Uutiset
Miedeman-kuppikoneella perunan istutustyö muuttui kylvöksi
– Meillä ei ole vielä ollut varaa lopettaa perunanviljelyä, vaan pakko on jatkaa ja kehittää menetelmiä, Pertti nauraa. Perunan viljelijähinta ei ole kummoinen, mutta hinnan positiivisuutta lisäsi esimerkiksi vienti Venäjälle pari vuotta sitten.
– Pientä kamppailua perunanviljely on ollut koko ajan, Pertti muistelee viime vuosia.
Kolme työntekijää
Leskelällä perunan viljelyssä on mukana käytännössä kolme työntekijää, kun Pertin ja Samulin lisäksi töitä tekee yksi palkattu työntekijä. Perunanviljelyyn sopivaa maata on vuosien varrella hankittu kauempaakin ja nyt pellot ovat enimmillään noin 20 kilometrin etäisyydellä.
Merkittävä osa perunanviljelyä on toimiva logistiikka, kun siementä kuljetetaan keväällä hehtaarille pari, kolme tonnia ja lannoitteet päälle ja syksyllä satoa tulee noin 40 tonnia.
– Menetelmät pitää vain rakentaa työvoiman määrän mukaan ja esimerkiksi keväällä työpäivät ovat pitkiä. Heräsin aamulla kyntämään perunamaata. Työntekijä jatkaa siitä kyntämistä, kun hänen työpäivänsä alkaa ja kaikki pitäisi olla kynnetty, kun illalla kylvetään loput kevään perunat, kertoi Pertti kesäkuun alussa.
Kevään töitä ovat lisänneet maantasaukset, joita piti tehdä viime syksyn huonojen korjuuolosuhteiden jälkeen ennen kyntöä. Ajettava kaksirivinen säiliöönnostava upposi nostossa monin paikoin akseleitaan myöten.
– Nostimme perunaa myös yksirivisellä hinattavalla koneella. Koneen taakse on rakennettu ylimääräinen hydraulitoiminen vetävä pyörä, jotta koneen takapään pääsi nostamaan ylös ja koneen käännettyä päisteessä, Samuli kertoo.
Eikä ajettavaa konetta hinattu kertaakaan. Jäljet eivät kuitenkaan ole olleet kaunista katseltavaa ja niitä tasattiin syksyllä ja vielä keväällä uudestaan traktorilla.
Menetelmiä nostossa
– Kun lähes kaikkia menetelmiä on jo koitettu, lopputulos on, että ajoneuvoon nostava on tehokkaampi kuin säiliökone, vaikka meillä nyt on säiliökone käytössä. Työvoimaa nostossa toki ajoneuvoon nostossa tarvitaan jatkuvasti enemmän, Pentti muistuttaa.
– Kurjenkaulalla varustettu kone edellyttää aina toista kuljettajaa, joka ajaa vieressä ja vieressä ajaminen on tarkkaa työtä. Kurjenkaulan kanssa nostotyö on tiimityötä. Jollei vieressä ajava ole tarkkana, on helposti ”majavia katolla”, Pertti nauraa.
– Ajoneuvoon nostavalla oli pellolla olevat tolpat haasteena. Joillain pelloilla, kun tolpparivi oli vinosti pellon läpi, koko viljely piti suunnitella niiden mukaan. Useampi tolppa tai haruksellinen tolppa pilaa koko pellon riviviljelykelvottomaksi, Pertti kertoo.
Kun nostettiin kurjenkaulalla, sarka sai olla vaikka 700 metriä pitkä. Säiliöön nostavalla 400 metrin sarka on jo riittävän pitkä.
Ruoste vaivaa
Maat ovat Lohtajan ja Kannuksen alueella tasaiset ja ruoste vaivaa salaojituksia. Etenkin hietamailla putkia ja ympäryssoraa tukkii ruoste, eikä vesi pääse putkeen. Aina uudet ojat varustetaan huuhtelumahdollisuudella ja vanhoihinkin huuhtelumahdollisuus on lisätty.
– Pelto saattaa olla pitkään märkä ja salaojien huuhtelun jälkeen pelto kuivuu päivässä tai kahdessa, Pertti kertoo. Oja ei yleensä ole tukossa, vaan ympärysaine ei vain päästä vettä putkeen ja kovalla paineella vesi saadaan taas liikkeelle. Huuhtelulla saadaan ojat avattua jälleen muutamaksi vuodeksi. Kun halutaan huonoissakin olosuhteissa toimivaa ojitusta, pitää ojavälin olla kahdeksan tai kymmenen metriä. Meilläkin on kalusto järeytynyt, kun ajettava korjuukone painaa tyhjänä 18 tonnia ja vahingot märkänä vuonna ovat sitä pienemmät mitä paremmin ojitus toimii, Pertti jatkaa.
Suoremmat rivit
Kynnön jälkeen pelto äestetään hieman ennen kylvöä, jolloin kosteus ei ehdi haihtumaan. Äestäjän pitäisi ajaa traktorilla suoraan, jotta perunanistutus olisi helpompaa. Kaksipyöräisellä kylvökoneella on nulja ajaa, mutta 4-pyöräinen harkkokuviolla ei lähde sivuttain uran mukaan, kun kolme pyörää pitää konetta linjassa. Leskelän Miedeman koneessa on neljä pyörää ja istutuskone kulkee vakaasti ja rivi pysyy suorassa.
– Helpottaa tuo koneen vakaus kuljettajan työtä ja havainnointia ainakin loppupäivästä, Pertti kehuu. Rivit kun pitäisi saada suoraan, kun hoitotöitä tehdään kesän kasvukauden aikana kymmenkunta kertaa.
Kylvöön nopeutta
Ammattitaitoisen työvoiman saanti erikoiskasviviljelyyn ei ole helppoa ja yhä vähemmällä väellä pitäisi saada työ tehdyksi. Kun vähemmällä työvoimalla halutaan tehdä enemmän, pitää kalustoon panostaa. Uudella nelirivisellä koneella perunaa saadaan maahan noin hehtaari tunnissa. Kyntäjällä pitää siis kiirettä, jotta maata saadaan käännettyä samaan tahtiin. Samuli hoitaa siemenlogistiikkaa eli tuo oikeat siemenet pellolle ja muokkaa joustopiikkiäkeellä pellon kylvökuntoon.
– Istutuskone on tehokas, jos pääsisi ajamaan vaikka koko viikon kahdessa vuorossa, Samuli pohtii.
– Tällä koneella meillä on siirrytty istutuksesta perunan kylvöön, Pertti nauraa. Niin paljon menetelmä on muuttunut. Kun säiliöt ovat riittävän suuret, pääsee koneellisella kylvämään kerralla hehtaarin, eikä työ ole alinomaista koneen täyttämistä.
Tällä koneella meillä on siirrytty istutuksesta perunan kylvöön
– Vanhalla kylvökoneella työ sisälsi liian monta taukoa hehtaarilla, Pertti jatkaa.
Lannoitetta sopii säiliöihin kaksi säkillistä ja siementä reilulle hehtaarille. Siemenperunaa on takatasolla laakeana mattona ja sitä voidaan annostella tarpeen mukaan syöttölaitteille.
– Peruna toki lajittuu hieman, kun pohjaa tärytetään, jotta perunat liikkuvat tasaisena virtana kuppeihin. Kupit ovat leijonan tassun näköiset ja ne ottavat yhden perunan kerrallaan. Menetelmä sopii itäneellekin perunalle ja käpälät pitävät idut ehjänä.
Peruna nousee radalla ylös ja kääntöpisteestä lähtien putoaa nojaamaan edellisen kupin pohjaan. Ketjuradan poistopäässä on tiukka mutka, jolloin peruna putoaa juuri oikealla hetkellä vantaalle ja istutusväli on tällä koneella erittäin tasainen, Pertti kehuu. Tavoitteena on nyt 27 sentin istutusväli, mutta se vaihtelee olosuhteiden ja lajikkeen mukaan.
Yhtä kylvövannasta syöttää kaksi kuppirataa. Jos perunan siemen on 40-millistä, ajonopeutena voi pitää 5–6 kilometriä tunnissa. Isommalla siemenellä ajonopeutta voi kasvattaakin. 7 kilometriä tunnissa alkaa olla jo kuitenkin maksimi, joka lisää jo rikkoontumisriskiä, jos koneella ajetaan vaikka kiveen.
– Perunankylvökoneessa maassa on monta haravaa, Pertti muistuttaa.
Tarkkana hygieniasta
– Meillä on Samulin kanssa yhteiset koneet ja perunakoneiden kanssa ei ilman huolellista puhdistusta voi mennä toisten pellolla. Riskit ovat suuret, Pertti varoittaa.
Tällaisella kylvökoneella koneen huolellinen puhdistaminen edellyttää noin parin tunnin työtä, joten mahdollista olisi toki käyttää kylvökonetta myös urakointiin, jos yhdellä tilalla voisi kylvää kaikki perunat yhtä mittaa. 15 hehtaarin perunapinta-aloja tällaisella koneella hoitaisi monta, kun vain ollaan huolellisia.
Pertti jatkaa että huolellisen puhdistamisen laiminlyönti on hajottanut monta yhteiskoneporukkaa.
Lannoite tasaisesti
Tässä kylvökoneessa lannoitteen säätö on tarkka riippumatta lannoitteen laadusta.
– Emme ole riippuvaisia siitä onko lannoite oikean rakeista vai ei ja tarjolla onkin monen yhtiön lannoitteita, Samuli kertoo.
Monesti vanhassa koneessa laskettu lannoite loppui kesken, kun tavaraa meni enemmän, kun mukana oli hienojakoista lannoitetta. Tässä lannoite siirretään mattoa pitkin ja antavuutta säädetään luukulla, kun matto pyörii vakionopeutta hydraulimoottorilla. Jokaisella rivillä on oma kuljetinmatto. Mattojen nopeudet muuttuvat ajonopeuden mukaan, jolloin kuljettajan ei tarvitse asiaan puuttua perussäätöjen jälkeen.
Kamerat valvontaan
Perunoiden kulkua kupeissa valvotaan valosilmillä. Jos kupit ovat likaiset ja perunat eivät ”sovi” kuppiin, ilmoitetaan siitä ohjaamon monitorissa. Normaalisti hyväksytään 2–5 % istutustappiot, mutta jos tappiot kasvavat pitää tilanteeseen puuttua.
– Vaikka vanhassa ja uudessa koneessa ovat lisäksi kamerat, joilla seurataan kylvöä, antaa %-määrä selkeän kuvan mahdollisista ongelmista. Kameraa ei ehdi seurata jatkuvasti, Pertti kertoo. Selkeät numerot helpottavat joka tapauksessa kylvön onnistumisen seurantaa. Se on kuitenkin toista kuin kokemus ja perstuntuma. Toisaalta tappiomittari kertoo nopeasti sen, miten suurella ajonopeudella voidaan kylvää, jotta perunavirta olisi tasainen.
– Tappiomittari helpottaa kuljettajan elämää kaikkinensa mutta etenkin loppupäivän osalta, Pertti vakuuttaa.
Päisteautomatiikka on vakiona, kun istutuskone on hydraulivetoinen ja koneen oma hydraulilohko hoitaa kaikki koneen säädöt. Koneen ohjaus hoidetaan tällöin HMI ‑näytön kautta.
Kun tällä koneella aloittaa kylvämisen, ei heti tule mieleen, että jotain on unohtanut, kun anturit kertovat osaltaan, miten kone toimii ja millaisia rajoja voidaan tietyllä siemenlaadulla hakea. Ja kun perunaa on viljelty jo useampi vuosi, ei pää oikein käänny enää kunnolla ja siksi kamerat ja kuva ohjaamossa kertoo paljon.
Kylvökone on oikeastaan kokonaan hydraulikäyttöinen ja traktorissa on kylvön aikana vakiokierrokset. Paljon koneessa on myös automatiikkaa, jolloin esimerkiksi kupit lähtevät pehmeästi järjestyksessä liikkeelle, kun kylvö aloitetaan ja koneen takapää on alhaalla.
– Siinä mielessä tekniikka on tuonut työhön helpotusta, että nyt painetaan näytöstä ruutulippua, kun tullaan päisteeseen ja kone hoitaa itsensä ylös. Samoin on taas rivin alussa ja työ alkaa yhtä nappia painamalla. Joystick-ohjaus olisi ollut vielä helpompi, Pertti jatkaa.
Päistettä jätetään kylvämättä noin 5 metriä, jotta mahtuu kääntymään. Riviviljelyssä aikaa kuluu helposti 15 % käännöksiin päisteissä, jos lohko on pieni.
– Etenkin hinattavalla koneella, kuten meidän kylvökoneella, aisa on lyhennetty minimiin, jotta käännös olisi nopea tehdä. Tämän 6475:n Massikan etupyörät kääntyvät juuri riittävästi, että käännöksen saa ohjauksella taas oikaistua. Edessä ja takana renkaina ovat 710 milliä leveät Michelinin XeoBibit.
Töitä myös talvella
– Työkoneet meillä on Samulin kanssa yhteiset, mutta tarvikelaskut ovat molemmilla omat. Työt ovat jaettu eteenpäin siten, että Samuli hoitaa perunoiden kauppakunnostuksen, pakkaamisen ja markkinoinnin. Minä taas olen metsässä hakkuukoneen kanssa harvennuksilla talvet, jossa apuna on toinen palkattu työntekijä, Jos sitten on jommassa kummassa päässä kiirettä, toista ketjua sitten autetaan, Pertti kertoo.
Kalustosta esimerkiksi kolmimetrinen Tumen kylvölannoitin on oman käytön lisäksi myös vuokralla. Myös kasvinsuojelua hoidetaan omien peltojen lisäksi muiden pelloilla. Käytössä on 24-metrin puomistolla varustettu 3200-litrainen Amazone. Varusteena kasvinsuojeluruiskussa on myös ajolinjaopastin ja automaattinen lohkojen ohjaus, joka helpottaa ja tarkentaa työtä etenkin epämääräisen muotoisilla lohkoilla. Aiemmin epämääräiset lohkot olivat hankalia, mutta nyt kaikki lohkot ovat yhtä helppoja ruiskuttaa.
Muutosta kalustossa
Riviväli on muuttunut vuosien saatossa. Kalustoa on jouduttu vaihtamaan toki samaa tahtia. Vuoteen 2001 käytössä oli 75 sentin riviväli. Sitten istutettiin 80 senttiin ja nyt on tästä vuodesta lähtien käytössä ollut 85 sentin riviväli. Osaltaan muutoksen on aiheuttanut traktoreiden ja ruiskujen kasvanut koko, joka edellyttää leveämpää kalustoa myös perunamaalle.
Lue seuraavaksi
