Jätevedet mestarin avulla hoitoon

Jätevesijärjestelmät pitää laittaa kuntoon ennemmin tai myöhemmin. Nyt liikkeellepaneva voima on usein haettava rakennuslupa, vaikka asennustyöt pitäisi saattaa liikkeelle muistakin syistä.

Jätevesiasioissa kokonaisuuden kannalta toimivin on mahdollisimman luonnonmukainen jätevesien käsittely ja se on toki kaikkien etu.
– Meillä on kotieläintila ja teemme myös koneurakointia. Traktori tilalla on ollut vuodesta 1952 ja oikeastaan siitä lähtien erilaista koneurakointia on tehty omien töiden lisäksi, Risto aloittaa.

Ylösillä on käytössä juuri viime talvena päivitetty 1500 tuntia ajettu Doosanin kaivukone. Kaivukonetta liikutetaan 24 tonnin JPM:n traktorilavetilla työmaalta toiselle. Lavetin vetämiseen käytetään yhtä 170-hevosvoimaista T-sarjalaista Valtraa ja käytössä on vielä kaksi Valtraa tämän lisäksi.

– Vaan täälläkin on mäkistä maastoa ja lavetin kanssa Valtran kuudesta pytystä otetaan kaikki voima käyttöön ja hevoset ovat melkein kontallaan, Risto nauraa.

Kaivukoneella

Kaivukoneen kanssa mennään monenlaisiin töihin. Kaivukoneen kanssa kunnostellaan peltoja ja poistetaan kiviä, rakennellaan jätevesijärjestelmiä, kunnostetaan teitä ja viemäreitä. Töissä apuna on monesti Riston poika, Janne.
– Täälläpäin ovat innostuneet nyt oikomaan peltojen kulmia ja poistamaan kiviä pellolta. Meillä on porukassa kaveri, joka räjäyttää kivet ja me olemme sitten kaivukoneen ja perävaunun kanssa paikalla siivoamassa jälkiä, Risto kertoo.

Tietöitä

Paikallinen YT kirjanpito Kröger, joka hoitaa tieisännöintiä, teettää myös kesäajan tiehommia kuten teiden penkkojen perkausta ja peruskunnostuksia.
– Kun aikoinaan on rumpujen laitossa tietä tehdessä säästetty, niin niitä joutuu sitten myöhemmin korjailemaan, Risto pohtii.
– Tienvarsien hoitoon minulla on kaivukoneen puomin päässä laikkahakkuri, jolla saadaan järeämpikin puusto palasiksi ja yleensä hoitokohteet ovatkin siellä, mihin muut eivät mielellään mene, Risto näyttää. Yksi hyvin hoidettu työmaa poikii yleensä toisen viereen.

– Viime vuonna kunnostimme yhteismetsän metsäautotien, jota ei oltu käytetty pariin kymmeneen vuoteen ja tie oli kapea polku. Kun ensin poistettiin puusto kaivukoneella murskaamalla Rannanpajan 2R laikkakoneella, seuraavana voidaan olla liikkeellä olla traktorikäyttöisellä Bomfordin puomimurskaimella. Pientareet viimeistellään Caben nostolaitekoneella. Hoito pitää vain tehdä ”kerroksittain” ja hoidettavan penkan järeyden mukaan valitaan sopiva kone. Tämän jälkeen lanataan tie kuntoon ja tien käyttö voi taas alkaa, Risto luet­telee.
– Kun on käytössä tehokkaat koneet, ei metrihinta kuitenkaan ole kohtuuton, vaikka tuntihinta saattaakin kuulostaa jostakusta korkealta. Päivässä kunnostimme kuitenkin noin kilometrin alusta loppuun saakka.

Aloitettiin omasta

– 2005 tuli jätevesijärjestelmän uusiminen itselle ajankohtaiseksi, kun oma vanha järjestelmämme, imeytyskuoppa, ei toiminut uudisrakentamisen ja teiden teon jälkeen. Tekijää järjestelmälle ei oikein tahtonut löytyä ja päätin tehdä työn itse. Kun talo on rinteessä, toteutettiin järjestelmä maasuodattimeksi saneerauspaketilla, ja nyt viisi vuotta myöhemmin se toimii edelleen kuin junan vessa, Risto kehuu.
Sen verran järjestelmää ylläpidetään, että tänä vuonna se huuhdellaan salaojahuuhtelulaitteella samalla kuin salaojatkin. Huuhtelu pitäisi tehdä noin kolmen vuoden välein, koska putkien reiät menevät tukkoon.

Jätevesissä paljon tehtävää

– Jätevesijärjestelmien rakentaminen liittyy toki kalustoommekin. Yleensä työmaalla tarvitaan muutakin kuin lapio. Toki joskus selviää pelkällä lapiolla, jos olosuhteet ovat otolliset, Risto kertoo.
Kun jätevesijärjestelmää suunnitellaan yhteisviemäreiden vaikutusalueen ulkopuolelle, pitäisi lähtökohta olla tarkoituksenmukaisuus.
– Asetus antaa kuntien viranomaisille paljon mahdollisuuksia joustaa tarpeen mukaan ja esimerkiksi meillä Liperissä näin on tehty. Vaikka joustetaan, se ei tarkoita sitä, että järjestelmät toimisivat huonommin kuin muualla, päinvastoin, Risto esittää.

Vältä turhaa siirtoa

Kun jätevedet kuitenkin sisältävät niitä ravinteita, jotka ovat luonnosta lähtöisin, niin paras olisi, jos ne ravinteet saataisiin palautettu takaisin mahdollisimman tarkasti kiertoon. Sehän on asetuksen henki.
– Jos jätevesiä lähdetään kuljettamaan vaikka kaatopaikalle, meiltäkin Joensuuhun tai Varkauteen, niin matkaa on aina vähintään 40 kilometriä ja se kuljettaminen ei ainakaan edesauta luontoa, Risto pohtii. Mitä lähempänä ravinteet saadaan taas käyttöön sitä parempi. Toisaalta, jos jätevettä viedään isoille puhdistamoille, niin siinäkin suunta on hieman väärä.

Paikallinen jatkokäsittely

– Tässä on yksi paikallinen entinen kotieläintilallinen, nykyinen kasvinviljelytilallinen ja urakoitsija Hartikaisen Mikko, joka tyhjentää sakokaivoja. Mikko kerää lietteet vanhaan lietesäilöön ja tekee kalkkistabiloinnin siellä. Mikko sai ympäristöluvan käyttää kalkkistabiloitua lietettä pellollaan. Nyt tuo tavara jatkaa matkaansa pellolle, jolloin ravinteet jatkavat kiertoaan. Tämä on edullinen vaihtoehto kaikille, ehkä yksi edullisimmista, Risto vakuuttaa.
– Tässä on vielä se hyvä puoli, että eurot ja ravinteet jäävät tässä kylille. Jos eurot ja ravinteet viedään kaupunkiin, eivät ainakaan ravinteet sieltä nopeasti haja-asutusalueelle palaa. Meillä on tässä oikeastaan otettu uudestaan käyttöön tämä suuremman luokan ekoteko, Risto filosofoi.

Verkostot kuntoon

Kyllähän näitä asioita myös jätevesijärjestelmien rakentelussa hoidetaan verkoston kautta. Mekin haemme myös paikallisuutta, kun tässä tekijöitä on ympärillä. Esimerkiksi suunnitelmat teetetään Juvosen Jormalla ja hän hoitaa myös valvonnan samaan hintaan, Risto kehuu.
Hyvät kumppanit on syytä olla, jotta työt asiakkaan päätöksen jälkeen alkavat ripeästi. Itse rakentaminen ei kuitenkaan ole monimutkaista, kun tietyt perusasiat ja välineet ovat kunnossa.

Jotta kiinteistönomistaja voi taas tehdä omalta kohdaltaan järkevän ratkaisun, pitää tarjolla olla pitkälti neuvonnallista työtä. Asiakkaalle pitäisi hakea pitkällä tähtäimellä edullinen ratkaisu, koska ainoastaan hankintahinta ei ratkaise kokonaiskustannuksia.
Riippuen jo pelkästään aikaisemmasta järjestelmästä, tontista, maaperästä ja korkeussuhteista, voidaan suunnitella monenlaisia järjestelmiä, joiden hinta vaihtelee usealla tuhannella eurolla.
– Eri valmistajilla on tarjolla erilaisia järjestelmiä ja ne kaikki olisi hyvä tuntea, siksi olenkin tutustunut oikeastaan kaikkien merkittävien valmistajien järjestelmiin ja sellaisia on tässä lähiseudulla myös asennettu. Tutustumiskohteet ovat siis meillä aivan lähellä, Risto kertoo.

Jätevesiasiantuntijaksi

– Monenlaista eri valmistajien koulutusta olen käynyt läpi ja tutkinut eri järjestelmiä. Olen saanut Biolanin pienpuhdistamojärjestelmien koulutuksen kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen rakentanut monenlaisia järjestelmiä. Olen sitten ollut koulutuksissa omalta osaltani myös kertomassa, missä näissä jätevesiasioissa oikein mennään. Pelkästään yhden valmistajan järjestelmät eivät kuitenkaan kata aivan kaikkea, vaikka merkittävimmillä valmistajilla on oikeastaan jo joka lähtöön tuotteita.
– Ehkä järjestelmän valinnassa painottaisin myös varaosahuoltoa ja komponenttien valintaa, jos ja kun käytetään kemikaaleja ja laitteistossa on pumppuja ja elektroniikkaa. Pidempään markkinoilla olleet valmistajat myös jatkavat luultavasti toimintaasa pidempään, kun tukijalkoja on monia ja vastuuta kannetaan myös annetuista lupauksista, eikä takuu lopu, kun perävalot häipyvät, Risto pohtii.

Eri vaihtoehdot tarjolle

– Asiakas hyötyy, jos on kaikki ovet auki eri valmistajien tuotteisiin, Risto painottaa. Tärkeintä on se, että asiakas on tyytyväinen myös jälkeenpäin. Kyllä sen sitten kylällä kuulee, onko onnistunut vai ei ja vaikka suunnittelija suunnittelee ja valvoja valvoo, niin urakoitsijaa helposti katsotaan pitkään, jos jokin menee pieleen. Asiakkaan näkökulmasta paras vaihtoehto on toki edullinen ja toimiva laite, jossa ei ole myöhemminkään ylimääräisiä töitä.

Aktiivisuus lisääntynyt

– Etäisyydet kyliin ovat Liperissäkin pitkät ja joka paikkaan ei jätevesiverkostoa rakenneta. Vesiosuuskunnat ovat kyllä olleet aktiivisia täällä ja samalla kun toimitetaan hyvälaatuista raaka-vettä, rakennetaan viereen myös viemäri, Risto esittelee. Joka paikkaan, kuten Kaatomolle, ei palveluita kuitenkaan näillä näkymin rakenneta ja siksi moni on nyt aktivoitunut.

Viime kesän esittelykohde

Risto kertoo, että viime kesänä järjestettiin Kaatamon kylällä yhden Biolanin Kaivopuhdistamon asennusesittely. Tuolloin Minna Turusen ja Erkki Räsäsen kiinteistöllä rakennettiin puhdistusjärjestelmä osittain vanhoihin betonikaivoihin.
Itse esittelytilaisuus onnistui hyvin, kun vieraita oli paikalla toista sataa. Kutsuja toimitettiin postissa ja tilaisuutta mainostettiin paikallislehdessä.

Kaivot käyttöön

Alun perin omakotitontille oli suunniteltu umpisäiliö vessan tavaralle ja imeytyskenttä harmaille vesille. Salaojakeskuksen Petri Kurki kuitenkin teki uuden suunnitelman, jossa jätevedet ohjattaisiin kahden kunnossa olleen betonikaivon ja kolmannen rakennettavan kaivon kautta puhdistettuna purkukaivoon.
Kaivopuhdistamo on mielenkiintoinen vaihtoehto vanhemmissa kiinteistöissä, joissa on hankala rakentaa kahden veden järjestelmä eli umpisäiliö ja imeytyskenttä harmaille vesille.
– Jos imeytyskenttä olisi rakennettu, tontti olisi käynyt ahtaaksi. Myös maata olisi käsitelty aivan toisin kuin nyt, Risto esittelee. Imeytyskenttä ilman pumppausta poistopäästä ei onnistu kuin rinteisiin ja tässäkin vettä olisi pitänyt pumpata. Itse tarvike- ja rakennuskustannukset laskettiin olevan vanhojen kaivojen käytöllä noin kolme tuhatta euroa edullisemmaksi.

Vanhat kaivot hyödynnetään

Kaivopuhdistamo voidaan asentaa kunnossa oleviin kolmeen vanhaan betonikaivoon ja useimmiten tehdään kolmas kaivo kahden vanhan lisäksi. Vaihtoehtona on myös rakentaa uudet kaivot, joka tulee usein edullisemmaksi kuin valmiin paketin, muovikuorisen puhdistamon asennus.
– Asentajallehan montun kaivaminen ja koko paketin asentaminen kerralla on helpointa, kun ei tarvitse kytkeä kuin yhteet ja johdot, Risto esittelee. Toisaalta, jos kolme kaivoa ovat kunnossa, tällaisen järjestelmän asentaminen ei välttämättä vaadi kuin ”lapiomiehen” paikalle, joka aukaisee kaivojen ympäristön.

Muistutusta huollosta

Ensimmäinen kaivo on saostuskaivo, jossa poistetaan rasva ja kiintoaine. Toinen on ilmastuskaivo, jossa hajotustyötä tekevät pieneliöt. Kolmannessa on kaivossa saostetaan fosfori. Sakkaa poistetaan puolen vuoden välein. Ensimmäinen ja kolmas kaivo tyhjennetään kokonaan, Toisesta kaivosta poistetaan pohjalta sakka ja nesteestä puolet. Jälkelle jätetään aktiivilietettä, joka sisältää biologisen puhdistamon mikrobit. Tyhjennyksestä muistutetaan automaattisesti, kun syttyvällä varoituslampulla.
Kolmannesta kaivosta fosforisakkaa siirretään ensimmäiseen kaivoon, jolloin varmistetaan mikrobien ravinnon saanti myös silloin, kun jätevettä ei tuoteta.
Varoituslamppu syttyy myös, jos järjestelmässä on jokin häiriö tai järjestelmä vaati huoltoa.

Tekniikka kolmannessa

Kolmannen kaivon kannen alla on laitekotelo, jossa on puhdistamon ”aivot” ja tärkeimmät huoltokohteet kuten kemikaalikanisteri. Ohjauskeskus huolehtii toimintojen ajastuksesta ja prosessien ajos­ta. Keskuksen päällä on näyttöruutu, jossa kerrotaan prosessin vaiheet, huollon ja mahdollisen vikatilanteen syy.

Ohjauskeskuksen päällä on selkeä lappu, mitä missäkin tilanteessa pitää tehdä. Käyttöönopastuksen ja ohjeiden luvun jälkeen näistä tavallinen ihminen kyllä selviää, eikä paikalle tarvita kuin sakokaivon tyhjentäjä säännöllisesti, Erkki kehuu.
Laite ilmoittaa selkeästi näytöllä, että tilaa tyhjennys ja homma on sitä myöten hoidettu.
– Huollossa ei normaalisti mene kuin 10 minuuttia, kun vain nostaa kannen ylös ja hoitaa homman. Viimeksi kuukausi sitten vaihdoin kemikaaliastian, kun edellinen oli loppumassa, Erkki muistelee.

Mappi opastaa

– Käyttöohje- ja huoltomappi on ainakin meidän mielestä esimerkillinen ja sen kanssa selviää hyvin, kun huoltotoimenpiteet on ajastettu kalenteriin puolivuosittain. Huollot ovat lukutaitoisille helpot tehdä ja häiriötilanteet saadaan hoidettua, kun on ohjeet, miten toimitaan ja kuitataan, Erkki kertoo Laitteen mappi on hyvä, kun siinä on myös omaseu­rantapäiväkirja.

Vakiovaraosia

Sakkakaivosta neste siirretään toiseen kaivoon uppopumpulla, Risto kertoo. Toisessa kaivossa oleva ilmastus on ajastettu.
– Hankinnassa kannattaa vertailla myös energiankulutusta. Jos jätevesijärjestelmä vaatii vain uppopumpun ja sekin pumppaa vain tarpeen mukaan tai ajastettuna, energiankulutus on pieni. Ilmastuskin vaatii energiaa. Jos järjestelmässä pumpataan jatkuvasti, lisääntyy energiankulutuskin vastaavasti.

Vältä maansiirtotöitä

Kun tontti oli laitettu kuntoon, isot maansiirtotyöt eivät olisi olleet kovin mieleiset. Tilaakaan ei oikein olisi ollut, jos imeytyskenttä olisi pitänyt rakentaa. Nyt kaivutyöt rajoittuivat yhteen kaivoon.
– Pääsin tuolla isollakin koneella kätevästi tähän viereen. Onhan vaihtoehtona aina pienikin kaivukone, mutta sillä se kaksi metriä syvässä oleva iso kivi ei sitten nousekaan, Risto pohtii.
Tämän järjestelmän tekniikan hinnaksi tuli noin kolme ja puoli tuhatta euroa ja suunnitelmat, muut tarvikkeet ja asennukset päälle.