaminen eivät renkaita rasita, mutta aina käännöksissä jää mustaa asfalttiin, Stefan kertoo. Mahdollisimman loivat käännökset säästävät renkaita.
Palmsin perävaunu on samankorkuinen riippumatta siitä, onko vaunu varustettu keinutelillä (tyyppi 1500) vai jousitetulla teliakselistolla, jolloin mallimerkintä on Palms 1700, kuten Stefanilla.
– Kun ajetaan paljon, joutuvat myös jarrut töihin. Kohta pitää nauhat vaihtaa, kertoo Stefan. Traktorissa olisi mahdollista käyttää nastoja, mutta niitä ei ole vielä katsottu tarpeellisiksi.
Porukan mukana
Meillä on todella hyvä työporukka täällä töissä. Työ on toisaalta monesti monotonista ja yksinkin tehdään töitä. Kun lumen- tai maanajoringissä on vaikka 4–5 kaveria ajamassa, on työ paljon sosiaalisempaa, kun puhelimella pidetään kuitenkin yhteyttä, Stefan kertoo.
www.palmsetrailer.eu
www.agrimarket.fi