Blogi
Kaivosalan investoinnit kasvussa
Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut kaivosteollisuuden toimialaraportin. Sen mukaan Suomessa toimi 11 metallimalmikaivosta vuonna 2018. Niistä louhittiin malmia yhteensä 32,5 miljoonaa tonnia. Kuudesta kaivoksesta jalostetaan kultaa ja sen lisäksi saadaan muun muassa kromia, kuparia, sinkkiä, nikkeliä ym.
Suurin metallimalmikaivos oli Terrafamen Sotkamon kaivos, joka vastasi 55 prosentin osuutta koko kakusta (17,9 milj. tonnia).
Teollisuusmineraalikaivoksia oli toiminnassa 35 kappaletta. Niistä saatiin teollisuusmineraalien hyötykiveä 16,5 miljoonaa tonnia. Nämä tuottivat muun muassa dolomiittia, kalsiittia ja apatiittia. Siilinjärven apatiittikaivos oli suurin teollisuusmineraalien tuottaja. Se oli Sotkamon jälkeen koko Suomen toiseksi suurin kaivos 10,9 miljoonan tonnin louhintamäärällään.
Kokonaislouhinnan määrä edellä mainituissa kaikissa kaivoksissa sivukivineen oli 130 miljoonaa tonnia. Sivukiveä syntyi 81 miljoonaa tonnia. Kasvua vuoteen 2017 verrattuna oli kahdeksan prosenttia.
Malmin etsintäänkin investoitiin viime vuonna 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kaivoksiin tehdyt investoinnit kasvoivat 29 prosenttia. Tänä vuonna Suomeen avattiin kaksi uutta kaivosta ja hankkeita on vireillä viitisentoista.
Ministeriön mukaan metallien kotimainen kaivostuotanto on moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Silti metallinjalostajat toimivat suurelta osin tuontirikasteiden varassa. Suomessa kaivoksilla on pääsääntöisesti hyvä tilanne ja käynnissä olevat investoinnit vahvistavat toiminnan jatkuvuutta. Yksi alan investointitarpeita ylläpitävä tekijä on ympäristövaikutuksien huomioiminen. Myös vastuullisuus ja raaka-aineiden jäljitettävyys ovat asioita, joihin teollisuus ja hallinto haluavat parannuksia.
Kaivosteollisuuden liikevaihto oli viime vuonna raportin mukaan noin kaksi miljardia euroa ja ala työllisti 6 978 ihmistä, joista noin 4 600 kaivosten omaa henkilökuntaa ja loput alihankkijoiden palveluksessa.
Kaivosten kannattavuutta pyritään tietenkin lisäämään teknologiaa kehittämällä ja sen osana automatisoimalla esimerkiksi malmin kuljetuksia, lastausta ym. Suomen kaivoksillakin on testattavana akuilla toimivia porauslaitteita, kiviautoja ja lastauskalustoa. Kokeilut ovat osa EU-rahoitteista hanketta, jossa on mukana kaivoslaitteiden valmistajia, kaivosyhtiöitä ja yliopistoja.
Oulun yliopisto on ottanut merkittävän askeleen täysin autonomisten työkoneiden suuntaan. Yli-Kiimigissä syksyllä pidetyssä tilaisuudessa ”Smart Excavator” -nimen saanut Bobcat E85 työskenteli täysin itsenäisesti ilman kuljettajaa.
Kaivuliikkeet mukailivat täysin suunnittelijan luomaa tietomallia ja siitä jalostettua koneohjausmallia. Oulussa tehtiinkin luultavasti historiaa maarakennuskoneiden automatisoinnissa. Itsenäisesti työskentelevät koneet soveltuvat erityisesti vaarallisille tai kaukaisille työmaille. Yliopiston lisäksi tutkimusprojektiin osallistuvat yritykset ovat Novatron Oy ja Technion Oy.