Kehittynyt videotekniikka on mahdollistanut sen, että auton peilejä on alettu korvaamaan kameroilla ja näytöillä. Kuorma-autoteollisuus on tässä suhteessa ollut henkilöautojen valmistajia aktiivisempi, ja nyt kamerapeilijärjestelmää tarjoavien valmistajien joukkoon on liittynyt myös MAN.

Vielä muutamia vuosia sitten kuorma-auton peilien korvaaminen kameroilla ja näytöillä ei tullut kuuloonkaan. Ensinnäkin laitteistojen tekninen laatu ei ollut riittävän hyvä, ja toiseksi, lainsäädäntö ei sallinut sellaista.

OptiView

MAN on liittynyt niiden kuorma-automerkkien joukkoon, jotka tarjoavat kamerapeilejä. Oikeastaan lisävarusteena tarjottava OptiView-järjestelmä on kokonainen, näkemistä edesauttava kameroista ja näytöistä koostuva, kokonaisuus.

OptiView-järjestelmään kuuluvat etukamera ja ohjaamon kummallakin sivulla omissa varsissaan olevat lähialue- ja laajakulmakamerat sekä näytöt ohjaamon sisällä. Kameroiden varret ovat joustavasti kiinni ohjaamossa, joten mahdollisissa kosketuksissa ne antavat myöden. Oikein ahtaissa paikoissa varret voidaan kääntää käsin ohjaamoa vasten. Kameroille on sekä automaattinen lämmitys että ilmanohjaimet, jotta linssit eivät sotkeentuisi.

Ohjaamossa kuljettajan puolen A-pilarissa on 12 tuuman näyttö ja matkustajan puolen A-pilarissa 15 tuuman näyttö. Lisäksi järjestelmän yhteydessä on aina 12,4 tuuman näyttö kojetaulussa, johon etukameran kuva välittyy.

Vähemmän katveita

Kamerapeilijärjestelmien ehdoton hyvä puoli on siinä, että suora näkyvyys ohjaamosta ulospäin paranee. MAN:ssa asia ilmenee oikeastaan kahdella tavalla.

MAN:n tavanomaiset peilit on paketoitu luvalla sanoen massiivisiin koteloihin, joiden aiheuttama katve on suuri. Kamerapeilien myötä näkyvyys paranee huomattavasti, minkä huomaa esimerkiksi risteysalueilla.

Järjestelmän näytöt tietenkin lisäävät katvetta ohjaamon A-pilareiden kohdalla, mutta MAN:n kohdalla muutos on kuitenkin pieni, sillä tuulilasin reunoilla olevat ilmanohjaimet tekevät A-pilarista joka tapauksessa näkemisen kannalta melko paksun. Sivuikkunoiden puhtaana pysymiseen ilmanohjaimilla on todennäköisesti suuri vaikutus.

Kolme erilaista näkymää

Vakionäkymässä näytön alue on jaettu neljään erisuuruiseen osaan. Niin sanottu normaali peilinäkymä on suurin ja se jatkuu laajakulmaisena näkymänä ”ulkoreunassa” samaan tapaan kuin monissa henkilöautojen peileissä. Näytön alalaidassa on näkymää lähes etupyörästä alkaen sivulle päin.

Zoom-näkymässä normaali peilikuva laajenee ja muut alueet pienenevät. Näkymä on tarkoitettu maantielle, ja se aktivoituu nopeuden noustessa yli 60 km/h. Koeajon perusteella tavanomainen peilinäkymä voisi olla koko näytön levyinen, sillä kapeassa laajakulmakaistaleessa vilisevä näkymä tuntui hyödyttömältä, ehkä jopa häiritsevältä. Parannus asiaan hoituisi varmaan ohjelmistoa viilaamalla.

Laajakulmanäkymässä näyttöä ei ole jaettu osiin, vaan laajakulmainen kuva näkyy koko näytössä. Tämä näkymä saadaan haluttaessa automaattisesti joko aina alle 45 km/h nopeudessa, tai alle 50 km/h nopeudessa käännyttäessä tai vilkkua käytettäessä.

Etukameran kuva toistetaan kojetaulunäytöllä. Samaan näyttöön saisi myös peruutuskameran, mutta koeajoautossa sille oli oma monitorinsa, mikä ei välttämättä ole huono ratkaisu. Ahtaissa paikoissa voi olla hyvä nähdä yhtä aikaa kuvaa auton edestä ja takaa.

Vaatii hieman totuttelua

Esittelyautoksi oli valjastettu ensimmäinen Suomeen saatu OptiView-varusteinen MAN, malliltaan TGM 18.290. Lyhyen ja kapean CC-ohjaamon takana oli EL-Korin valmistama kokosivuaukeva kori Zepro-takalaitanostimella. Kaksiakselisen täysilmajousitetun auton kokonaispaino oli täydet 18 tonnia, ja rekisteriotteen mukainen omapaino 9 630 kg. Tyypillinen esimerkki suomalaisesta jakeluautosta.

Ajaminen MAN:lla on sinänsä helppoa, mukavaa ja vaivatonta. Totuttelua sen sijaan vaatii kamerapeilien käyttäminen, ainakin tällaiselle ”vanhaa tietäkin” kulkeneelle toimittajalle. Tässä kohdassa automerkit eivät eroa toisistaan.

Tavanomaisiin peileihin verrattuna aluksi suurin ero on siinä, mihin katsotaan. Ensimetreillä katse pyrkii hakeutumaan väärään paikkaan. Asiaan tottuu kuitenkin melko pian. Aika pian tulee huomatuksi sekin, että omalla kumartumisella tai muilla voimisteluliikkeillä näkymää ei saa lavennettua näytöllä niin kuin peilien kanssa. Kuvakulma muuttuu säätönupista sivuikkunan vieressä.

Oman aikansa ottaa oppia tulkitsemaan laajakulmaisten kameroiden tuottamaa kuvaa. Kuvasta voi havaita esteen, mutta sen todellisen sijainnin hahmottaminen vaatii tottumista.

Kameran ja näyttötekniikan rajoituksista johtuu, että näytöstä välittyvä kuva ei ole niin veitsen terävä kuin peilistä katsottaessa. Kaikki tarpeellinen ja enemmänkin näkyy, mutta jotkut yksityiskohdat, jotka peilistä katsoen erottuisivat, saattavat jäädä kamerapeileillä epäselviksi.

Poutaisena kesäpäivänä ei pimeän ja kuraisen kelin käyttökokemuksia kamerapeilijärjestelmästä päässyt kertymään. Voisi kuitenkin olettaa, että tekniikan suomin avuin näkyvyys saataisiin pidettyä häikäisemättömänä ja muutenkin hyvänä.

Monesti mietitään, että mitä sitten, jos kamera osuu johonkin ja rikkoutuu? Niin voi käydä, mutta todennäköisesti perinteinen peili on alttiimpi osumille ja tuhoutumiselle. Kummankin kohdalla näkyvyys katoaa eivätkä korjaamisen kustannuksetkaan paljoa poikkea toisistaan.

Parempaa näkyvyyttä ja turvallisuutta

Kamerapeilien kehittämisen taustalla on ollut kaksi asiaa: parempi näkyvyys ja pienempi ilmanvastus. OptiView toimii myös turvakamerana. Kamerat voidaan aktivoida, myös makuutilan hallintapaneelista, huomiota herättämättä näyttämään kuvaa auton lähiympäristöstä.

Uudenlaiset liikkumisvälineet ja jatkuvasti kasvavat liikennemäärät vaativat yhä kuorma-auton kuljettajilta yhä enemmän tarkkaavaisuutta ja havainnointia. Katvealueiden poistaminen tekniikan avulla tuo turvallisuutta, ja jos vielä voidaan välttää kolhut ja niiden kustannukset, ei runsaan kolmen tuhannen euron satsaus järjestelmään ole kovin suuri.

Bonuksena on vielä hivenen parempi polttoainetalous pienemmän ilmanvastuksen ansiosta.

• Lue myös: IAA 2022 -näyttely: MAN katsoo tulevaisuuteen