Uutiset

Työkoneet

Esa Halttunen – Kysyntää olisi, osia ja työvoimaa ei

Veekmas Oy ja Esa Halttunen rakentavat noin 20 henkilön porukalla tiehöyliä Kiteen Tolosenmäellä. Nyt vauhti on noin 15 höylää vuodessa, mutta kysyntää olisi jopa tuplamäärälle. Tehdas tekee kokoonpanoa ja on täysin riippuvainen osa- ja komponenttitoimituksista.

”Osia ei saa mistään, toimitusajat ovat valtavan pitkiä ja alihankkijoilla on kaiken lisäksi vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa. Myöskään varastoissa ei kukaan makuuta mitään täällä Suomessa verotuspoliittisista syistä”, aloittaa Halttunen.

Esa Halttunen on tämän maan Mr. Tiehöylä. Kiteellä teknisesti maailman huippua edustavia tiehöyliä valmistava Veekmas rakentaisi enemmänkin, mutta komponentit maailmalta ovat tiukassa. Suomen huonokuntoisille sorateille sopisi paljon enemmän tiehöyliä.

”Minulla on iso määrä alihankkijoita pitkin Eurooppaa ja Suomessakin komponentteja saadaan noin 40 eri toimijalta. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kaikista höylän osista tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Ja pakosta. Teettäisin kyllä Suomessa, mutta kapasiteettia ei ole. Esimerkiksi rungot tulevat kokoon hitsattuina Puolasta ja hydrauliikkakomponentit, moottorit ym. eri Euroopan maista.”

”Meillä liikevaihto on tasaantunut tietylle tasolle edellä mainituista rajoituksista johtuen, ja liikevoittoa teemme omiin tarpeisiimme riittävästi. Kun vientiin menisi tälläkin hetkellä puolet enemmän tiehöyliä, niin kaiken niistä kertyneen liikevoiton käyttäisin varmasti alihankkijaverkoston kehittämiseen. Suomesta on tullut monella tapaa varsin vaikea maa olla yrittäjänä”, suomii Esa ja käyttää välillä ilmaisuja, jotka eivät sovi lehteen painettaviksi. Mies on kiihkeästi asiallaan ja miksi ei olisi.

”Valtiovalta puhuu kuinka tärkeää on saada vientiä aikaiseksi. Mutta miten viet, kun ei pysty rakentamaan niitä vientituotteita, vaikka ostajia olisi.”

Viime vuonna 15:sta rakennetusta koneesta viisi löysi ostajan kotimaasta. Tällä vuodella ennuste on kotimaahan 7-8 ja vientiin 10-12 tiehöylää. Tarvetta tiehöylille meilläkin olisi paljon enemmän, sillä noin 27 000 kilometriä pitkä soratieverkkomme rapistuu.

”Maaseudulla elintärkeä puu kulkee sorateitä pitkin. Niillä ajavat maitoautotkin ja maito muuttuu varmaan pompuissa kermaksi. Urakoitsijat kyllä höyläisivät ne kuntoon, jos nyt vääristynyt taksapolitiikka meillä vain antaisi eväät ostaa puoli miljoonaa maksavan tiehöylän.”

Esa Halttunen teki höyläkauppaa Sambiaan jo 80-luvun alussa.

”Ruotsissa asiat ovat toisin. Siellä yrittäjälle taataan viideksi vuodeksi töitä sovitulla tuntitaksalla. Sopimukseen kirjataan myös tietty takuumäärä työtunteja. Näin yrittäjä voi laskea kannattavuuden ja sitten tehdä investoinnin turvallisin mielin.”

Halttusen mielestä Ruotsissa yrittäminen on helpompaa ja kaikki toimii joustavammin. Veekmasillahan on tytäryhtiö Veekmas Svenska AB Ruotsin Bålstassa.

Veekmasin nettisivut kertovat, että yritys on toimittanut yli 300 Veekmas-tiehöylää ja -kaivostiehöylää ympäri maailmaa, aina esimerkiksi Huippuvuoria, Australiaa, Mongoliaa, Sambiaa ja Boliviaa myöten. Sen lisäksi Vammas RG -tiehöylien yli 60-vuotinen historia kertoo lähes tuhannesta toimitetusta tiehöylästä. Mallistossa ovatkin sekä Veekmas-pohjaiset FG- kuin Vammaksen perimää vaalivat RG-mallit.

Veekmas Oy on ainut pohjoismainen tiehöylävalmistaja.

Lue myös: Veekmas FG 2428 6WD – Tiekarhun jäljet nähty Vantaalla.

Esa kunnosti Volvo BM -tiehöyliä iskukuntoon 80-luvulla.



Lue seuraavaksi