Uutiset

Työkoneet

Jämsän Konetyö vääntää Väkevällä kannolta niskat nurin

Esa Suominen

15.02.2023

Kantojen hyödyntäminen energiahuollossa on vielä varsin uusi asia. Metsänmuokkausta on tehty koneellisestikin sitten Suo, Kuokka ja Jussi -aikakauden jälkeen jo pitkään, mutta kannot ovat jääneet maastoon. Vasta tällä vuosituhannella on kantojen nostosta tullut laajamittaisempaa toimintaa. Jämsän Konetyö Oy nostaa nykyisin Jämsän seudulla kantoja kahdella kaivukoneella työlaitteenaan Väkevä-pilkkuri.

Jämsäläinen Arto Salonen aloitti urakointihommat 1980-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäisenä koneena oli Vammas Kersantti. Työtehtäviä olivat tuolloin metsämaan muokkaus, metsäojitus sekä mätästys. Matkan varrella yritysmuoto muuttui osakeyhtiöksi ja nimeksi tuli Jämsän Konetyö Oy. Tänä päivänä samat hommat jatkuvat, mutta järeämmin vehkein. Lisäksi kesäaikainen energiapuun korjuu kuuluu yrityksen palveluun. Maarakennushommiakin tehdään silloin tällöin aikataulujen puitteissa, konekanta kun on siihen soveltuva.

Kantojen noston Arto Salonen sanoo alkaneen 2000-luvun alussa, kun UPM:n toimeksiannosta kantoja alettiin kerätä metsästä energiakäyttöön. Mies sanoo olevansa ensimmäisten joukossa Suomessa, ellei peräti se ensimmäinen, joka alkoi nostaa kantoja koneellisesti suuressa mittakaavassa. Kannonnostot tehtiin alussa kiteeläisen A.Hirvonen Oy:n valmistamalla, kaivukonesovitteisella Väkevä-kantoharalla. Ensin haralla tehtiin kannonnoston yhteydessä myös mätästystä, mutta se jäi pois ja haralla keskityttiin vain nostoon. Mätästykset ja metsämaan muokkaukset hoidettiin sitten toisella ajolla.

Jämsän Konetyö on jo pitkään tehnyt koneellista kannonnostoa Jämsän ympäristössä. Nostoa tehdään kahdella Volvon kaivukoneella, jotka on varustettu Väkevä-kantopilkkurilla. Jämsän Konetyön Arto Salosen mukaan yli 20 tonnin kaivukoneissa on riittävästi voimaa kannonnoston tehokkaaseen suorittamiseen.

Pilkkova kantoharvesteri

Salonen muistelee ensimmäisen hydraulisen kantoharvesterin eli tutummin pilkkurin tulleen taloon 2000-luvun lopulla. Väkevä-haran tavoin uusi kantoharvesteri oli samanmerkkinen. Tänä päivänä Jämsän Konetyöllä on puolenkymmentä Väkevä-pilkkuria. Kaikki eivät ole jokapäiväisessä käytössä, vaan muutama on aina hyllyssä varalla.

Väkevä-pilkkureita on tarjolla kaivukoneisiin painohaarukassa 8–40 tonnia. Malleja on kolme, joista tässä Jämsän Konetyön käyttämä keskimmäinen malli. Sen omapaino on 1 200 kilogrammaa ja mitat 2 350x700x1 400 millimetriä (PxLxK). Valmistusmateriaalina on Hardox 400 -kulutusteräs.

”Kantojen kanssa painiminen on sen verran rankkaa hommaa, että aina sattuu ja tapahtuu. Aikataulut ovat kireät, joten remonttikatkoja ei sallita. Varapilkkurien hyllyssä pitäminen on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi työn joutuvuuden kannalta”, sanoo Arto Salonen.

Kantojen nostoa tehdään nykyisin kahdella kaivukoneella ja Väkevän pilkkureilla. Koneina ovat Volvon reilut 20-tonniset, EC210 ja EC220. Yli 20-tonnisessa koneessa riittää Salosen mukaan voima kantojen tehokkaaseen nostoon. Pienemmillä koneilla siitä tulee väkisinkin varsinaista painimista. Väkevä-pilkkureista Salosella on pitkä kokemus ja hän on myös antanut paljon tuotekehitysvinkkejä A.Hirvonen Oy:n Armas Hirvoselle. Viestit ovat kuulemma menneet perille. Vuosien saatossa kehitystä on tullut. Muun muassa leikkuuterän hydrauliikkasylinterit ovat parantuneet ja huoltaminen on helpottunut. Armas Hirvonen poikkeaa vieläkin usein matkoillaan Salosen kanssa kahvilla Jämsän Shellillä, joten pilkkureista saadaan ajankohtaisia käyttökokemuksia valmistajalle. Pilkkureiden lisäksi Jämsän Konetyöllä on käytössä paljon Väkevän kauhoja.

Halki, poikki ja pinoon

Kannonnostossa kanto pilkotaan ensin paikoillaan paloiksi, jonka jälkeen palat nostellaan ylös. Ilmassa pala käännetään ylösalaisin ja pudotetaan kovaa alustaa vasten, jolloin se puhdistuu maa-aineksista.

Kantojen koneellinen nosto energiakäyttöön on vieläkin melko uusi asia, joten menetelmät kehittyvät edelleen. Aluksi hydraulisella pilkkurillakin pyrittiin tekemään mätästystä samalla ajolla, mutta se on nyt jäänyt pois. Pilkkurilla ja raa’alla voimalla pilkotaan kanto ensin osiin ja katkotaan suurimpia juuria. Sitten kanto revitään paloina irti. Palat nostetaan ylös ja käännetään ilmassa ylösalaisin, jonka jälkeen ne pudotetaan kovalle alustalle, jotta maa-aines ja kivet irtoavat. Aikaisemmin paloja puhdistettiin ravistamalla, mutta kokemus osoitti, että kaivukoneen kauhasylinteri ei kestä sitä pitkässä juoksussa.

Jämsän Konetyö aloitti kannonnoston aikoinaan Väkevä-haralla. Sittemmin hydraulinen kantopilkkuri on osoittautunut tehokkaammaksi ratkaisuksi. Toki haraa käytetään edelleen metsämaan muokkauksessa.

Kantojen silput kasataan maastoon, josta ne sitten ajetaan kuormatraktorilla tien varteen. Jämsän Konetyöllä on neljä ajokonetta tähän hommaan. Tien varresta matka jatkuu autoilijoiden toimesta voimalaitoksille. Jämsän Konetyöllä on omaakin kuorma-autokalustoa, mutta niillä hoidetaan työkoneiden siirtoja. Yritys tarjoaa lavettipalveluja myös muille toimijoille.

Kannonnostotyön hinnoittelukin on muuttunut vuosien saatossa työtapojen tavoin. Ensin käytössä oli tuntihinnoittelu, sitten hehtaaripohjainen maksu. Nyt työtä tehdään painoperusteella, eli laskutus määräytyy nostetun tonnimäärän mukaan.

Jämsän metsät tuttuja

Arto Salonen määrittelee Jämsän Konetyön toimialueeksi vajaan sadan kilometrin säteellä Jämsästä olevan alueen. Talvella väkeä on töissä viitisen henkilöä, kesäisin muutama enemmän. Kannonnoston sekä metsänmuokkauksen ja mätästyksen ohella tehdään siis myös maarakennustöitä ja energiapuun korjuuta. Kaiken kaikkiaan metsäenergiaan liittyvää työtä tehdään paljon, jota kannonnosto juuri edustaa. Kesäisin tätä kantopainia tehdään kiireisimpinä aikoina jopa kahdessa vuorossa.