Se on nyt Scania Suomi

Oy Scan-Auto Ab perustettiin alkuvuodesta 1949 palvelemaan Scania-Vabis –autoilijoita lähinnä huoltoon ja varaosiin liittyvissä asioissa. Sittemmin toiminta laajeni uusien autojen maahantuontiin, myyntiin ja edelleen uusille toimialueille lentokoneisiin ja henkilöautoihin. Uudenkaupungin autotehtaan myötä Scan-Autosta kehittyi merkittävä toimija myös suomalaisessa henkilöautokaupassa. Ympyrä alkoi sulkeutua viime vuosituhannen loppupuolella, jolloin Scania CV AB hankki omistukseensa Oy Scan-Auto Ab:n koko osakekannan. Tämän jälkeen kaikkien suomalaisten tuntema autokaupan toimija on ollut Scanian omistama tytäryhtiö, jonka nimi kirjoitetaan nyt omistajaa ja tuotteita kuvaavasti; Scania Suomi Oy.

Nimenmuutoksen taustalla on suomalaisen tytäryhtiön keskittyminen emoyhtiön tuotteisiin ja niihin liittyviin palveluihin. Scania Suomi Oy:n toimitusjohtaja Raimo Lehtiön mukaan ajatus nimenmuutoksesta nousi esiin jo vuosituhannen vaihteessa, mutta aktiivinen toiminta henkilöautokaupassa säilytti perinteikkään nimen vuoden 2011 loppuun saakka.

”Olemme vähitellen luopuneet henkilöautoihin liittyvistä liiketoimista ja jatkossa keskitymme yksinomaan Scania -tuotteiden maahantuontiin, myyntiin ja jälkimarkkinointiin”, painottaa Lehtiö, jonka mukaan uusi nimi kuvaa hyvin yritystä ja sen toiminta-aluetta. Scania Suomi Oy ei selittelyjä kaipaa.

Vahva ote jälkimarkkinoista

Lehtiön mukaan henkilöautoista luopuminen on antanut yritykselle mahdollisuuden panostaa aikaisempaa väkevämmin muun muassa raskaan liikenteen palveluverkoston kehittämiseen. Suomessa onkin viime vuosien aikana avattu lukuisia uusia Scania-pisteitä, joissa palvellaan niin kuorma- kuin linja-autoillakin työskenteleviä ammattilaisia.

”Vuonna 2011 avasimme uudet toimipisteet Oulussa ja Hämeenlinnassa, loppuvuonna hankimme kolmen hehtaarin maa-alueen Kotkan Keltakalliosta, mihin rakentuu seuraavan parin vuoden aikana uusi toimipiste”, valottaa Lehtiö lähitulevaisuutta.

Olemassa olevaa verkostoa ei myöskään ole unohdettu, sillä sen palvelukykyä on parannettu muun muassa pidentämällä korjaamoiden aukioloaikoja. Viime syksystä alkaen kaikki toimipisteet ovatkin olleet avoinna aamuseitsemästä aina iltakymmeneen asti.

”Suomessa nähtävä kaluston ikääntyminen johtaa vääjäämättä lisääntyvään huoltoon ja korjaamiseen. Aukioloaikoja pidentämällä kasvatimme korjaamoverkostomme tuntimääriä kolmen uuden korjaamon verran”, laskee Lehtiö muutoksen vaikutuksia asiakaspalveluun.

Scanian markkina-aseman vahvistuminen yhdessä pidentyneiden aukioloaikojen kanssa toi viime vuonna mukanaan kolmisenkymmentä uutta asentajaa eri puolille maata. Lehtiön mukaan tulevaisuuden näkymät ovat tällä haavaa hyvin sumuiset, joskin korjaamohenkilöstön lisäämiselle nähdään edelleen tarvetta.

”Tällä hetkellä meillä on menossa myös kaksi oppisopimuskoulutusta, joista valmistuu merkkikohtaisen koulutuksen saaneita asentajia tulevaisuuden tarpeisiin. Toiveidemme mukaan räätälöidyssä koulutuksessa paneudutaan merkkikohtaisiin yksityiskohtiin jo alkumetreillä, minkä ansiosta opiskelijat voivat työskennellä omatoimisesti totuttua aikaisemmassa vaiheessa”, kertoo Lehtiö uudistuneesta oppisopimuskoulutuksesta.

Mahdollisuudet edessäpäin

Kymmenen vuoden ajan Scania-organisaatiossa työskennellyt Lehtiö näkee suomalaisessa kuljetusyrittäjyydessä lukuisten haasteiden ohella myös monia mahdollisuuksia. Lehtiön mukaan innovatiiviset suomalaiset kuljetusyrittäjät löytävät jatkossakin menestymisen mahdollisuuksia niin kotimaasta kuin rajat ylittävästä liikenteestä.

”Kustannustaso Itä-Euroopassa ja Aasiassa tulee kohoamaan nopeasti, mikä luo mahdollisuuksia myös suomalaiselle, kuljetuksia tarvitsevalle perusteollisuudelle”, maalaa Lehtiö muistuttaen mahdollisuuksien löytyvän peruutuspeilin sijaan tuulilasin läpi katsottuna. Lehtiön ilme vakavoituu keskustelun kääntyessä kuljetusyritysten kannattavuuteen.

”Kuljetusalan kannattavuus on aina jakautunut kolmeen osaan; Ensimmäinen kolmannes pärjää hyvin, toinen jollain lailla loppujen taistellessa elinmahdollisuuksistaan”, muistuttaa Lehtiö, jonka mukaan Suomen kypsät markkinat luovat tiettyä vakautta ja turvaa alan kaikille toimijoille. Esimerkiksi Baltiassa rekisteröintimäärät kaksinkertaistuivat vuonna 2011, mikä luo oman haasteen niin henkilöstön rekrytoinnille kuin tulevaisuuden ennustamisellekin.

Ari Perttilä