Uutiset

Työkoneet

Mann Lines Oy – laiva on lastattu koneilla

Mann Lines Oy:n ML Freyja on saanut reitilleen uuden yhteyden, kun tammikuussa sen kohdesatamiin liitettiin Rotterdam. Erilaisten koneiden ja laitteiden kuljettaminen Turusta muualle Eurooppaan ja takaisin on merkittävä osa liiketoimintaa. Rotterdam avaakin viennille ja tuonnille aivan uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Ritchie Bros. -konehuutokaupassa suoritettuja ostoja ja myyntejä Mann Lines palvelee nyt tehokkaasti kumpaankin suuntaan.

Mann Linesin lastauslaiturilla Turussa näkee välittömästi Suomen viennin tilan, paljon ennen kuin tilastot kertovat mitään. Tällä hetkellä vienti vetää ja kotimaisen koneteollisuuden hedelmiä laivataan Turusta maailmalle. Purku ja lastaus vie normaalisti sellaiset 6-8 tuntia.

Alunperin helmikuun alkuun sovittu tapaaminen toimitusjohtaja Timo Helannon (60 v.) kanssa siirtyy kahden perättäisen merillä vellovan myrskyn takia eteenpäin. Yrityksen ro-ro-aluksen ML Freyjan yksi koko yhdeksän päivän kierros jää väliin, ja laiva pääsee saapumaan Turkuun viikon viiveellä.

Helannon mukaan esimerkiksi Islannin rannikolla kovimmillaan 70 metrin sekuntivauhdilla puhaltaneet tuulet ovat harvinaisia ja jopa ainutlaatuisia. Myrskyjä täällä pohjoisen talvessa luonnehdittiin jopa trooppisiksi. Toisaalta, jäänmurtajia ei ole tarvinnut Turun edustalla vaivata.

”Varsinkin suuret satamat menevät täysin sekaisin voimakkaissa myrskyissä. Kun yleensä laivalle annetaan aikaikkuna satamaan saapumista varten, niin myrsky velloo koko järjestelmän nurin. Hinaajia ei ole tarpeeksi, luotsit eivät kulje ja laivat jäävät merelle odottamaan satamaan pääsyä. Tästä syystä meillekin syntyi tämä viive. Luonnonvoimia on kunnioitettava ja merellä mennään turvallisuus edellä”, aloittaa jo vuonna 1976 laivaan merimieheksi noussut Helanto. Merillä mies karaistui 11 vuotta. Koko muukin työura on liittynyt vahvasti mereen ja laivoihin.

Työkokemusta on kertynyt niin yrittäjänä, sataman työnjohtajana kuin ahtausliikkeen toimitusjohtajana. Mann Linesin palvelukseen polku johti vuonna 1997.

Mann Lines Oy:n toimitusjohtaja Timo Helanto (vas) kertoo, että ML Freyjan lasti kootaan pitkin Suomea. Konepajateollisuuden tuotteet ja erilaiset koneet ja laitteet muodostavat tärkeän segmentin. Vientiteollisuuden tuotteet kulkevat Turusta esimerkiksi Bremerhavenin satamaan, josta on jatkoyhteydet kaikkialle maailmaan. ML Freyjan kapteeni
Francesco Mancuso oli tuonut aluksensa satamaan yöllä ja heräili lyhyiltä torkuilta seuraamaan lastausta. Turusta lastatun lastin arvo on useampia kymmeniä miljoonia euroja.

Yhdeksän päivän kierros

Nykyinen, italialaisomistuksessa oleva ro-ro-alus on ollut aikarahdattuna Mann Linesillä nyt vajaat kaksi vuotta ja kolme on vielä jäljellä. Aikarahtaus tarkoittaa sitä, että aluksen vuokrasta, satamamaksuista ja polttoaineista vastaa Mann Lines. Tekniikasta huolehtii aluksen omistaja, joka hoitaa myös miehistön laivaan.

ML Freyja on vajaat kaksi vuotta sitten käyttöön otettu ro-ro-alus, jonka pituus on lähes 200 metriä ja kaistaa lastille on noin 3,5 kilometriä.. Mann Lines on aikarahdannut sen käyttöönsä viideksi vuodeksi. Mitkään ihan pienet myllyt eivät tätä merten työjuhtaa liikuta, sillä kahden pääkoneen yhteenlaskettu teho on 11 764 kilowattia (16 000 hv) ja polttoainetta alus kuluttaa viikossa noin 200 tonnia. Keskinopeus on 15 ja huippunopeus 17,3 solmua.

Laiva pyritään lastaamaan aina niin täyteen kuin mahdollista. Ahtaajilta vaaditaan ammattitaitoa ja yliperämieheltä mahdollisimman tarkat tiedot tulevien satamien lastauksista. Mitä vähemmän lastia pitää purkaa väliaikaisesti lastauksen tieltä, sitä parempi. Aluksen painoraja 12 700 tonnia ei ikinä tule täyteen, vaan maksimissaan liikutaan 7 000–8 000 tonnin kokonaispainossa.

Koneiden pituus on rajoittava tekijä. Esimerkiksi monet murskaimet kuljettimineen ja poravaunut poravarsineen vievät paljon tilaa.

MS Freyjan normaali yhdeksän päivän kierros alkaa siis näin sinivalkoisin silmin katsottuna Turusta ja ensimmäinen etappisatama on Bremerhaven, minne siirtymä kestää kolme päivää.

Yläkannella kulkee muun muassa kontteja.

”Bremerhaven on Euroopan paras yhteyssatama valtameren yli ja erittäin tärkeä satama meille. Isot valtamerivarustamot tuovat sinne autoja, koneita ja laitteita kaikkialta maailmasta. Sandvikin, Metson ja muiden vientiyhtiöidemme koneet kulkevat jälleenmyyjille ja asiakkaille pääosin tätä kautta. Myös meillä jo käytöstä poistettuja, käytettyjä kuorma-autoja jatkolaivataan sieltä nykyään esimerkiksi Afrikan maihin”, valistaa Helanto.

Saksasta keula suunnataan kohti Englantia ja Harwichin satamaa. Tähän matkaan kuluu yksi päivä.

”Englantiin menee paljon sahatavaraa ja paperiakin. Sieltä taas lastataan Suomeenkin esimerkiksi autoja ja koneita. Keväisin meille tuodaan paljon maatalouskoneita kuten puimureita ja traktoreita. Yksityisille ihmisille on tuotu veneitäkin.”

Helanto on huomannut Brexitin jo vaikuttaneen meriliikenteeseenkin. Moni toimija on etsinyt korvaavia tuotteita muualta Euroopasta ja Brittein saarilta rahtaaminen on vähentynyt.

”Tämän olen konkreettisesti jo huomannut, väitetäänpä julkisuudessa mitä muuta tahansa. Uusi reittisatamamme on tervetullut muutos Brexitin vaikutuksia kumoamaan.”

Ja se uusi satama Rotterdam onkin suuntana Brittein saarien rantaviivan häipyessä horisonttiin.

”Uskon käytettyjen koneiden rahdin kasvuun jatkossa, nyt kun Rotterdam on saatu reitin varrelle. Suomesta ei ole ollut suoraa ro-ro-yhteyttä sinne ennen, joten luotan sen avaavan aivan uusia mahdollisuuksia meille”, jatkaa Helanto.

Seuraavassa, taas päivämatkan päässä sijaitsevassa satamassa Cuxhavenissa lastataan alukseen paljon Saksan tuontitavaroita meille päin. Kaksi päivää merellä ja sitten alus onkin jo Paldiskissa Virossa.

”Paldiski on meille erittäin tärkeä lastaussatama. Sieltä lähtee paljon sahatavaraa Brittein saarille. Keväästä keskikesään kuljetamme myös paljon erilaisia puusta tehtyjä puutarhakalusteita. Virolaiset ovat löytäneet niille hyvät markkinat Briteistä. Täällä puretaan myös kaikki Viroon menevät Opelit, Citroenit ja Renaultit”, valistaa Helanto.

Ja kun Paldiskissa köydet on irrotettu, on vielä yksi päivämatka jäljellä ennen kuin palataan taas lähtöpisteeseen, Suomen Turkuun.

Video lastauksesta helmikuussa 2020.

Laiva pura ja lastaa

Mann Lines siis kuljettajaa varsin kirjavaa lastia. Kun eri tuotteet kulkevat kahdenkin sataman yli, on tärkeää suunnitella laivan täyttö ja purku oikein. Koneiden ja laitteiden kirjo on myös valtava, joten ahtaajilta on löydyttävä kokemusta ajaa niin poravaunut kuin metsäkoneetkin laivaan. Finnsteve hoitaa Mann Linesin terminaalipalvelut.

”Henkilökunta on saanut valmistajilta koulutusta. Joskus toki voi mennä sormi suuhun ja sen takia meillä on puhelinnumerot, joista saa apua. Aina meissäkään ei ole vika, vaan paljon elektroniikkaa sisältävässä laitteessa voi olla joku häiriö. Varsin harvoin kuitenkaan kone jää satamaan. Jatkoyhteyksien takia on tärkeää saada kaikki sovitut tuotteet merelle täältä ajallaan”, jatkaa Helanto.

Vetomestarien vetämiin lauttavaunuihin (mafi) lasti kiinnitetään Mann Linesin hallissa ja siellä säilytetään myös lastia, mitä ulkotiloissa ei voi pitää. Esimerkiksi sahatavaraa ja terästä Turusta lähtee vientiin

Mann Linesilla on paljon vakioasiakkaita, joiden tarpeet ovat melko hyvin tiedossa. Helannon mukaan noin 20 prosenttia asiakkaista täyttää 80 prosenttia aluksen kapasiteetista. Toiminta on varsin hektistä. Kun täyteen lastattu laiva lähtee satamasta, alkaa periaatteessa vasta seuraavan laivan täyttö ja varauksien vastaanotto.

Mann Lines järjestää myös tuontilaivausten jatkokuljetuksia. Sopimuskuljettajien avulla saapunut rahti toimitetaan satamasta jälleenmyyjille tai suoraan loppuasiakkaille asti.

Mann Linesilla on käytössä erikokoisia lauttavaunuja, joista suurimmat ovat 100 tonnia kantavuudeltaan.

Taitavaa lastausta

Seuraan satamassa laivan purkua ja täyttöä. Raskas vesisade piiskaa laiturilla rehkiviä miehiä. Kun Turkuun jäävä rahti, esimerkiksi henkilö- ja pakettiautot on ajettu maihin, alkaa lastaus. Koneiden ja laitteiden lisäksi kansille siirretään myös paljon irtotavaraa vetomesterien vetämillä lauttavaunuilla (mafi). Ainakin terästä ja paperia kameran linssin edestä soljuu.

Kaikesta toiminnasta huokuu pitkä kokemus. Ahtaajat ja laivan miehistö toimivat saumattomasti yhteen. Yliperämies Romanazzi Marcantonio on tärkeimmässä roolissa, ylimpänä valvojana. Lastausjärjestys laivassa on ennalta laskettu ja laadittu. Balanssi laivassa on tärkeä ja oikea painojakauma saavutetaan sijoittamalla lasti oikein.

Pitkät rivit Fordin Lapissa testaamia autoja on lähdössä takaisin Englantiin.

”Lopputäyttö on kaikkein tärkein vaihe, sillä haetaan laiva oikeanlaiseen tasapainoon”, kertoo Marcantonio.
Laivan kapeeni Francesco Mancuso vierailee hänkin maissa seuraamassa, kuinka suomalaisen koneteollisuuden hedelmiä siirtyy hiljalleen laivaan. Rampille on levitetty köysiä suojaamaan pinnoitetta telojen raapaisuilta.

Miehistö viettää yhteensä kolme kuukautta laivassa ja sen jälkeen kaksi kuukautta kotona. Työ on rankkaa, eikä satamissa juuri ehdi vierailla, kun laiturissa ainoastaan puretaan ja lastataan.

Turussa koko homma viedään läpi työpäivän aikana. Köydet irtoavat laiturista myöhään perjantai-iltapäivällä ja uusi kierros alkaa. Tuulikin yltyy taas sopivasti.

Lähetyslistoista löytyy mitä eksoottisempia kohteita. Bronto Skyliftin kohdemaa on Bremerhavenin ja Singaporen kautta Thaimaa. Turusta Singaporeen matka kestää reilun kuukauden.

Mann&Son Ltd

Vuonna 1952 toimintansa aloittanut, brittiläinen Mann&Son Ltd liikennöi kontti- ja ro-ro-aluksilla pohjoisen Keski-Euroopan ja Itämeren alueella seuraaviin satamiin: Bremerhaven, Cuxhaven, Harwich, Hampuri, Kaliningrad, Paldiski, Pietari, Piitime, Riika, Rotterdam, Turku ja Vlissingen.

Suomessa, Turun satamassa operoiva Mann Lines Oy on osa tätä Mann Lines -konsernia. Satamassa sillä on laaja varastokenttä, sekä 5 000 neliömetriä katettua hallitilaa. Yrityksen aikarahdattu, vuonna 2018 valmistunut ro-ro-alus ML Freyja liikennöi yhdeksän päivän syklillä reittiä Turku-Bremerhaven-Harwich-Rotterdam-Cuxhaven-Paldiski-Turku.

Pääasiassa lastina on konepajateollisuuden tuotteita. Erilaiset koneet ja laitteet muodostavatkin merkittävän osan rahdista. Muun muassa sellaisten yritysten kuin Sandvikin, Metson, Ponssen ja John Deeren tuotteita laivataan Turusta esimerkiksi Bremerhaveniin, josta on jatkoyhteyksiä ympäri maailman.

Italialaisomisteisen ML Freyjan pituus on 191,4 ja leveys 26,2 metriä. Pääkannen korkeus on seitsemän metriä. Kaistametrejä aluksessa on noin 3 500 ja maksimi lastin paino on 12 700 tonnia. Maksiminopeus on 17,3 ja keskinopeus merellä 15 solmua. Laivassa on italialainen päällystö.

Joskus kuljetetaan myös harvinaisempaa lastia. Klassikko- ja ralliautoihin erikoistunut Koskin Import Oy:n Jason Holland toi satamaan Englantiin myydyn ja hienosti entisöidyn tähtiperä-Ford Cortinan (vm. 1965). Britti oli ostanut auton Jasonin ylläpitämiltä nettisivuilta (koskinimport.com). Jos olet kiinnostunut vanhemmasta autokalustosta, niin vieraile nettisivuilla. Jason kertoo, että 90 prosenttia autoista myydään Suomen rajojen ulkopuolelle.




Lue seuraavaksi