Kela-kyydit vaativat sähköistä tiedonsiirtoa

Hankkeen tavoitteena on saada aikaan hyvän asiakaspalvelun lisäksi kustannussäästöjä erityisesti hallinnollisella saralla, sillä kuljetusten korvaaminen jälkeenpäin on synnyttänyt huomattavan paljon hallinnollista työtä. Vuosittain takseilla ajetaan lähes kolme miljoonaa Kelan korvaamaa taksimatkaa, joiden määrä on paljolti väestön ikääntymisen ja joukkoliikenteen alasajon johdosta jatkuvassa kasvusuunnassa. Taksiliiton mukaan vuonna 2010 korvattiin 2,9 miljoonaa taksimatkaa, joista syntyi 155 miljoonan euron kustannukset.

Sähköistä tiedonsiirtoa hyväksikäyttäen taksin tilaaminen tilauskeskuksesta ja kyydin maksaminen yhdessä matkojen yhdistämisen kanssa on aikaisempaa vaivattomampaa. Uusi toimintamalli on kevyempi myös hallinnollisesti, sillä 9000 autoilijakohtaisesta sopimuksesta päästään pariinkymmeneen sairaanhoitopiirin ja taksiyhtiön väliseen sopimukseen. Maamme taksiautoilijoista jo reilut 2500 on jo liittynyt suorakorvausjärjestelmän piiriin.

Taksiliiton mukaan aikaisempaa järkevämpi toimintamalli näkyy autoilijoille byrokratian vähentymisenä ja käsittelyaikojen nopeutumisena. Käytöstä poistuva toimintamalli on edellyttänyt autoilijoilta muun maussa paperisten tositteiden täyttämistä ja lähettämistä edelleen Kelalle. Vuositasolla lähetettävien lomakkeiden määrä on kohonnut jo reiluun kymmeneen miljoonaan kappaleeseen.

Suorakorvausmenettelyyn liittyminen edellyttää takseilta nykyaikaista tiedonsiirtojärjestelmää, joskin Taksiliiton mukaan olemassa olevia järjestelmiä voidaan pääosin hyödyntää.  Alueelliset taksikeskukset pystyvät myös yhdistämään kuljetuksia aikaisempaa paremmin, mikä tuo mukanaan kaluston tehokkaamman käytön. Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä säästetään vuonna 2011 lähes miljoona ajokilometriä verrattuna siihen, että kaikki tekisivät matkan omalla taksilla. Suorakorvaus tuo yhteiskunnalle huomattavat hyödyt myös tätä kautta.